Missä paras paikka aurinkopaneeleille?

Minne pääkaupunkiseudulla kannattaa sijoittaa aurinkopaneeleja? Kuinka paljon katot säteilevät lämpöä Helsingissä? Mitkä katon osat keräävät riittävästi auringon säteilyä, että niiden perusteella kannattaisi asentaa aurinkopaneeleja?

Liuta kysymyksiä, joihin kuka tahansa tietokoneen käyttäjä voi löytää vastauksia, kun menee osoitteeseen http://kartta.hsy.fi. Karttapalvelu perustuu avoimeen dataan ja palvelusta voi tarkastella erilaisia karttoja liittyen esimerkiksi asumiseen ja väestöön, ilmastoon ja energiaan, maankäyttöön ja rakentamiseen tai vesihuoltoon. Ilmasto- ja energiaotsikon alta löytyi muun muassa kartta, miltä yöllinen valaistus näyttäytyy satelliittikuvassa.
– Uudessa karttapalvelussa voi tarkastella suoraan kartalla esimerkiksi oman kotitalonsa aurinkosähköpotentiaalia. Palvelu mahdollistaa sen, että kuka tahansa voi tutustua tuotettuun ympäristötietoon helposti ilman erikoisohjelmia. Näin tiedot palvelevat mahdollisimman montaa eri kohderyhmää, kuvailee paikkatietoasiantuntija Henna-Kaisa Räsänen HSY:stä.

Palvelusta ilmenee rakennusten aurinkosähköpotentiaali

Aurinkosähkön osalta palvelu paljastaa ne katon osat, jotka saavat riittävästi auringon säteilyä, jotta niille olisi teknisesti perusteltua asentaa aurinkopaneeli. Auringon säteilyenergian laskennassa on otettu huomioon katon muoto ja suunta sekä puiden ja toisten rakennusten aiheuttamat varjostukset. Lisäksi on otettu huomioon pilvisyyden vaihtelu eri vuodenaikoina. Palvelu sisältää arvion aurinkosähkön vuosituotosta.
Aurinkosähköpotentiaalin laskenta on valmis Helsingin ja Vantaan osalta, mutta Espoon ja Kauniaisten kohdalla mallinnus on vielä kesken.
Jatkossa avoimen datan karttapalvelusta löytyy tietoa pääkaupunkiseudun jokaisen rakennuksen aurinkosähköpotentiaalista, Räsänen sanoo.

Sata vapaaehtoista mukana lämpökuvauksissa

HSY:n karttapalvelu sisältää myös tiedot kattojen lämpökamerakuvausten tuloksista maaliskuulta 2015. Palvelusta ilmenee, kuinka paljon katot säteilevät lämpöä Helsingissä. Lämpösäteilyn määrä ei suoraan kuvasta katon eristyksen laatua tai tasoa, sillä lämpösäteily riippuu katon muodosta, rakenteesta ja alapuolisen huoneen lämpötilasta.
Tulosten tulkinnan helpottamiseksi lämpökuvauksessa oli mukana noin sata vapaaehtoista helsinkiläistä. He mittasivat kotinsa sisälämpötilan kuvauksen aikana sekä ilmoittivat oman kattonsa ominaisuudet kuten katon ja eristyksen materiaalit.
Vapaaehtoisten antamien eristykseen vaikuttavien tietojen avulla lämpökuvauksen tuloksista muodostettiin karttapalveluun tulkinta-avain. Sitä käyttäen voi kattonsa ominaisuuksien perusteella selvittää, mitä omalta katolta mitattu lämpösäteily tarkoittaa eristyksen laadun kannalta. Vaikka ei tarkasti tuntisikaan katon ominaisuuksia, voi yhden rakennuksen suhteellisista lämpösäteilyn eroista päätellä mahdollisia katon lämpövuotoja.
HSY:n karttapalvelussa on mahdollista tarkastella useita aineistoja päällekkäin. Haluamansa karttanäkymän voi tallentaa kuvana tai pdf-dokumenttina. Aineistot ovat myös ladattavissa avoimena datana omalle tietokoneelle tarkempia analyysejä varten.

Aurinkosähköaineisto ja lämpökamerakuvaus ovat toteutettu osana eurooppalaista DECUMANUS (Development and Consolidation of Geospatial Sustainability Services for Adaptation of Environmental and Climate Change Urban Impacts) -hanketta.
Sen tavoitteena on tuottaa kaupunkisuunnittelijoille ja päätöksentekijöille palveluja, joiden avulla paikkatietotuotteiden hyödyntäminen ilmastostrategioiden ja kestävän suunnittelun toteuttamiseksi tehostuu.

Karttapalvelu
HSY:n avoimen datan sivusto: