Korjausvelan kasvu on noussut miljardiluokkaan. Korjausvelan kokoluokka tiedetään, mutta sen tarkka alueellinen ja asuntotyyppikohtainen jakautuminen on arvoitus. On herättävä selvittämään, missä arviolta kymmenien miljardien eurojen määräinen korjausvelka sijaitsee ja millaisissa asunnoissa korjattavaa on eniten. Velka kasvaa joka päivä.
Näin todetaan tuoreessa Suomen Hypoteekkiyhdistys ja Suomen AsuntoHypoPankki Oy:n Asuntomarkkina-analyysissä.
Asuntomarkkinoilla on analyysin mukaan tärkeätä pitää jalat maassa ja pää kylmänä kaikilla puolilla pöytää, jotta asumisen ongelmat eivät kasva ylikäymättömiksi. Tarvitaan ratkaisuja, jotka vähentävät asuntoköyhtymisen ja asuntovaurastumisen välistä juopaa. Ratkaisuja ovat talouden kääntäminen kasvuun, työpaikkojen synnyttäminen ja kaupunkiasuntotuotannon kasvattaminen – helpommin sanottu kuin tehty. Varsinkin kasvukeskuksissa tarvitaan kaikenlaisia asuntoja lisää eli rakentamisen vauhdittamista. Rahoittajan näkökulmasta RS-lainojen riskipainojen alentaminen voisi olla yksi vauhdittava tekijä.
Asuntojen ostamista ja myyntiä vaikeuttaa se, että taantuvilla paikkakunnilla ei ole työpaikkoja, ja toisaalta kasvukeskuksissa hinnat ovat nousseet asunnonostajien halua ja kykyä korkeammalle. Muutto työn perässä voi estyä, koska vanha asunto ei mene kaupaksi, eikä siihen säästettyjä varoja saada käyttöön uuden kasvukeskuksessa sijaitsevan asunnon omarahoitusosuudeksi. Asuntokaupan ketjut ovat jumiutuneet jo yli maakuntarajojen.
Markkinaepävarmuutta lisää se, että asuntolainan hoitaminen voi muuttua vaikeammaksi yhä useammalle. Irtisanomispaketit ja ansiosidonnainen työttömyysturva ovat antaneet suojaa, mutta laajoista yt-kierroksista alkaa olla niin paljon aikaa, että välitilan suvantovaihe päättyy. Maksuvaikeuksien kierre voi uhata kykyä hoitaa asuntolainoja säntillisesti, vaikka korkotaso on ennätysalhaisella tasolla. Pakkomyyntien määrä ei ole kuitenkaan lisääntynyt.
Katse nykyhetkestä vuosikymmenen päähän
Asuntokauppoja tehdessä on tarpeellista edellyttää pankilta välittäjäriippumatonta arviota siitä, mikä on ostettavan asunnon käypä arvo 10-15 vuoden kuluttua. Pankkien on tehtävä yhä tarkempia analyysejä omille rahoittajilleen, joten asunnon ostajan on syytä edellyttää valistunutta, realistista näkemystä myös itselleen.
Asunnon myyjien on puolestaan hyvä edellyttää asunnonvälittäjiltä itsenäistä pankeista riippumatonta näkemystä myytävän asunnon käyvästä arvosta. Realistinen hintapyyntö on se kivijalka, johon tukeutumalla asuntomarkkinat pysyvät käynnissä ja myyntiajat kohtuullisina.