Kesien helteet eivät haittaa asumista helsinkiläisen Asunto Oy Minervankatu 2:n asunnoissa, joihin on hankittu kaukojäähdytys linjasaneerauksen yhteydessä. Jäähdytyksen rakentamisen osuus oli vajaat kymmenen prosenttia reilun 2,5 miljoonan euron linjasaneeraushankkeessa.
Vuonna 1914 valmistuneessa asuntoosakeyhtiössä Minervankatu 2:ssa on juuri tehty linjasaneeraus, jossa on uusittu kaikki vesi- ja viemäriputket, märkätilat ja sähköjärjestelmä sekä rakennettu jäähdytysjärjestelmä.
Remontissa on uusittu myös kaasun jakeluverkko, sillä osassa asuntoja käytetään kotitalouskaasua. Talon jäähdytysverkosto on liitetty Helen Oy:n Museonkadulla sijaitsevaan kaukojäähdytyksen runkoverkkoon. Taloyhtiössä on 41 asuntoa ja 5 liikehuoneistoa. 27 osakasta halusi asuntoihinsa jäähdytyksen.
Talon jäähdytysjärjestelmän putket on ollut helppo sijoittaa samoihin nousuihin uusien vesi- ja viemäriputkien kanssa.
Huoneistoissa jäähdytyksen jako voidaan toteuttaa monella tavalla. Minervankadulla huoneistoihin rakennetaan asuntokohtaiset liityntäputket ja asennetaan ilmalämpöpumpun sisäyksikköä muistuttava päätelaite, joka vaatii viemäröinnin kondenssiveden vuoksi. Laitetta käytetään kaukosäätimellä.
Pääurakoitsijana toimii LVI-Urakointi Paavola Oy, joka on tarjonnut jäähdytyksen haluaville osakkaille huoneistokohtaisten jäähdytysputkien rakentamisen ja päätelaitteen asentamisen lisätyönä.
– Päätelaitteelle on annettu kiinteä asennushinta, mutta huoneiston puoleisten liityntäputkien hinta on riippunut siitä, mihin päätelaite huoneistossa sijoitetaan. Talossa on erikokoisia huoneistoja, minkä vuoksi putkitöiden määrä huoneistoissa on vaihdellut paljon. Huoneistokohtainen kustannus kaukojäähdytyksestä on ollut keskimäärin 2 000–2 500 euroa, työnjohtaja Jarno Halme LVI-Urakointi Paavola Oy:stä kertoo. Jäähdytyksen huoneistokohtaiset rakentamis- ja asennuskustannukset maksaa osakas.
Linjasaneerauksen kokonaiskustannusarvio on reilu 2,5 miljoonaa euroa. Siitä kaukojäähdytysjärjestelmän rakentamisen kustannukset ovat arviolta 180 000–200 000 euroa.
– Taloon on rakennettu jäähdytysvalmius niin, että ne asunnot, jotka haluavat jäähdytyksen myöhemmin, huoneiston sisäisen putkiston ja koteloinnin sekä päätelaitteen asentaminen voidaan tehdä helposti ja pienin kustannuksin, myyntipäällikkö Jani Luukkonen Helen Oy:stä toteaa.
Enemmistö jäähdytyksen puolesta
Olipa kyse minkälaisista investoinneista tahansa, asunto-osakeyhtiöissä sataprosenttisen päätöksen syntyminen on harvinaisuus. Jotkut osakkaat eivät halua investoida järjestelmään taloudellisista syistä, toiset käytännön syistä, esimerkiksi siksi, että asunto sijaitsee varjossa, minne auringonpaiste pääse.
– Jäähdytys on asumismukavuuteen liittyvä asia, josta toiset ovat valmiita maksamaan, toiset eivät. Liityntämahdollisuus linjasaneerausremontin yhteydessä on tarjottu, mutta järjestelmän rakentamiskustannuksiin kaikki joutuvat osallistumaan, toimitusjohtaja, isännöitsijä Matti Nieminen Talohallinta Oy:stä toteaa.
Taloyhtiössä päätökset linjasaneerauksesta ja kaukojäähdytyksestä tehtiin erikseen.
– Vaikka jäähdytyksestä äänestettiin, tulos oli hyvin selvä toteuttamisen puolesta. Ja kuten sanottua, harvoin taloyhtiöissä sataprosenttisia päätöksiä mistään asioista tehdään, Nieminen sanoo.
Helenin osuus rakentamisesta ulottui 40 metrin päässä olevasta kaukojäähdytyksen runkoverkosta talon tekniseen tilaan talon lämmönsiirtimelle asti. Taloyhtiö vastaa talon sisäisestä jäähdytysverkostosta huoneiston liityntäpisteeseen saakka.
Maksu tehon mukaan
Taloyhtiö maksaa kaukojäähdytyksen vuosimaksun ja energiamaksun, mikä on määritelty jäähdytyksen vaatiman tehon perusteella. Koska kaikki osakkaat eivät nyt alkuvaiheessa ottaneet kaukojäähdytystä, myös tehon kokonaistarve on tässä vaiheessa asetettu pienemmäksi.
– Jos liittyjiä tulee lisää ja tehon tarve kasvaa, taloyhtiö maksaa siitä osuudesta tietyn suuruisen lisämaksun. Kuukausittainen kustannus jäähdytykselle on 15 euron luokkaa per asunto, Jani Luukkonen sanoo.
Matti Niemisen mukaan käytettyä energiaa ei mitata huoneistokohtaisesti, vaan energiakustannukset jaetaan yhtiöjärjestyksessä määritetyllä jakoperusteella, Minervankadun tapauksessa neliöperusteisesti.
– Kaukojäähdytyksestä tehdään 15 vuoden määräaikainen sopimus, jonka mukaan me vastaamme tuotannosta ja tuotamme kiinteistölle sen tarpeiden mukaisen määrän jäähdytysenergiaa, Luukkonen kertoo.
Arvonnousua odotetaan
Kiinnostus kaukojäähdytystä kohtaan on ollut Jani Luukkosen mukaan suuressa kasvussa. Helenin noin 400 kaukojäähdytysasiakkaasta toistaiseksi vain 40 on taloyhtiöitä. Isännöitsijä Matti Nieminen arvelee yhdeksi syyksi tiedonpuutteen.
– Tällaisesta mahdollisuudesta ei ole ehkä riittävästi tietoa, ja käytännön esimerkkejä on hyvin vähän, Nieminen sanoo. Hän kuitenkin uskoo, että esimerkiksi Minervankadulla kaukojäähdytykseen tehty investointi tulee takaisin asunnon arvonnousuna; sen verran harvassa yhtiössä on kaukojäähdytysmahdollisuus.
Taloyhtiössä kaukojäähdytyksen toteuttaminen on ehkä parin vuoden mittainen prosessi. Vanhoissa rakennuksissa, etenkin Helsingin kantakaupungissa, jäähdytysjärjestelmien toteuttaminen on vaativaa.
– Kunpa taloyhtiöt tekisivät edes varauksen, tarvittavat suunnitelmat ja putkivaraukset kaukojäähdytykseen linjasaneerausta suunnitellessaan. Se olisi taloudellista ja järkevää ja päätös liittymisestä voitaisiin tehdä myöhemmin, Jani Luukkonen sanoo.
Helsingissä kaukojäähdytykseen käytettävää runkoverkkoa on noin 80 kilometriä kantakaupungin alueella.
Uusia asuntoalueita varten tarjolla on runkoverkon ulkopuolisia jäähdytysratkaisuja. Sellainen on esimerkiksi kiinteistöjäähdytys, jossa jäähdytys tuotetaan paikallisesti lämpöpumpulla, jotka liitetään kaukolämpöverkkoon. Tällainen kiinteistökohtainen jäähdytysratkaisu tukeutuu Helenin kaukolämpöverkkoon, jota on Helsingin alueella 1 500 kilometrin verran.
– Jos runkoverkon ulkopuolella esimerkiksi Lauttasaaressa tai Itäkeskuksessa sijaitseva kiinteistö tai taloyhtiö haluaa jäähdytyksen, se voidaan toteuttaa avaimet käteen -periaatteella, kunhan kiinteistöstä löytyy kaukolämpö, tila lämpöpumpulle sekä sähköliittymä, Luukkonen kertoo.
Tällaisesta lämpöpumppuratkaisusta voitte lukea enemmän tämän lehden sivulta 78 alkavasta artikkelista, jossa kerrotaan Asunto-osakeyhtiö Munkkiniemen Koneesta.
Aikataulu piti
Perinteisesti toteutettu linjasaneeraus eteni Minervankadulla aikataulussa: valmista oli heinäkuun alkuun mennessä. Töitä tehtiin neljässä vaiheessa talon kolmessa porrashuoneessa ja 10 nousulinjassa. Asukkaat olivat remonttievakossa 3–4 viikkoa.
– Yleinen käsitys tuntuu olevan, etteivät aikataulut tällaisissa hankkeissa pidä. Mielestäni aikataulut eivät kuitenkaan ole ongelma, kun tehdään kuitenkin aika rutiininomaista työtä. Toki aikataulut ovat nykyään aika tiukkoja, työnjohtaja Jarno Halme LVI-Urakointi Paavola Oy:stä toteaa.
Isännöitsijä Matti Nieminen suosittelee remontin ajaksi sijaisasumista ja varautumista myös mahdollisiin viiveisiin.
– Siinä voi tulla ongelmia, jos sijaisasumisen deadline on lyöty tiukasti lukkoon ja joudutaan neuvottelemaan lisäaikaa, koska on tullut yllätyksiä, joihin urakoitsija ei ole voinut varautua ennakkoon. Minervankadulla tehtiin lisätyönä melko paljon osakkaiden omia remontteja. Tämä on Jarno Halmeen mukaan hyvin tyypillistä etenkin vanhoissa kiinteistöissä.
Koska pääurakoitsija vastaa kaikista työmaalla olevista henkilöistä, on selvää, että osakkaiden mahdolliset omat remonttimiehet pääsevät työmaalle vasta sitten, kun pääurakka on valmis.
Teksti Riina Takala-Karppanen | Kuvat Vesa Voitto Sakari