Asunnon hinta, koko ja muut ominaisuudet ovat tärkeimmät asumisviihtyisyyteen liittyvät tekijät, minkä ansiosta pääkaupunkiseutulaiset eivät halua muuttaa muualle. Toisaalta myös kokemukset ja mielikuvat asuinympäristön laadusta vaikuttavat vahvasti asumisviihtyvyyteen ja muuttovalintoihin. Tämä käy ilmi Helsingin kaupungin tietokeskuksen uudesta tutkimuksesta.
Uuden alueen valinnassa kiinnitetään erityistä huomiota alueen sosiaaliseen ympäristöön eli asukasrakenteeseen, rauhallisuuteen ja turvallisuuteen, rakennetun ympäristön viihtyisyyteen sekä alueen maineeseen ja sijaintiin suhteessa työ- ja opiskelupaikkoihin. Tämä johtaa siihen, että levottomiksi, arkkitehtuuriltaan karuiksi ja huonomaineisiksi miellettyjä alueita vältellään, jolloin niiltä ei edes etsitä asuntoa.
Tutkimuksen mukaan välttelyä tapahtuu erityisesti silloin, jos alueet eivät ole asunnonetsijälle entuudestaan tuttuja. Kehitys on heikentänyt erityisesti huonosta maineesta kärsivien alueiden kykyä houkutella uusia asukkaita pääkaupunkiseudulla.
Tutkimustulokset osoittavat, että pääkaupunkiseudun asuinalueet ovat erilaistuneet tavalla, joka näkyy eroina alueilla viihtymisessä ja poismuuttosyissä sekä muuttojen kohdentumisessa.
Alueiden arvostuserot näkyvät poismuuttoina heikoimmiksi koetuilta alueilta sekä erityisesti näiden alueiden välttämisenä uutta asuntoa etsittäessä. Asuinympäristöllä on siis oma itsenäinen vaikutuksensa valikoivaa muuttoliikettä ja sitä kautta asuinalueiden eriytymistä voimistavana tekijänä.
Pohjoismaissa samanlainen suuntaus
Tiedot perustuvat Helsingin kaupungin tietokeskuksen uuteen tutkimukseen, joka on toteutettu yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa.
Tutkimuksessa kartoitettiin asuinalueiden sosioekonomista ja etnistä eriytymistä tuottavia mekanismeja tutkimalla muuttovalintoihin vaikuttavia tekijöitä, kuten asuinalueella viihtymistä, poismuuton syitä sekä uudelta asuinalueelta toivottuja ominaisuuksia. Erityistä huomiota kiinnitettiin asuinalueiden sosiaaliseen ja etniseen rakenteeseen, alueen maineeseen ja rakennetun ympäristön viihtyisyyteen.
Tutkimus perustuu laajaan tutkimusaineistoon, joka on muodostettu rekisteri-, kysely- ja haastatteluaineistoja yhdistämällä.
Se on toteutettu osana NORFACE-tutkimusohjelman rahoittamaa pohjoismaista vertailevaa tutkimushanketta ja sen pohjalle rakentunutta kaksivuotista Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen rahoittamaa Valikoivan muuttoliikkeen dynamiikka asuinalueiden eriytymiskehityksessä -jatkotutkimushanketta.
