• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Uutiset
    • Uutiset
    • Tuoteuutiset
    • Kaupallinen yhteistyö
  • Artikkelit
    • Energia
    • Huolto ja siivous
    • Isännöinti ja hallinto
    • Julkisivu ja katto
    • Koti
    • Talous
    • Turvallisuus
    • Kolumnit
    • Piha
    • Putket ja vesi
    • Selaa artikkeleita
  • Lehti
    • Lue näköislehtiä
    • Mediatiedot
    • Tilaa uutiskirje ja näköislehti
    • Ilmoita osoitteenmuutoksesta
  • Blogi
  • Yritys
    • RPT Byggfakta Oy
    • Citymark – toimitilapalvelut
    • RakennusFakta – tuotteet ja ratkaisut
    • SIR Tietokanta
    • RPT SMART – Tietopalvelu
  • Yhteystiedot
Kiinteistöposti

Kiinteistöposti

25 vuotta taloyhtiön arjessa ja juhlassa

Olet täällä: Alkuun / Kolumnit / MIKKO TARRI: KORJAUSRAKENTAMISELLE TUKEA – MUTTA MISTÄ?

MIKKO TARRI: KORJAUSRAKENTAMISELLE TUKEA – MUTTA MISTÄ?

30.9.2013

Syksy on taas selvästi ja kouriintuntuvasti täällä, sillä aamun pirteät ja kuulaat kelit voi suorastaan maistaa, kun aamuisin taas kömpii kohti työpaikan tuttuja kulmia.

Tulimme juuri Julkisivuyhdistyksen (lähes) jokavuotiselta jäsenmatkalta, joka suuntautui tällä kertaa Norjaan ja Osloon. Kyllä sitä sai ihmetellä öljyn ja muiden maasta saatavien rikkauksien merkitystä yhteiskunnassa liikkeellä olevien varojen määrään.

Melkeinpä tuli mieleen erään sketsiohjelman määritelmä ”ei parasta, mutta kalleinta”, kun kävelin Oslon suht uuden oopperatalon mereen suistuvalla, luonnonkivellä päällystetyllä kattopinnalla tai kun katselin liikkuvaa kuvaa paikallisen öljy-yhtiön pääkonttorin ulokemaisen rakennussiiven alapinnassa. Hiukan oli itsellä olo kuin kehitysmaasta tulleella…, mutta toki sitten taas molempien osalta ei voinut kuin haukkoa henkeään ko. rakennusten arkkitehtuurin ja estetiikan edessä. Niissä ei arkkitehtuuria ainakaan oltu säästetty kuoliaaksi.

Mainos

Käynnistysavustuksiin rahaa

Samaan aikaan täällä meillä Suomessa poliitikot miettivät päänsä puhki, miten yhteiskunta saadaan pysymään tolpillaan ja edes kohtuullisen hyvinvoivana. Siinä sitä onkin tuumailtavaa! Iloksemme olemme kuulleet myös viestiä siitä, että hiipuva rakennuskantamme on tässä yhtälössä huomioitu: hallitus päätti elokuun budjettiriihessä, että se osoittaa yhteensä 115 miljoonaa euroa käynnistysavustuksiin asuinrakennusten korjausrakentamiseen vuosina 2013-2014. Avustuksen suuruus on tälläkin kertaa 10 % korjaustöiden hyväksyttävistä kustannuksista ja sitä voivat saada vuokratalot, asumisoikeustalot ja asunto-osakeyhtiöt. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ja ajatuksena näissä korjausavustuksissa on se, että ne kohdennetaan ensisijaisesti lähiöiden asuinrakennusten perusparantamiseen. Näissä taloissa on suurin korjausvelka, erityisesti asunto-osakeyhtiöissä – myös valtioneuvoston edustajien mielestä. Hyvä niin!

Mutta: tämän me olemme kuitenkin jo nähneet ja 2008-2009 suhdanneavustuksen aikoihin voitiin ainakin todeta, että avustusten kohdistamisessa olisi paikoin parantamisen varaa. Kun jotain arvostelee, niin pitää aina olla jotain parempaa ehdottaa tilalle. Ja Julkisivuyhdistyksellä on.

Neljälle asuntoministerille viestiä

Olemme jo (ainakin) neljän asuntoministerin aikana pyrkineet vaikuttamaan sekä näiden suhdanneavustusten että ylipäätään suunnitelmallisen korjaustoiminnan tukemisen ohjaukseen, kuitenkin valitettavan heikoilla tuloksilla. Useimmiten vastaan on noussut erityyppisiä ”poliittisia muureja”, joskin Kiurun kaudella pääsimme asiasta jopa asiallisesti keskustelemaan itse ministerin kanssa. Tästä viimeisimmästä tukipaketista kuultuamme otimme jälleen kerran yhteyttä, lähinnä sen takia, että haluaisimme esittää kehittäviä ehdotuksia asian suhteen.

Hallituksen tekemän linjauksen mukaisesti esim. lähiökorjaukset fokusoidaan tärkeäksi käynnistysavustusten kohteeksi. Lähiöissä on myös huomattava osa heikkokuntoisista kerrostalojen julkisivuista ja parvekkeista, mitkä tulisi pikaisesti korjata, jos halutaan välttyä betoniulkokuorien ja parvekkeiden mittavalta purkamiselta ja uusimiselta. Kyse on kansantaloudellisesti merkittävästä asiasta.

Kuntotutkimus lähtökohdaksi

Villakoiran ydin tavoittelemassamme ponnessa on se, että noin 10.000 euron arvoinen kuntotutkimus tuottaa tietoa, millä voidaan ajoittamalla ja mitoittamalla korjaus oikein, säästää monasti satoja tuhansia euroja / kohde. Siten, mikäli esim. kuntotutkimusten suorittamiseksi myönnettäisiin esim.  30 % käynnistysavustus (keskimäärin n. 3.000 euroa/kohde), voitaisiin n. 5 miljoonan euron määrärahalla saada n. 1.600 kuntotutkimusta suoritetuksi.

Mikäli se johtaisi esim. 800 julkisivukohteen korjaukseen, missä tarkan ajoituksen ja korjausohjelman tuottama säästö olisi keskimäärin 200.000 euroa / kohde, voisi sen ajatella säästävän noin 5 miljoonan euron panostuksella noin 160 miljoonaa euroa liian myöhäisestä tai tarpeettomasta ylikorjaamisesta johtuvat kustannukset. Myös, mikäli nuo 800 korjauskohdetta saataisiin kuntotutkimuksen tuottaman tiedon johdosta rakenteille, tarkoittaisi se keskimääräisellä 400.000 euron kohdekohtaisella korjausbudjetilla noin 300 miljoonan euron liikevaihdon lisäystä rakennusalan yrityksille, noin 1.500 henkilötyövuoden työllisyyspanosta rakentamiseen ja noin 80 miljoonan euron verotuloa – valtiolle.

Businestä Suomen valtion osakkaille

Eli sen lisäksi, että asia on insinöörimäisesti ja ideologisesti kohdallaan, olisi se myös melkoista bisnestä meille Suomen valtion osakkaille. Tietääkseni aika harvaan sijoitukseen on tarjolla 1.500 % tuottoa? Ennen kuin kukaan ehtii ajattelemaan, että tuo sataa lähinnä kuntotutkijoiden laariin, niin totean, että kyllä kunnon lähtötiedot ovat ihan itse kunkin toimijan etu – jo pelkästään sen takia, että tällä tavoin saadaan asioita eteenpäin ja liikkeelle.

Jos tuosta avustussummasta ohjattaisiin edes tuo esimerkin mukainen 5 miljoonaa euroa vain kuntotutkimuksiin, yli puolet kyseisestä avustussummasta tulisi takaisin ennen pitkää valtion kassaan. Tätä mieltä on julkisivualan johtavista asiantuntijoista koostuva Julkisivuyhdistys – kuunteleeko kukaan?

Mikko Tarri, DI, suunnittelupäällikkö, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, Julkisivuyhdistyksen  puheenjohtaja

Tämä kirjoitus julkaistaan Julkisivuyhdistyksen palstalla tällä viikolla ilmestyvässä Kiinteistöpostissa nro 7/2013.

Kategoriassa: Kolumnit, Tapahtumat

Ensisijainen sivupalkki

Lue uusin lehti

Lue aiemmat numerot täältä.

Julkisivujen taitajat

Katso julkisivujen taitajat 2022

Päivää, sanoi isännöitsijä

Vanhat talot ovat upeita kohteita

Normipostia

Takat, takkahormit ja niiden kunnossapitovastuu taloyhtiössä

Valvoja

Valvoja: Urakoitsijan ja työntekijöiden kunnosta

Yhteistyössä

Tilaa Rakennusfakta-uutiskirje

RSS Rakennusfakta tuoteuutisia

  • Fibolla nyt antibakteeriset pinnat 3.2.2023
  • KWC Nordics Oy. Tutut tuotteet – uusi brändi. 3.2.2023
  • Venttiiliteknologian uusi sukupolvi 3.2.2023
  • Pohjoismainen luksusrakennus erikoisvalmisteisella hiilineutraalilla Dekton-julkisivulla 3.2.2023

Suosittua sivustolla

  • Lappeenrannan Sammontalon rakentaminen alkaa tänä kevään
  • Raide-Jokerin koeajot alkavat Espoossa
  • Kiinteistötahkola osti Isännöinti Ilkka Saarinen Oy:n
  • Hervantajärven kivijalkakauppa lämmittää asuntoja
  • Helsinki ja Caverion käynnistävät kolme ESCO-hanketta

Footer

Kiinteistöposti

Kiinteistöposti-lehti on taloyhtiömaailmaan keskittyvä ammattijulkaisu. Lehdessä julkaistaan taloyhtiöitä koskevia artikkeleita ja taloyhtömaailmaan liittyviä uutisia ja tuotteita.

  • Facebook
  • LinkedIn

Copyright © 2023 · Kiinteistöposti | RPT Byggfakta Oy

RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet
Käytämme sivustollamme evästeitä joiden avulla seuraamme sivustomme liikennettä. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi, sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään. Klikkaamalla "Hyväksy", hyväksyt kaikki sivustollamme käytössä olevat evästeet. Muista, että sinulla on myös valintamahdollisuuksia tietojesi ja yksityisyytesi käsittelyyn ja suojaamiseen. Voit määritellä evästeiden hyväksynnän tarkemmin Eväste-asetuksista.
EvästeasetuksetHyväksy
Yksityisyys

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary
Aina käytössä

Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.

Non Necessary

Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.

Tallenna ja hyväksy