Peräti 66 prosenttia kerrostaloasujista ja 61 prosenttia rivitaloasujista ei osaa sanoa tai ei ole perehtynyt taloaan koskevaan pelastussuunnitelmaan. Käytännössä kaikki kerros- ja rivitaloasukkaat kuitenkin kuuluvat pelastussuunnittelun piiriin ja laki velvoittaa tiedottamaan asukkaita suunnitelmasta.
Lisäksi kerrostaloasujat kokevat vastuun asumisen turvallisuudesta kuuluvan itsensä lisäksi usein myös isännöitsijälle, taloyhtiön hallitukselle ja huoltoyhtiölle, kun omakotiasuja pitää vastuullisena lähinnä itseään.
Tiedot käyvät ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tekemästä tutkimuksesta. Kyselyssä selvitettiin väestön turvallisuustaitoja ja käsityksiä omatoimisesta varautumisesta.
Järjestelmää kehitettävä ja tutkittava
Tutkimus osoittaa selkeästi sen, että pelastussuunnitelma on edelleen vieras ja sitä koskeva tiedottaminen puutteelista.
Tulos osoittaa senkin, että pelastussuunnittelujärjestelmä ja pelastussuunnittelu sinällään kaipaavat lisää tutkimusta ja kehittämistä.
Pelastuslain mukaan pelastussuunnitelma laaditaan rakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Tämä tarkoittaa sitä, että suuri osa kerros- ja rivitaloista kuuluu suunnittelun piiriin. SPEKin arvioiden mukaan pelastussuunnittelu koskee noin 2,5 miljoonaa suomalaista. Valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimestasanotaan, että pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asukkaille.
Kenellä on vastuu asumisen turvallisuudesta?
Minä olen vastuussa asumisen turvallisuudesta, mutta niin ovat myös isännöitsijä, taloyhtiön hallitus ja huoltoyhtiö – tällaisenkin näkymän tutkimus osoittaa kerrostaloasujien kokemuksista.
Ajallinen vertailu osoittaakin, että kerrostaloasukkaat kokevat vastuun asumisen turvallisuudesta olevan aikaisempaa useammin myös isännöitsijällä ja taloyhtiön hallituksella, mikä saattaa johtua tiedon lisääntymisestä ja taloyhtiöiden ulkoistamiskulttuurin yleistymisestä.
Tutkimuksessa arvioidaan, että tätä kantaa voi selittää myös pelastuslain ja asunto-osakeyhtiölain uudistukset, joissa entistä selkeämmin korostetaan taloyhtiöiden hallitusten roolia. Ehkä kerrostaloasujat myös tuntevat paremin hallituksen ja isännöitsijän tehtävät.
Kolmas selittävä tekijä liittynee yleiseen yhteiskunnalliseen kehityskulkuun, jossa palveluja ulkoistetaan muiden tehtäväksi. Tiedetään, että entistä useammin pienetkin taloyhtiöt ostavat isännöintipalveluja ja ulkoistavat myös turvallisuuteen liittyviä tehtäviä, kuten pelastussuunnitte- lun, joka on aikaisemmin tehty taloyhtiön asukkaiden voimin.
Mikä merkitys on turvallisuudelle sillä, että vastuu turvallisuudesta nähdään olevan entistä useammin myös muiden kuin asukkaiden omilla harteilla? Onko turvallisuustehtävien, kuten pelastussuunnittelun ulkoistamisella vaikutusta taloyhtiöiden turvallisuuteen?
Tämän tutkimuksen puitteissa vastausta ei ole mahdollista saada, mutta jos tavoitteena pidetään asukkaiden sitouttamista ja osallistamista asuinympäristönsä turvallisuuden kehittämiseen, niin vastuun siirtoa voidaan pitää huolestuttavanakin ilmiönä.
Toisaalta turvallisuusyritykset ja isännöintipalvelut sekä taloyhtiöiden hallitukset voivat omilla toiminta-
tavoillaan vaikuttaa asukkaiden osallistamiseen.
Maksutonta alkusammutuskoulutusta 100 000 ihmiselle
Jokaisella on velvollisuus ryhtyä pelastustoimenpiteisiin onnettomuustilanteessa omien kykyjen sallimissa puitteissa. Alkusammutustaito on kuitenkin myös kansalaistaito, jota voi tarvita aivan yllättäen. Alkusammutus tulipalon ensi hetkillä voi pysäyttää palon leviämisen sekä ehkäistä henkilö- ja omaisuusvahingot.
Maaliskuussa käynnistyy Sankarikoulutus-kampanja, joka on osa LähiTapiolan ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön laajaa yhteistyötä. Koko vuoden kestävän kampanjan avulla LähiTapiola tarjoaa maksutonta alkusammutuskoulutusta 100 000 suomalaiselle eri puolilla maata.
Teoriaopetus tehdään SPEKin uudella verkko-opetusmateriaalilla ja käytännön koulutuksesta huolehtivat AS1-kouluttajat. Todistuksena koulutuksen suorittamisesta saa viisi vuotta voimassa olevan AS1-kortin. Alkusammutuskoulutusjärjestelmää ylläpitävät SPEK ja SPPL.
Tulipaloissa menehtyi alkuvuonna 11 ihmistä
SPEKin mediaseurantaan perustuvien alustavien tietojen mukaan tulipaloissa on tänä vuonna kuollut 11 ihmistä. Kuolleista miehiä on seitsemän, naisia yksi ja kolmen sukupuoli ei ilmene mediatietoista. Viime vuonna vastaavaan aikaan palokuolleita oli yhdeksän.
Lisätietoja tutkimuksesta, jossa selvitettiin väestön turvallisuustaitoja ja käsityksiä omatoimisesta varautumisesta