Menkää someen ja kirjoittakaa blogeja

Olkaa siellä sosiaalisessa mediassa, missä asiakkaannekin ovat. Perustakaa taloyhtiöiden suljettuja Facebook-ryhmiä. Kirjoittakaa blogeja eli asiantuntija-artikkeleita asioista, joista teiltä toistuvasti kysytään ja säästäkää näin aikaa. Käyttäkää blogeissa toimivia hakusanoja, kuten ”huono isännöitsijä” tai ”isännöinnin kilpailuttaminen”, niin parannatte yrityksenne näkyvyyttä. Kehittäkää isännöintiyrityksestänne sellainen, että se erottuu muista ja sen jälleenmyyntiarvo säilyy.

Tietokirjailija, kouluttaja, bloggaaja Katleena Kortesuon räiskyvästi ja mielenkiintoisesti esittämät ehdotukset kokivat hienoista vastarintaa Tulevaisuuden Isännöinti -seminaarissa. Kenellä enemmän, kenellä vähemmän. Mutta ideoista ja ehdotuksista jäi varmaankin sellaisia muistijälkiä, että sosiaalisen median mahdollisuuksia isännöitsijän työssä voi tarkastella uudesta näkökulmasta.

Todellista hyötyä vai Luciferin kauhea keksintö?

– Otsikkonani on sosiaalinen media isännöitsijän ilona. Otsikon voi tulkita kahdella tavalla – isännöitsijän ilona, josta on oikeasti hyötyä ja joka on tärkeä  työkalu. Tai sitten isännöitsijän ilona… siis ”voi perhana tuota Facebook-keskustelua, mitä asukkaat tuolla käyvät”, Katleena Kortesuo alusti.

Perustakaa taloyhtiölle oma Facebook-ryhmä

– Haastatellessani kirjaani varten isännöitsijöitä ja asukkaita, niin joita kuita on haitannut sosiaalisessa mediassa vellova turha, asiaton keskustelu, jossa solvataan isännöitsijöitä tai useimmiten remonttiyrityksiä, Katleena Kortesuo jatkoi alustustaan.

– Ja se on – isännöitsijän kannattaa perustaa esimerkiksi Facebookiin taloyhtiölle oma suljettu keskusteluryhmä. Haukkumiset vähenevät, kun isännöitsijä on siellä  mukana puolueettomana osapuolena. Tämä tehdään tietenkin yhdessä hallituksen kanssa.

”Mistä otetaan aika siihen”, kysyy eräs osanottajista ja Katleena Kortesuo vastaa:

– Tiedän tarkalleen, mistä otetaan. Se otetaan siitä, että sosiaalisen median viestintä säästää aikaa muulta viestinnältä.  Eli jos sinun täytyy toimittaa jokin asia sähköpostilla useammalle ihmiselle, etsit ensin osoitteet, kaivat esiin ehkä sille taloyhtiölle tehdyn ryhmäpostituslaatikon tai alat tulostaa rappukäytävä- tai postilaatikkotiedotteita. Tästä se aika tulee.

– Mutta Facebookissa,  varsinkin jo on kysymys pienestä kommentointia vaativasta asiasta, niin ei muuta kuin se viesti sinne ja ihmiset lukevat sen ja kommentoivat.

Ole mieluummin mukana kuin ulkopuolella

– Odottakaa rauhassa, tiedän, kuinka moni teistä yritti heti sanoa, että kaikki eivät ole Facebookissa? Näin onkin. Facebookia kannattaakin hyödyntää sen mukaan, minkälainen ikärakenne taloyhtiössä on. Jos isännöitte senioritaloa, niin älkää heille ensimmäiseksi Facebook-ryhmää perustako. Minä puhunkin tässä sellaisesta asunto-osakeyhtiöstä, jossa on tarpeeksi suurella prosentilla se Facebook-tili, Katleena Kortesuo korosti.

Huomautus yleisöstä – ”Ei isännöitsijä voi sitä yksin perustaa, vaan tarvitaan hallitukselta lupa” ja Katriinan vastaus: – Olet aivan oikeassa. Facebook perustetaan hallituksen kanssa yhteistyössä. Teidän tehtävänne on myydä se idea hallitukselle.

Ja taas yleisöstä kommentti: ”Ei toimi, on niin paljon ihmisiä, joilla ei ole tietokonettakaan tai sähköpostiakaan”.

– Se on totta, että Facebook ei tavoita kaikkia, mutta ei tavoita sähköposti, eikä postiluukkutiedotekaan, koska postiluukun takana asuu vuokralainen ja omistaja asuu muualla. Eli te joudutte joka tapauksessa  käyttämään useampaa viestintäkanavaa.

– Facebook-ryhmässä on kuitenkin se hyvä puoli, että te tiedätte, mitä taloyhtiössä pöpistään ja söpistään. Facebookissa keskustelu pysyy paremmin hallussa ja ihmiset pääsevät omilla nimillään siellä kommentoimaan. Huomatkaa, se ei ole ainoa kanava, mutta se on hyvä tukikanava yleiseen mielipiteeseen, kommentointiin ja keskustelunvaihtoon.

Ruuhkavuosiaan eläville ihmisille Facebookissa kommentointi voi korvata porraskäytäväkeskustelut ja edistää yhteydenpitoa talon sisällä.

– Minulla on Facebook-kuvakaappauksia, missä ihmiset pöpisee ja söpisee ja välillä vähän turhankin negatiivisesti kommentoivat meneillään olevia remontteja tai isännöitsijältä tulleita viestejä. Antakaa sen tapahtua, koska ihmiset tekevät sen joka tapauksessa. Pitäkää kuitenkin huoli, että olette siinä itsekin mieluummin mukana kuin sen ulkopuolella. Näette, mistä keskustellaan ja olette valamassa öljyä laineille sen sijaan, että annatte heidän möykätä siellä keskenään. Tämä on tosi tärkeä vinkki.

Lenkkisaunat ja virtuaaliset pihatalkoot

Petteri Keränen ASA-Isännöinti Oy:stä on sitä mieltä, että  taloyhtiön lenkkisaunat ja talkoot ovat yhtä hyviä kanavia tiedonvälittämiseen.

– Kumpikaan niistä ei riko yhdenvertaisuusperiaatetta. Olen aina yrittänyt synnyttää lenkkisaunan tai talkoot taloyhtiöihin, jos siellä ei ole sellaista toimintaa ollut. Lenkkisaunan hinta saadaan takaisin sillä, että yhden kerran vaikka puheenjohtaja tai yksi hallituksen jäsen käy siellä juttelemassa  lenkkisaunaporukan kanssa. Eli tämä Facebook on ihan sama homma, Keränen totesi.

– Olen samaa mieltä. Facebook on kuin virtuaaliset pihatalkoot tai virtuaalinen lenkkisauna. Sillä on  hyvä vaikutus  taloyhtiön ryhmädynamiikalle, koheesiolle, ihmiset oppivat tuntemaan toisiaan.

Bloggaamalla säästyy aikaa

– Kolmas tärkeä vinkki. Sosiaalinen media tuottaa valtavasti ajansäästöä muissa kanavissa.

Tällä Katleena Kortesuo tarkoitti, että kun asukkaat esimerkiksi toistuvasti kysyvät vastuunjaosta ja remontti-ilmoituksista, niin isännöitsijän kannattaa kirjoittaa aiheista blogi.

– Kun joku seuraavan kerran kysyy esimerkiksi remontti-ilmoituksista, niin annatte linkin, mistä hän löytää tekemänne artikkelin. Silloin ei tarvitse jokaiselle kysyjälle erikseen räpeltää omaa meiliä tai jäädä pitkäksi ajaksi puhumaan puhelimessa, vaan kaikki löytyy täältä linkin takaa. Ihmiset yleensä tykkäävät siitä, että saavat pysyvän tiedon, koska suullisessa tiedossa on aina muuttumisenkin vaara. Kirjallisessa tekstissä taas on se loistava juttu, että se on dokumentti, johon voi palata koska vain. Tämäkin säästää teidän aikaanne.

– Materiaalihan on useimmiten sellaista, jonka joudutte joka tapauksessa tekemään. Eli teksti, joka kirjoitetaan joka tapauksessa, laittakaa se myös blogiin. Luulisin, että teillä on taloyhtiöille esimerkiksi erilaisia ohjeistuksia, jotka toimivat useissa taloyhtiöissä, eivät vain siinä yhdessä, hän vielä mainitsee.

– Me yrittäjät emme laske työtunteja, mutta ne ovat viisaimpia työtunteja, mitä voitte käyttää, jos käytätte niitä bloggaamiseen, asiantuntijatekstien tuottamiseen. En puhu siitä, että kerrotte syöneenne tänään hernekeittoa,  oli kiva päivä ja lenkitin koiria, vaan kirjoitatte asiantuntija-artikkeleita vaikkapa hyvän ja huonon isännöitsijän erosta.

Käyntikortti ja CV

Ehdotus blogien kirjoittamisesta saa tyrmäävän kommentin yleisöstä: ”Ei missään nimessä ruveta kirjoittamaan”.

– Miksei? Onko sinulla käyntikortti? Kaikilla muillakin on käyntikortit? Eikö maailmassa ole riittävästi käyntikortteja? Miksi sinulla sitten on? Käyntikortin ja blogin tehtävä on juuri se sama – blogi on teidän käyntikorttinne ja CV verkossa. Se on paikka, mistä ihmiset löytävät tiedon, kun he googlaavat, mikä isännöitsijätoimisto olisi hyvä tai mikä asuntovälittäjä olisi hyvä.

– Kun ihmiset kokevat, että meidän pitäisi vaihtaa isännöitsijää tai kiinteistönvälittäjää, he kysyvät kavereiltaan suosituksia ja saavat ehkä muutaman nimen. Sitten niitä googlataan ja katsotaan, olisivatko ne hyviä. Teidän yrityksenne ja teidät pitäisi löytää juuri tällaisilla hauilla, Katleena Kortesuo korosti.

Minää ja yritystä googlettamaan

Katriina Kortesuolla oli myös hyvä ja yksinkertainen neuvo, millä voi tutkia oman yrityksensä tai itsensä julkisuusarvoa.

– Käsi ylös, kuinka moni säännöllisesti googlaa oman nimensä tai oman firmansa nimen? Kerran viikossa? Kerran kahdessa viikossa? Google Alerts on erinomainen palvelu. Sinne voi asettaa hälytyksen ja kun teidän firmanne nimi mainitaan jossakin netissä tai keskustelussa, niin saatte siitä tiedon. On äärimmäisen tärkeä tietää, mitä teistä puhutaan.

Jos oma nimi tai yritys löytyvät, reagointikeinoja on useita.

Asiakaskin voi vaatia some-osaamista

– Kun rekrytoitte uusia tekijöitä, tarkistakaa heidän some-osaamisensa. Jos teistä tuntuu siltä, että ette tarvitse sosiaalista mediaa, niin ottakaa firmaan työntekijä, joka osaa tehdä blogipostauksia tai laittaa valokuvia tai tehdä videoita Instagrammiin. Itse ei tarvitse tehdä kaikkea.

– Minun hallituksissani ei ole seniori-ikäisiä, eikä sellaista porukkaa, joka ei ole Facebookissa tai muissa medioissa. He ovat valinneet minut juuri sen takia, että pystyn palvelemaan heitä juuri niillä viestintäkeinoilla, mitä he itse käyttävät, Jaani Räty Isännöintivelhosta pohti.

– Tietysti täytyy aina tarkkaan katsoa ja varmistaa se, että  kaikki saavat tarpeellisen tiedon. Nämä blogit ja muut postaukset ovat kuitenkin lisätietoa. Se tieto on harvemmin keneltäkään pois, jos sitä jaetaan eri medioissa. Normaalisti viestintä taloyhtiöissä on minimaalista, täytetään lakisääteinen minimi. Mutta jos laitetaan taloyhtiölle Facebook-sivut ja sitten vielä keskustellaan asioista, joista ei olisi koskaan lähetetty mitään tiedotetta, niin miten tämä olisi pois siitä vanhasta käytännöstä, hän toteaa.

Teksti: Riina Takala Kuva: Markus Paajala

Artikkeli on kokonaisuudessaan julkaistu kesäkuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostin Tulevaisuuden Isännöinti Extrassa 5/0214.