Noin kolmannes menettää päivittäin vähintään puoli tuntia työajastaan melun takia työskennellessään esimerkiksi avokonttorissa tai muissa jaetuissa työtiloissa.
Melun vuoksi työn tekeminen vie pidemmän ajan, koska melu katkaisee ajatuksen. Opetustyössä ja terveydenhuollossa melu aiheuttaa kuormitusta, ja opettajilla myös äänihäiriöitä.
Tällaisia tuloksia ilmenee Ecophonin Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta.
Sen mukaan toimistotyötä jaetuissa toimitiloissa, kuten avotoimistoissa tai jaetuissa työhuoneissa tekevistä 29 % arvioi menettävänsä vähintään puoli tuntia päivittäistä työaikaansa häiritsevän melun takia. Vastaajista 10 % arvioi menettävänsä yli tunnin ja miltei viidesosa (19 %) puolesta tunnista tuntiin päivittäisestä työajastaan. Yli puolet vastaajista (51 %) myös arvioi, että työn tekeminen vie jonkin verran tai erittäin paljon pidemmän ajan, koska ajatus katkeilee meluisan työympäristön johdosta.
Eniten häiritseviä tekijöitä ovat työtovereiden puhe ja puhelinkeskustelut sekä yksityisyyden puute.
Vastaajien mukaan fyysisessä työympäristössä tärkeimpiä työviihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä olivat mahdollisuus keskittyä silloin, kun työtehtävät vaativat sitä (79 % pitää erittäin tärkeänä) ja hyvä ääniympäristö (71 % pitää erittäin tärkeänä).
Reilu puolet (54 % ) jaetuissa työtiloissa työskentelevistä tekisi mieluummin töitä omassa työhuoneessa. 55 % toivoo, että ääniympäristöä parannettaisiin.
Avokonttorissa työskentelevistä 58 % joutuu rajoittamaan omaa äänenkäyttöään. Se vaikuttaa työasioiden hoitamiseen (37 %) ja työssä viihtymiseen (35 %). 10 % ahdistuu jatkuvasta pakosta olla hiljaa ja varoa äänen syntymistä.
Melu kuormittaa
Työympäristön melu on myös konkreettinen terveyshaitta.
– Melun aiheuttama kuormitus korostuu päiväkodissa tai peruskoulussa työskentelevillä. Heistä puolet (51 %) kuormittuu melusta useita kertoja päivässä. Myös äänihäiriöt ovat opettajilla yleisiä. Noin puolella vastaajista (49 %) oli ollut äänihäiriöitä ja heistä 14 % oli ollut sairauslomalla äänihäiriöiden takia viimeisen puolen vuoden aikana, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Irene Haikonen toteaa.
Terveydenhuollon työntekijöistä noin kolmannes (29 %) kokee kuormittuvansa vähintään kerran päivässä häiritsevän melun takia ja 42 % kokee melun aiheuttavan heille stressiä.
29 % vastaajista kokee kuormittuvansa melun takia päivittäin. Melun vaikutuksia ovat: ärsyyntyminen ja huonolle tuulelle tuleminen (18 % erittäin paljon, 26 % jonkin verran), väsyy nopeasti (13 % erittäin paljon, 30 % jonkin verran), työn tekeminen vie pidemmän aikaa, koska ajatus katkeilee (13 % erittäin paljon ja 33% jonkin verran). 42 %:lle melu aiheuttaa stressiä.
Työntekijöiden lisäksi melu vaikuttaa potilaisiin. Miltei puolet (49 %) terveydenhuollossa työskentelevistä vastaajista arvioi, että melusta on haittaa potilaille. Yleisimpiä haittoja ovat, että potilas ärsyyntyy tai tulee huonolle tuulelle, ei pysty lepäämään kunnolla ja vaivaantuu yksityisyyden puutteesta.
Tutkimukseen vastasi tiedonkeruuajan puitteissa hyväksytysti 721vastaajaa. Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat opetusalalla, terveydenhoitoalalla ja jaetuissa työtiloissa työskentelevät 18-79-vuotiaat suomalaiset valtakunnallisesti.