Mellunmäen kortteliprojektia koskeva kaavamuutosehdotus lähtee vielä tänä syksynä viranomaisten lausuntokierrokselle. Kaavamuutos mahdollistaa nykyisten asuintalojen purkamisen ja uusien talojen rakentamisen niiden tilalle. Kaavamuutos koskee tontteja Mellunmäentien, Ounasvaarantien ja Pallaksentien rajaamalla alueella Mellunmäen metroaseman vierellä.
Arkkitehti Kaisa Karilas kaupunkisuunnitteluvirastosta kertoo, että kaavamuutoksessa järjestettiin keväällä keskustelutilaisuus. Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja muu valmisteluaineisto olivat nähtävillä ja asiasta oli mahdollisuus lausua mielipiteensä.
Etenkin lähitonttien asukkaita huolestutti kaavaehdotuksen mahdollistamat korkeat rakennukset ja tiivis rakentaminen.
Tämän jälkeen kaavamuutosta on valmisteltu niin, että kaupunkisuunnittelulautakunta saa sen lähiaikoina käsiteltäväkseen. Mikäli lautakunta hyväksyy kaavaehdotuksen, se asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään tarvittavat lausunnot.
Viranomaiset antavat siitä lausuntonsa ja ne, joita kaava koskee, voivat tehdä siitä omat muistutuksensa. Jos muistutuksia jätetään, ne käsitellään lautakunnassa ja asian niin vaatiessa kaavamuutosehdotus asetetaan uudelleen nähtäville. Mutta jos muistutuksia ei tehdä, eivätkä lausuntojen johdosta tehtävät tarkistukset ole oleellisia, etenee kaavamuutos ilman uutta lautakuntakäsittelyä kaupunginhallitukseen.
Lopullisesti kaavamuutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto.
Arkkitehti Kaisa Karilas toteaa, että on vaikea ennakoida, kuinka kauan kaavan valmistumiseen kaikkiaan menee aikaa, koska myös mahdolliset valitukset pitkittävät käsittelyaikaa. Koska kaavamuutos koskee yksityisessä omistuksessa olevia tontteja, tulee kaavamuutosta hakeneiden asuntoyhtiöiden ennen valtuustokäsittelyä myös käydä maankäyttösopimusta koskevat neuvottelut kiinteistöviraston kanssa.
Kaavamuutos vastaisi hyvin kaupungin täydennysrakentamista koskevia tavoitteita.
– Kaavamuutos toisi lisää asuntoja liikenteen solmukohtaan. Metroaseman lisäksi alueelle on suunniteltu yleiskaavassa pikaraitiotietä, arkkitehti Kaisa Karilas kertoo.
Tavoitteena elävä kaupunkikortteli
– Tavoitteena on Mellunmäen keskustaa täydentävä monimuotoinen ja elävä kaupunkikortteli. Rakennustyöt korttelissa voivat alkaa, jos kahden taloyhtiön osakkaat niin päättävät, hankesuunnittelusta vastaavan GPS Group Oy:n projektijohtaja Tytti Sirola alleviivaa.
– Hanke on erittäin monimuotoinen muun muassa kaavoituksen vuoksi. Näin ollen hankkeen etenemiseen on kulunut enemmän aikaa kuin aluksi osattiin arvioida.
Kaavamuutoksen lisäksi toinen oleellinen tekijä kortteliprojektin kannalta on maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen eteneminen. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on asettanut uudistamista valmistelevan työryhmän.
Tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti lyhentää kaavoituksen ja rakentamisen päätösprosesseja.
Ministeri erityisavustajineen kävi tutustumassa Mellunmäen hankkeeseen lokakuun alussa. Mukana oli myös ARAn ja Helsingin kaupungin edustajia. Tiilikainen oli tyytyväinen saadessaan keskustella aiheesta suoraan taloyhtiöiden edustajien kanssa ja kuulla heidän mielipiteensä.
Mellunmäen kortteliprojektiin vaikuttaa myös asunto-osakeyhtiölain muutostarve, joka on selvityksen alla oikeusministeriössä.
Esimerkiksi Helsingin seudun asuntostrategiassa vuodelle 2025 on todettu, että kuntien mielestä asunto-osakeyhtiölakia tulisi muuttaa niin, että täydentämisrakentamishankkeiden päätöksenteossa riittää tilanteen mukaan joko yhtiökokouksen enemmistöpäätös tai 2/3 määräenemmistö, kun kyseessä on kiinteistön purkaminen.
Kaavamuutoksen ja lakiuudistusten edettyä tarvitaan vielä monta vaihetta ennen kuin mahdolliset rakennustyöt voivat käynnistyä. Hankkeen toteutuminen edellyttää nykyisen asunto-osakeyhtiönlain mukaisesti kaikkien osakkeenomistajien hyväksynnän.
Asuntoja viisinkertainen määrä
Mellunmäen metroaseman kyljessä sijaitsevassa korttelissa on seitsemän kolmikerroksista taloa, jotka on rakennettu vuonna 1968. Taloissa on yhteensä noin 11.000 kerrosneliömetriä ja lähes 130 asuntoa.
Kaavaehdotuksen mukaan kortteliin voitaisiin rakentaa noin 65.000 neliömetriä ja 500–600 huoneistoa. Rakennuksissa olisi pääosin kahdeksan kerrosta, ja korttelissa lisäksi kolme 12–16-kerroksista tornitaloa.
Rakennushankkeen toteutuessa korttelirakenne muuttuu kantakaupunkimaiseksi.
– Sana kortteliprojekti kuvaa hyvin sitä, mitä uusilla rakennuksilla haetaan. Asuinhuoneistojen lisäksi talojen katutasoon saadaan liikehuoneistoja ja tilat esimerkiksi päiväkodille. Korttelin sisäpihasta suunnitellaan vehreä ja viihtyisä, Sirola kertoo.
Rakentamisaikataulusta hän toteaa, että parhaimmassa tapauksessa ensimmäinen talo valmistuu viiden vuoden sisällä. Koko korttelin rakentamiseen mennee ainakin kymmenen vuotta.
Purkava saneeraus putkiremontin sijaan
As Oy Helsingin Pallaksentie 1:n ja As Oy Ounasvaarantie 2:n kortteliprojekti lähti liikkeelle kolmisen vuotta sitten, kun molemmissa taloyhtiöissä alettiin pohtia putkiremonttia.
Linjasaneerauksen korkea hinta ajoi kuitenkin miettimään muita vaihtoehtoja. Peruskorjauksen rahoittamiseksi esillä oli muun muassa lisärakentaminen, jota sijoittajat ja rakennusliikkeet eivät kuitenkaan nähneet taloudellisesti kannattavana.
Lisäksi se ei olisi kuitenkaan poistanut sitä tosi asiaa, että pian 50 vuotta vanhoissa taloissa riittää remontointia myös tulevina vuosina.
Taloyhtiössä laskettiin, että purkavan saneerauksen mahdollistaman suuremman rakennusoikeuden hyödyntämisen myötä asukkailla olisi mahdollisuus saada uudet, esteettömät ja energiatehokkaat kodit – enintään putkiremontin hinnalla.
Teksti ja kuva: Irene Murtomäki
Artikkeli on kokonaisuudessaan julkaistu lokakuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Pääkaupunkiseutu Extrassa 8/2015
Lue myös, mitä Kiinteistöpostissa on aikaisemmin kirjoitettu mellunmäkeläisten taloyhtiöiden suunnitelmista tästä: