Legendaarisesta helsinkiläisestä asunto-osakeyhtiö Mannerheimintie 93:sta on valmistunut 60-vuotishistoriikki, joka valottaa merkittävällä tavalla Helsingin sodanjälkeistä rakentamista ja kertoo mielenkiintoisella tavalla taloyhtiössä asuneista ihmisistä ja heidän elämästään.
Mannerheimintie 93:ssä ovat jossakin elämänsä vaiheissa asuneet mm. Taina Elg, Erkki Mansukoski, Kerttu Vartila, Thomas Parland, Hannu Savola, Henry ”Remu” Aaltonen ja Alvar Gullichen.
Asunto-osakeyhtiö Mannerheimintie 93:n vahvoina taustavaikuttajina on toiminut suuri joukko aktiivisia naisia mm. kansanedustajanakin tuttu Kyllikki Pohjola ja talousneroksi mainittu Maja Genetz.
– Heitä kuvattiin sen ajan ennakkoluulottomiksi, sinnikkäiksi ja aloitekykyisiksi naisiksi; jos jokin ei ottanut onnistuakseen, ryhdyttiin itse toimeen, oli sitten kyse rahoitusvaikeuksista tai rakentamisen ja asukkaille suunniteltujen palvelujen käytännön toteuttamisesta. Sopivan ulkopuolisen toimijan puuttuessa perustettiin osakeyhtiö takaamaan asioiden eteneminen, historiikkityöryhmään kuulunut Tarja Björkling-Pakarinen kertoo.
Talo on tuttu yllättävän monelle helsinkiläiselle: tunnetaanhan talo edelleen monella nimellä, niin Naisten talona, Yhteistalona kuin myös White Ladyn talon nimellä. Monella on talosta omakohtaisia kokemuksia, joku sukulaisista tai tuttavista on siellä asunut, työskennellyt tai käynyt. Naisten talon nimen talo sai aikanaan sen vuoksi, että ensimmäisistä asukkaista enemmistö oli naisia.
”Presidentti Kekkonen tuli aina taloyhtiössä sijaitsevaan ravintola White Ladyyn takaoven kautta, jotta häntä ei tunnistettaisi”. ”Äitii, tuu ikkunaan! Tääll`on Remu” kaikui pihalla, kun Remun bändin jäsenet ilmestyivät pakkaamaan keikkabussiaan keinuissa odottaneiden lasten riemuksi.
Talo tunnetaan yhä edelleen parhaiten siinä sijaitsevasta White Lady-ravintolastaan. Ravintola White Ladyn tarina käynnistyi 1.3.1952 vietetyillä avajaisilla. White Ladyn nimi viittaa sekä lottiin että valkoisiin sisariin, valkoiseen Suomeen ja Suomen sodanjälkeiseen suuntautumiseen Britanniaan. Naisten perustama ja ylläpitämä White Lady herätti heti huomiota, ja se oli todennäköisesti ensimmäinen ns. I luokan ravintola, jonne naiset pääsivät ilman herraseuraa.
Toiminnan alkuvaiheessa tämä Työmaahuolto Oy:n perustama ravintola toimi lähinnä edustusravintolana. Työmaahuolto tuli juuri Olympiavuotena tunnetuksi suuresta haasteestaan Olympialaisten joukkomuonituksen järjestämisestä ja Olympiavuoden kunniaksi White Ladyn avaus sitten pitkälti ajoittuikin.
Lotta Svärd säätiön voimin rakentui
Talon rakentaminen on ollut Suomen Naisten Huoltosäätiön (nyk. Lotta Svärd säätiön) ansiota. Se halusi tällä keinoin helpottaa erityisesti sodasta kärsineiden naisten ja lasten asuntopulaa.
Talon rahoituksen mahdollisti vuonna 1949 käynnistynyt valtion tukema aravalainajärjestelmä. Rakentaminen toteutui kahdessa vaiheessa lopputarkastusten ajoittuessa lokakuuhun 1953.
Talon asukkaiksi hakeutui ensimmäisessä vaiheessa lottajärjestössä toimineita naisia. Asukkaita oli talossa enimmillään vuonna 1955, peräti 695 asukasta. Viime vuonna talon asukasmäärä oli 333 henkilöä.
Asukkaiden innostus ja kiinnostus taloyhtiön historiaa kohtaan on ollut ihailtavaa, onhan heistä osa asunut talossa 1950- ja 1960-luvulta lähtien. Asukkaat ovat selkeästi ylpeitä 60-vuotiaasta talostaan: he ovat suhtautuneet suurella kiinnostuksella ja innostuksella talon historian selvittämiseen ja kertoneet halukkaasti omasta suhteestaan taloon. Tämä kaikki on helpottanut merkittävästi myös historiatyöryhmän haasteellista työtä. Työryhmään ovat kuuluneet: Tarja Björkling-Pakarinen, Eeropekka Rislakki, Sami Kankkunen ja Pirjo Kauhanen.
Talon arvokkaat, alkuperäiset dokumentit sen rakentamisesta ja eri vaiheista on onnistuttu huolella arkistoimaan, mikä on osaltaan mahdollistanut historiikin niinkin yksityiskohtaisen tietomäärän.
Historiikin on toimittanut talojen historiikkeihin erikoistunut museoneuvos, FM Kati Heinämies. Lisätietoja Tarja Björkling-Pakariselta Lotta Svärd säätiöstä.
OLisin mahd kiinnostunut historiikista ”Mannerheimintie 93. 60 vuotta”. Mistä sen voi ostaa/tilata ja kuinka paljon maksaa.
Yst terv Ildiko Myrberg (ent Benedek) – talon asukas 1953-65.
Hei, en löytänyt tietoa, mistä saisi julkaisua. Neuvoisin tiedustelemaan asiaa Lotta Svärd Säätiöstä toiminnanjohtaja Tarja Björkling-Pakariselta, joka on ollut mukana historiankirjoitusprosessissa. Puh. 09 4770 2883 tai saähköposti etunimi.sukunimi@lottasaatio.fi