• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Uutiset
    • Uutiset
    • Tuoteuutiset
    • Kaupallinen yhteistyö
  • Artikkelit
    • Energia
    • Huolto ja siivous
    • Isännöinti ja hallinto
    • Julkisivu ja katto
    • Koti
    • Talous
    • Turvallisuus
    • Kolumnit
    • Piha
    • Putket ja vesi
    • Selaa artikkeleita
  • Lehti
    • Lue näköislehtiä
    • Mediatiedot
    • Tilaa uutiskirje ja näköislehti
    • Ilmoita osoitteenmuutoksesta
  • Blogi
  • Yritys
    • RPT Byggfakta Oy
    • Citymark – toimitilapalvelut
    • RakennusFakta – tuotteet ja ratkaisut
    • SIR Tietokanta
    • RPT SMART – Tietopalvelu
  • Yhteystiedot
Kiinteistöposti

Kiinteistöposti

25 vuotta taloyhtiön arjessa ja juhlassa

Olet täällä: Alkuun / Uutiset / Mannerheimintie 93 – asumisen historiaa 60 vuoden ajalta

Mannerheimintie 93 – asumisen historiaa 60 vuoden ajalta

11.9.2013

Legendaarisesta helsinkiläisestä asunto-osakeyhtiö Mannerheimintie 93:sta on valmistunut 60-vuotishistoriikki, joka valottaa merkittävällä tavalla Helsingin sodanjälkeistä rakentamista ja kertoo mielenkiintoisella tavalla taloyhtiössä asuneista ihmisistä ja heidän elämästään.

Mannerheimintie 93:ssä ovat jossakin elämänsä vaiheissa asuneet mm. Taina Elg, Erkki Mansukoski, Kerttu Vartila, Thomas Parland, Hannu Savola, Henry ”Remu” Aaltonen ja Alvar Gullichen.

Asunto-osakeyhtiö Mannerheimintie 93:n vahvoina taustavaikuttajina on toiminut suuri joukko aktiivisia naisia mm. kansanedustajanakin tuttu Kyllikki Pohjola ja talousneroksi mainittu Maja Genetz.

Mainos

– Heitä kuvattiin sen ajan ennakkoluulottomiksi, sinnikkäiksi ja aloitekykyisiksi naisiksi; jos jokin ei ottanut onnistuakseen, ryhdyttiin itse toimeen, oli sitten kyse rahoitusvaikeuksista tai rakentamisen ja asukkaille suunniteltujen palvelujen käytännön toteuttamisesta. Sopivan ulkopuolisen toimijan puuttuessa perustettiin osakeyhtiö takaamaan asioiden eteneminen, historiikkityöryhmään kuulunut Tarja Björkling-Pakarinen kertoo.

Talo on tuttu yllättävän monelle helsinkiläiselle: tunnetaanhan talo edelleen monella nimellä, niin Naisten talona, Yhteistalona kuin myös White Ladyn talon nimellä. Monella on talosta omakohtaisia kokemuksia, joku sukulaisista tai tuttavista on siellä asunut, työskennellyt tai käynyt. Naisten talon nimen talo sai aikanaan sen vuoksi, että ensimmäisistä asukkaista enemmistö oli naisia.

”Presidentti Kekkonen tuli aina taloyhtiössä sijaitsevaan ravintola White Ladyyn takaoven kautta, jotta häntä ei tunnistettaisi”. ”Äitii, tuu ikkunaan! Tääll`on Remu” kaikui pihalla, kun Remun bändin jäsenet ilmestyivät pakkaamaan keikkabussiaan keinuissa odottaneiden lasten riemuksi.

Talo tunnetaan yhä edelleen parhaiten siinä sijaitsevasta White Lady-ravintolastaan. Ravintola White Ladyn tarina käynnistyi 1.3.1952 vietetyillä avajaisilla. White Ladyn nimi viittaa sekä lottiin että valkoisiin sisariin, valkoiseen Suomeen ja Suomen sodanjälkeiseen suuntautumiseen Britanniaan. Naisten perustama ja ylläpitämä White Lady herätti heti huomiota, ja se oli todennäköisesti ensimmäinen ns. I luokan ravintola, jonne naiset pääsivät ilman herraseuraa.

Toiminnan alkuvaiheessa tämä Työmaahuolto Oy:n perustama ravintola toimi lähinnä edustusravintolana. Työmaahuolto tuli juuri Olympiavuotena tunnetuksi suuresta haasteestaan Olympialaisten joukkomuonituksen järjestämisestä ja Olympiavuoden kunniaksi White Ladyn avaus sitten pitkälti ajoittuikin.

Lotta Svärd säätiön voimin rakentui

Talon rakentaminen on ollut Suomen Naisten Huoltosäätiön (nyk. Lotta Svärd säätiön) ansiota. Se halusi tällä keinoin helpottaa erityisesti sodasta kärsineiden naisten ja lasten asuntopulaa.
Talon rahoituksen mahdollisti vuonna 1949 käynnistynyt valtion tukema aravalainajärjestelmä. Rakentaminen toteutui kahdessa vaiheessa lopputarkastusten ajoittuessa lokakuuhun 1953.
Talon asukkaiksi hakeutui ensimmäisessä vaiheessa lottajärjestössä toimineita naisia. Asukkaita oli talossa enimmillään vuonna 1955, peräti 695 asukasta. Viime vuonna talon asukasmäärä oli 333 henkilöä.

Asukkaiden innostus ja kiinnostus taloyhtiön historiaa kohtaan on ollut ihailtavaa, onhan heistä osa asunut talossa 1950- ja 1960-luvulta lähtien. Asukkaat ovat selkeästi ylpeitä 60-vuotiaasta talostaan: he ovat suhtautuneet suurella kiinnostuksella ja innostuksella talon historian selvittämiseen ja kertoneet halukkaasti omasta suhteestaan taloon. Tämä kaikki on helpottanut merkittävästi myös historiatyöryhmän haasteellista työtä. Työryhmään ovat kuuluneet: Tarja Björkling-Pakarinen, Eeropekka Rislakki, Sami Kankkunen ja Pirjo Kauhanen.

Talon arvokkaat, alkuperäiset dokumentit sen rakentamisesta ja eri vaiheista on onnistuttu huolella arkistoimaan, mikä on osaltaan mahdollistanut historiikin niinkin yksityiskohtaisen tietomäärän.
Historiikin on toimittanut talojen historiikkeihin erikoistunut museoneuvos, FM Kati Heinämies. Lisätietoja Tarja Björkling-Pakariselta Lotta Svärd säätiöstä.

Kategoriassa: Uutiset

Ensisijainen sivupalkki

Lue uusin lehti

Lue aiemmat numerot täältä.

Julkisivujen taitajat

Katso julkisivujen taitajat 2022

Päivää, sanoi isännöitsijä

Vanhat talot ovat upeita kohteita

Normipostia

Takat, takkahormit ja niiden kunnossapitovastuu taloyhtiössä

Valvoja

Valvoja: Urakoitsijan ja työntekijöiden kunnosta

Yhteistyössä

Tilaa Rakennusfakta-uutiskirje

RSS Rakennusfakta tuoteuutisia

  • Tavallinen vesivessa on iso ja haastava projekti 31.1.2023
  • Mattapintaiset SILK-GLASS ® kirjoitustaulut uusin värein Tukholman huonekalumessuilla! 31.1.2023
  • Ullakkoportaat 31.1.2023
  • Uutuus! Joutsenmerkitty ja ultramattapintainen Grace-parketti Tarkettilta 30.1.2023

Rakennusalan Trendit -raportti

Rakennusalan Trendit raportti

Suosittua sivustolla

  • Lappeenrannan Sammontalon rakentaminen alkaa tänä kevään
  • Raide-Jokerin koeajot alkavat Espoossa
  • Kiinteistötahkola osti Isännöinti Ilkka Saarinen Oy:n
  • Hervantajärven kivijalkakauppa lämmittää asuntoja
  • Helsinki ja Caverion käynnistävät kolme ESCO-hanketta

Footer

Kiinteistöposti

Kiinteistöposti-lehti on taloyhtiömaailmaan keskittyvä ammattijulkaisu. Lehdessä julkaistaan taloyhtiöitä koskevia artikkeleita ja taloyhtömaailmaan liittyviä uutisia ja tuotteita.

  • Facebook
  • LinkedIn

Copyright © 2023 · Kiinteistöposti | RPT Byggfakta Oy

RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet
Käytämme sivustollamme evästeitä joiden avulla seuraamme sivustomme liikennettä. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi, sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään. Klikkaamalla "Hyväksy", hyväksyt kaikki sivustollamme käytössä olevat evästeet. Muista, että sinulla on myös valintamahdollisuuksia tietojesi ja yksityisyytesi käsittelyyn ja suojaamiseen. Voit määritellä evästeiden hyväksynnän tarkemmin Eväste-asetuksista.
EvästeasetuksetHyväksy
Yksityisyys

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary
Aina käytössä

Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.

Non Necessary

Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.

Tallenna ja hyväksy