Maalämpökaivot voivat olla riski pohjavesialueella

Maalämpökaivojen rakentaminen tärkeillä pohjavesialueilla tulisi kieltää rakennusjärjestyksessä tai ympäristönsuojelumääräyksissä, suosittelee Uudenmaan ELY-keskus alueensa kunnille lähettämässä ohjekirjeessä.

Näin muun muassa vältyttäisiin siltä, että pohjavesialueelle muodostuu laajoja alueita, joiden lämmitys perustuu maalämpöjärjestelmiin. Tämä olisi pohjaveden suojelun kannalta tärkeätä, koska maalämpökentän rakentaminen saattaa aiheuttaa muutoksia pohjaveden pinnan korkeudessa, virtausolosuhteissa ja vedenlaadussa.

Uudenmaan ELY-keskukselle on tullut runsaasti maalämpökaivojen rakentamista koskevia tiedusteluja sen tultua luvanvaraiseksi vuoden 2011 toukokuussa.

– Maalämpökaivojen rakentamista koskevat kyselyt ja lausunnonannot ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti maankäyttö- ja rakennusasetuksen muutoksen myötä, jonka mukaan maalämpökaivon rakentamiseen tarvitaan aina toimenpidelupa kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta, Uudenmaan ELY-keskuksen Ympäristön tila -yksikön päällikkö, hydrogeologi Timo Kinnunen kertoo.

ELY-keskuksen rooli maalämpökaivojen lupamenettelyssä nousee esille etenkin niissä tapauksissa, joissa maalämpökaivot aiotaan sijoittaa pohjavesialueelle. Toimenpideluvan lisäksi maalämpökaivojen rakentamiseen saatetaan tarvita vesitalouslupa, jonka tarpeen arvioi joko kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tai ELY-keskus. Luvan myöntää aluehallintovirasto AVI, joka pyytää asiasta lausunnon ELY-keskukselta.

Uudenmaan ELY-keskus on runsaan puolentoista vuoden aikana antanut Etelä-Suomen aluehallintovirastolle toistakymmentä lausuntoa pohjavesialueille suunnitelluista maalämpökaivoista. Lausuntojen antaminen on hydrogeologi Timo Kinnusen harteilla. ELY-keskus onkin viestittänyt alueensa kunnille, ettei sillä ole resursseja antaa lausuntoja yksittäisistä lämpökaivoista, vaan lausunnonanto suunnataan koskemaan laajempia maalämpökokonaisuuksia.

Maalämpöjärjestelmien rakentamista koskevien lausuntojen tarpeen Kinnunen ei usko lähivuosina vähentyvän, ellei kunnissa tehdä muutoksia rakennusjärjestyksiin.

– Selvitysten mukaan Uudellamaalla pohjavesialueilla on tuhansia 50-, 60- ja 70-luvuilla rakennettuja taloja, joiden vanhat öljylämmitysjärjestelmät ovat tulossa käyttöikänsä päähän. Niin omakoti- kuin kerros- ja rivitaloissakin puntaroidaan vaihtoehtoisia lämmitysratkaisuja, joista yksi on maalämpö ja maalämpökaivot.

Maalämpökaivot ympäristöriski pohjavesialueilla

Maalämpökaivojen rakentamiseen liittyvistä ympäristöriskeistä yleisimpiä ovat pohjaveden virtaussuuntien muuttuminen ja suolaisen pohjaveden sekoittuminen makeaan pohjavesikerrokseen.

– Porattaessa kalliota useiden satojen metrien syvyyteen tulee vastaan suolaista vettä.  Ratkaisevaa on, onko tämä paineellista vai ei, eli nouseeko se makeaan pohjavesikerrokseen, jolloin veden laatu huononee, Kinnunen selvittää.

Lisäksi likaista pintavettä saattaa maakerroksia puhkaistessa valua pohjaveteen.

– Likaantunutta pohjavettä on mahdoton hallita, jos se esimerkiksi pääsee virtaamaan satojen metrien syvyyteen, Kinnunen huomauttaa.

Niin ikään lämmönsiirtoaineen vuoto pohjaveteen voi aiheuttaa pohjaveden pilaantumisen. Myös kallioperässä yleisesti esiintyvä radon saattaa olla ongelma.

Maalämpökaivojen rakentamiseen liittyvien riskien todentuminen tulisi lämpökaivon omistajalle kalliiksi.

– Esimerkiksi jos kunnan vedenottamon toiminta häiriintyy liian lähelle rakennetun maalämpökentän vuoksi ja vesi joudutaan ohjaamaan muualta, nousevat summat tähtitieteelliseksi, Kinnunen kuvailee.

Maalämpökaivoista johtuvia haittoja on jo ollut tutkittavana ELY-keskuksessa.

– Näissä tapauksissa naapurin juomavesi on pilaantunut, kun viereiselle tontille on rakennettu lämpökaivo. Esille tulleet tapaukset johtuvat porareiän rakentamisen yhteydessä tapahtuneista muutoksista kallion rakenteessa ja pohjaveden virtausolosuhteissa.

Laitteiston vanhenemisesta johtuvia vikoja ei ole vielä ilmaantunut, koska maalämmön rakentaminen on sen verran nuorta.

Kunnat suitsimaan maalämmön rakentamista

Uudenmaan ELY-keskus haluaa alueensa kunnille lähettämällään ohjekirjeellä varmistaa, että myönnettäessä toimenpidelupia maanlämpöjärjestelmille kiinnitettäisiin riittävästi huomiota pohjavesien suojeluun.

– Selkein ratkaisu olisi, että kunnat kieltäisivät rakennusjärjestyksessä tai ympäristönsuojelumääräyksissä uudet maalämpöjärjestelmät kuntien vedenhankinnan kannalta tärkeimmillä pohjavesialueilla. Lisäksi tärkeät pohjavesialueet tulisi huomioida kaavoituksessa, eikä sallia omakotitalokortteleita, joiden lämmitys perustuu maalämpöön, Kinnunen opastaa.

Hän peräänkuuluttaa lupakäsittelyssä kuntien rakennusvalvonnan ja ympäristöpuolen yhteistyötä.

– Rakennusvalvontavirasto saattaa antaa maalämpökaivon rakentamiseen toimenpideluvan, vaikka tarvittaisiin myös aluehallintovirastolta vesitalouslupa. Rakennuspuolen ja ympäristöpuolen yhteistyöllä tällainen olisi vältettävissä. Ei voida olettaa, että yksittäinen kansalainen tietää, tarvitaanko lämpökaivolle myös vesitalouslupa, vaan hän nojautuu kunnan virkamiesten asiantuntemukseen.

Lisäksi Kinnunen korostaa, että ongelmien ilmaantuessa vastuu on aina järjestelmän teettäjällä tai käyttäjällä.

Artikkeli on julkaistu tammikuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti PääkaupunkiseutuExtrassa nro 1/2013.

 

1 Comment

  1. Tässäkin on lausuntoja antanut ihminen kellä ei ole sen taivaallista tajua maalämpökaivon poraamisesta tai mitä siellä tapahtuu sitä tehdessä..

Kommentointi on suljettu.