Purettava koko maalämpöjärjestelmä pois tai muulla tavoin ehkäistävä pohjaveteen kohdistuvien haittojen syntyminen. Vihtiläisen Asunto Oy Kisarinteen saamat vaihtoehdot. Korkein hallinto-oikeus pysytti voimassa Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen. Siinä vaaditaan purkamista siksi, että järjestelmälle ei ole haettu vesilain mukaista vesitalouslupaa.
Korkeimman hallinto-oikeuden 8. lokakuuta antama päätös tarkoittaa yhtenä vaihtoehtona sitä, että nummelalaisen taloyhtiön olisi purettava neljä vuotta käytössä ollut maalämpöjärjestelmä ja täytettävä jo tehdyt lämpökaivot.
Päätös antaa kuitenkin mahdollisuuden myös siihen, että taloyhtiö osoittaa, minkälaisilla toimilla voidaan ehkäistä pohjaveteen kohdistuvien haittojen syntyminen. Toimenpidesuunnitelma on esitettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY-keskukselle kahden kuukauden kuluessa Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta.
Toimenpideselvitys työn alla
Taloyhtiö isännöivä Vesa Ryyppö isännöinti M. Ryyppö Ky:stä kertoo, että taloyhtiön hallitus on pyytänyt Uudenmaan ELY-keskukselta lausuntoa siitä, mitkä olisivat näitä ”muita tapoja” ehkäistä pohjaveteen kohdistuvat haitat.
Sen jälkeen taloyhtiö aikoo hankkia tarjoukset toimenpiteistä.
Lisäksi hän kertoo, että samaan aikaan selvitetään, miten pannuhuoneessa olevia laitteita kyetään hyödyntämään, mikäli maalämpöjärjestelmät lämpökaivot on pakko poistaa.
Miksi ei kantaa itse lupa-asiaan
Isännöitsijä Vesa Ryyppö ihmettelee sitä, miksi korkein hallinto-oikeus oottaneet millään tavoin kantaa itse lupakysymykseen.
– Siis siihen, että Vihdin kunnan viranomaiset eivät tienneet vesiluvasta ja siitä, että myönsivät meille rakennus- ja aloitusluvan sekä energiavustuksen.
Hankkeellehan ei haettu nimenomaisesti vesitalouslupaa, koska luotettiin virkamiehiltä saatuihin ohjeisiin ja päätöksiin.
Lisäksi samaan aikaan Kisarinteen rakentamishankkeen kanssa rakennettiin kolme vastaavankokoista järjestelmää, joista nyt siis Kisarinteen järjestelmää uhkaa purkaminen.
Tunnelmat 39 asuntoa käsittävässä taloyhtiössä ovat tietenkin pettyneet ja asunto-osakkeenomistajat kokevat tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluiksi.
Kuvassa taloyhtiön osakkeenomistaja Matti Reuna ja isännöitsijä Vesa Ryyppö lämmönjakohuoneessa viime vuoden loppupuolella. Nyt siis selvitetään, miten järjestelmää voidaan hyödyntää, mikäli pihamaahan kaivetut lämpökaivot joudutaan täyttämään ja poistamaan toiminnasta.
Lue Kiinteistöpostissa aikaisemmin julkaistut Kisarinteen tapausta koskevat artikkelit:
Taloyhtiö tastelee maalämpönsä puolesta
Maalämpöjärjestelmä toteutettiin – taloyhtiö lupasotkun maksumieheksi?