• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Uutiset
    • Uutiset
    • Tuoteuutiset
  • Artikkelit
    • Asuminen
    • Huolto
    • Korjaaminen
    • Rakentaminen
    • Hallinto
    • Talous
    • Turvallisuus
    • Lakipostia
    • Kolumnit
    • Selaa artikkeleita
  • Lehti
    • Lue näköislehtiä
    • Mediatiedot
    • Tilaa uutiskirje ja näköislehti
    • Ilmoita osoitteenmuutoksesta
  • Blogi
  • Yritys
    • RPT Byggfakta Oy
    • Citymark
    • RakennusFakta
    • SIR
    • Smart
  • Yhteystiedot
Kiinteistöposti

Kiinteistöposti

25 vuotta taloyhtiön arjessa ja juhlassa

Olet täällä: Alkuun / Artikkelit / Maalämpöjärjestelmä toteutettiin – taloyhtiö lupasotkun maksumieheksi?

Maalämpöjärjestelmä toteutettiin – taloyhtiö lupasotkun maksumieheksi?

19.4.2013

Jos vihtiläinen taloyhtiö saa jälkikäteen vesilain mukaisen vesitalousluvan, silloin Etelä-Suomen aluehallintoviraston on luovuttava vaatimuksestaan, jonka mukaan taloyhtiön pitäisi purkaa ja poistaa maalämpöjärjestelmä ja sen rakenteet sekä täyttää jo tehdyt lämpökaivot.

Taloyhtiön osakkaat ja asukkaat joutuivat epätietoisuuden valtaan vuoden 2011 lokakuussa, kun rakennustarkastaja vaati maalämpöjärjestelmään liittyvien kaivojen poraamisen keskeyttämistä. Sen jälkeen uhkaksi on noussut, että vesilain mukaisen luvan puuttuminen johtaa ääriratkaisuun – olemassa oleva maalämpöjärjestelmä täytyy purkaa.

Järjestelmän purkamista on vaatinut Etelä-Suomen aluehallintovirasto, joka eväsi haetun vesilain mukaisen vesitalousluvan 15.10.2012 antamassaan päätöksessä.

Taloyhtiö on laatinut Vaasan hallinto-oikeudelle valituksen, jossa se hakee muutosta tähän Etelä-Suomen aluehallintoviraston tekemään päätökseen. Taloyhtiötä isännöivä Vesa Ryyppö M. Ryyppö Ky:stä ei ole kovin toiveikas asioiden etenemisen ja käsittelyaikojen suhteen. Hän arvelee, että taas menee kuukausia ennen kuin asia viranomainen on käsitellyt muutoshakemuksen ja tiedetään, miten asiassa edetään.

Toimittu ohjeiden mukaan ja lupa saatu

”Taloyhtiö on rakennushankkeen toteuttamisessa toiminut vilpittömässä mielessä noudattaen viranomaisten sille antamia ohjeita”, Vaasan hovioikeudelle tehdyssä valituksessa todetaan.

Taloyhtiön ryhtyessä vuonna 2010 suunnittelemaan maalämpöjärjestelmän rakentamista se pyysi Vihdin kunnalta mahdollisia ohjeita rakentamisen toteuttamiseen.

Vihdin kunnan ympäristötarkastajan toimittamissa ohjeissa todettiin yksiselitteisesti, että kyseisen järjestelmän rakentaminen ei vaadi rakennusvalvontaviranomaisen lupaa. Ohjeessa kuitenkin todettiin, että rakentajan on syytä ottaa yhteyttä viranomaiseen ennen rakentamista, koska ”joillakin alueilla on rajoituksia rakentamisessa, esimerkiksi vedenottamoiden suoja-alueilla”.

Vaikka taloyhtiö sijaitsee Nummelassa Luontola-nimisen vedenottamon läheisyydessä,  se ei sijaitse suoja-alueella, jonka Länsi-Suomen vesioikeus määritteli vuonna 1993.

Ei estettä – lupa tulee

Taloyhtiö toimi hankkeessa ohjeiden mukaan. Rakennustarkastajalle toimitettiin vastaavan työnjohtajan tiedot, kohdetiedot, alustavat suunnitelmat ja lopulliset lupahakemuspaperit.

Toimenpide- ja aloituslupa maalämpökaivojen poraamisten aloittamiselle ja siten järjestelmän rakentamiselle Vihdin kunnan rakennustarkastajalta saatiin 5.10.2011.

Noin viikko toimenpide- ja aloitusluvan myöntämisestä ja töiden jo ollessa käynnissä toinen Vihdin kunnan rakennustarkastaja lähetti isännöitsijälle sähköpostitse määräyksen töiden keskeyttämisestä. Siinä ei mainittu keskeytyksen syytä, eikä annettu valitusosoitetta. Siinä vaiheessa suunnitelluista 14 maalämpökaivosta oli porattu jo 12.

Tämän jälkeen taloyhtiötä kehotettiin tekemään uusi hakemus Etelä-Suomen aluehallintoviranomaiselle, jossa se hakisi vesilain mukaista vesitalouslupaa järjestelmän rakentamiseksi.

Taloyhtiön edustajaa tilanne ihmetytti, koska järjestelmä oli niin valmis, että se voitaisiin ottaa käyttöön ja toisaalta alkuperäinen lupa, jonka mukaan työt oli tehty, oli lainvoimainen.

Yllättikö vesilaki?

Nyt voimassa olevan vesilain mukaan maalämpöjärjestelmään liittyvien kaivojen rakentamiseen ei voida myöntää lupaa, jos ”hanke olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä”.

Siinä vaiheessa, kun kunnan rakennusviranomaiset käsittelivät taloyhtiön lämpökaivojen rakentamista koskevat suunnitelmat ja antoivat luvat, taloyhtiön hankkeen ei ole katsottu vaarantavan pohjavesivarantojen laatua tai muutenkaan aiheuttavan haittaa tai uhkaa normaalille vedenkäytölle.

Uudenmaan ELY-keskus ei ole puoltanut taloyhtiön hanketta, koska sen mielestä suunnittelussa maalämpökaivojen porauksessa suurena riskinä on likaantuneen pohjaveden virtaaminen hallitsemattomasti kohti lämpökaivoja tai johonkin ennalta-arvaamattomaan suuntaan. Sen seurauksena puhtaana säilynyt pohjavesi voisi likaantua.

Pohjavesi ei ole pilaantunut

Vaasan hallinto-oikeudelle nyt tehdyssä valituksessa todetaan, että kaivojen porauksista ja 12:sta olemassa olevasta lämpökaivosta ei ole tähän mennessä syntynyt mitään vahinkoa pohjavedelle tai ympäristölle. Tätä tukevat vesinäytteiden analyysin tulokset ja muut tiedot.

Lisäksi suunnittelija esitti jo aikaisemmissa suunnitelmissa, miten pohjavesien pilaantumisriskiä on pienennetty, esimerkiksi porarei´ät betonoidaan maakerrosten välisten vesien sekoittumisen estämiseksi.

Maalämpöreikiin on asennettu suojaputket, joiden tehtävänä on estää vesien ja irtoaineksen pääsy maalämpökaivoon. Järjestelmä on myös varustettu vuodonilmaisimella, joka antaa hälytyksen, mikäli järjestelmään syntyisi vuoto.

Entäpä toimet purkamisen jälkeen?

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on vaatinut järjestelmän purkamista ja maalämpökaivojen täyttämistä. Taloyhtiön valituksessa todetaan hankkeen suunnittelijan näkemykseen tukeutuen, ettei järjestelmän purkaminen tässä vaiheessa ole sekään riskitöntä.

Jos maalämpökaivoista joudutaan poistamaan lämmönkeruuputkistot, ne voivat vaurioitua. Lisäksi maaporausten putkien poisto voisi johtaa siihen, että  maakerrokset sekoittuisivat koko putkitetulta osuudelta ja syntyisi otollinen reitti maa-aineskerroksen ja kallioperän välisten vesikerrostumien sekoittumiselle.

Porareikien betonoinnilla voidaan suunnittelijan mukaan parhaiten varmistua siitä, että eri kerrosten väliset vedet eivät sekoitu ja sitä kautta pilaa pohjavettä.

Kuka korvaa, jos käy huonosti?

Valituksessa tuodaan luonnollisesti esiin myös se, minkälaisia kustannuksia mahdollisesta järjestelmän purkamisesta taloyhtiölle koituisi. Purkamisen seurauksena taloyhtiön olisi ratkaistava uudelleen myös lämmitysmuoto – paluu sähkölämmitykseenkö?

Osakkaiden mieltä on koko ajan kalvanut se, joutuvatko he syyttöminä maksamaan viranomaisten toiminnan seuraukset. Tähän mennessä sähkölämmitysjärjestelmästä maalämpöön siirtyminen on maksanut taloyhtiölle noin 320 000 euroa. Järjestelmän purkaminen ja siirtyminen johonkin toiseen lämmitysjärjestelmään maksaisi arviolta 150 000 euroa lisää.

Artikkeli on julkaistu marraskuussa 2012 ilmestyneessä Kiinteistöpostin numerossa 9/2012.

Muuta aiheeseen liittyvää

  • Turvalliset ovet ja varmat lukot
  • Kunnostus kokonaisuutta kunnioittaen
  • Kaukolämmön fossiiliset polttoaineet siirtyvät historiaan: ”Kaukolämpö on jakelujärjestelmä ja palvelu taloyhtiöille”
  • Taloyhtiöstä energiayhteisö?

Kategoriassa: Artikkelit, Rakentaminen Avainsanoilla: asunto-osakkaat, Energiatehokkuus, Etelä-Suomen aluehallintiovirasto, hallituksen puheenjohtaja, hallitus, isännöitsijä, kerrostalo, kiinteistönhuolto, korjausrakentaminen, lämmitysjärjestelmä, maalämpökaivo, osakkeenomistaja, rakennusvalvontavirasto, taloyhtiö, toimenpidelupa, vedenottamo, vesilaki, Vihti

Ensisijainen sivupalkki

Lue näköislehti

Lue uusin lehti tai aiempia lehtiä.

Yhteistyössä

Tilaa Rakennusfakta-uutiskirje

Kumppaniblogi

Vahanen-yhtiöt: Betonirakenteiden kuntotutkimus: Milloin, miksi ja miten?

Julkisivujen taitajat

Katso julkisivujen taitajat 2021

RSS Rakennusfakta tuoteuutisia

  • FANN - Uutuudet 2021 12.4.2021
  • UUSI PIMENNYSKANGASMALLISTO, SATO2 12.4.2021
  • Lammi Harkot ovat ammattilaisten suosittelema ratkaisu 12.4.2021
  • Suojaa Ei-toivottuja graffiteja ja törhryjä vastaan 12.4.2021

Suosittua sivustolla

  • 100 SATO-asuntoa Espoon Karakallioon
  • Oras: Käsisuihku Hydractiva Digital
  • Julkisivuremontti 2021 on käynnissä
  • Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitosta uudistetaan 40 miljoonalla
  • Kiinteistönvälittäjät: Rivakkaa kauppaa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Footer

Kiinteistöposti

Kiinteistöposti-lehti on taloyhtiömaailmaan keskittyvä ammattijulkaisu. Lehdessä julkaistaan taloyhtiöitä koskevia artikkeleita ja taloyhtömaailmaan liittyviä uutisia ja tuotteita.

  • Facebook
  • LinkedIn

Copyright © 2021 · Kiinteistöposti | RPT Byggfakta Oy

RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet
Käytämme sivustollamme evästeitä joiden avulla seuraamme sivustomme liikennettä. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi, sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään. Klikkaamalla "Hyväksy", hyväksyt kaikki sivustollamme käytössä olevat evästeet. Muista, että sinulla on myös valintamahdollisuuksia tietojesi ja yksityisyytesi käsittelyyn ja suojaamiseen. Voit määritellä evästeiden hyväksynnän tarkemmin Eväste-asetuksista.
EvästeasetuksetHyväksy
Yksityisyys

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary
Aina käytössä

Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.

Non Necessary

Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.

Tallenna ja hyväksy