Maakaasulämmittäjällekin yli 25 prosentin kertakorotus

Raflaavat uutiset mediassa noin 30 000 kotitalouskaasun käyttäjien saamista jopa yli 47 prosentin hinnankorotuksista jätti täysin varjoonsa sen, että myös lämmittämiseen maakaasua käyttävien asuinkiinteistöjen maakaasun jakelusiirtohinta nousi – tosin ”vain” 25 prosenttia. Yksi Aurora Kaasunjakelu Oy:n huiman 25 prosentin maakaasun siirtohinnankorotuksen kohteeksi joutuneista on Asunto Oy Limingantie 9. Isännöitsijä Tuomo Heikkola perääkin maakaasun siirtohinnoitteluun ja kertakorotuksiin vastaavanlaisia rajoituksia kuin sähkönsiirtohinnoitteluun sähkönsiirtoyhtiö Carunan esimerkin viitoittamana suunnitellaan.

– Suomen Kuvalehden artikkeli jopa yli 47 prosentin korotuksista koski ns. keittiökaasun käyttäjiä. Meidän tapauksessamme puhutaan Aurora Kaasunjakelu Oy:n asiakkaista, jotka käyttävät maakaasua lämmittämiseen. Maakaasuun siirtohintoihin tuli vuoden alussa roima yli 25 prosentin korotus, isännöitsijä Tuomo Heikkola kertoo taustaksi.
Kun sähkönsiirtoyhtiö Caruna ilmoitti korottavansa sähkön siirtohintoja, siitä nousi suuri häly. Kuluttaja-asiamies neuvotteli sähköyhtiön kanssa ja Energiavirasto ja työ- ja elinkeinoministeriö ryhtyivät etsimään keinoja, miten rajoittaa kohtuuttoman korkeita kertakorotuksia.
Tuomo Heikkolan mielestä Gasumiin ja Aurora Kaasunjakeluun pitäisi kohdistaa vastaavanlaiset toimet, koska kertakorotus on kohtuuton. Siksi hän on ottanut asiassa yhteyttä mm. Kilpailu- ja kuluttajavirastoon, Energiavirastoon ja työ- ja elinkeinoministeriöön.

Kuluttajien eduksi
– Minä ajan omaa ja asunto-osakeyhtiömme asiaa, mutta myös muiden puolesta ja puolelta. Meillä on ns. Kotikulta-kaasuliittymä ja korotus koskee ainakin meidän kaltaisiamme pienempiä asiakkaita. Onko korotus tullut myös suuremmille kiinteistöille ja suurasiakkaille, sitä en tiedä, Heikkola toteaa.
Hän arvelee, etteivät varsinkaan omakotitalojen omistajat, jotka maakaasua lämmittämiseen käyttävät, ole välttämättä osanneet kiinnittää huomiota tammikuussa tulleeseen roimaan korotukseen.

– Marraskuussa tullut hintojen korotusilmoitusta oli todella vaikea tulkita. Sen perusteella ei saanut mitään käsitystä korotuksen suuruudesta tai merkityksestä, vaan tilanne selvisi vasta, kun pystyi vertaamaan tammikuun maakaasulaskua viimevuotiseen, Heikkola jatkaa.

Taloyhtiönsä osalta kuluttaja-asiamies ei voi auttaa, koska asunto-osakeyhtiöt eivät ole kuluttajalainsäädännön piirissä.
– Vaikka asunto-osakeyhtiö olemmekin, meitä voisi kuitenkin maakaasun käytön suhteen verrata suureen omakotitaloon, koska yhtiössämme on 400 asuinneliömetriä, Heikkola vielä mainitsee 7 osakkaan muodostamasta asunto-osakeyhtiöstä.
Hän sanoo kuitenkin olevansa tyytyväinen, jos Kilpailu- ja kuluttajavirasto tutkii ja selvittää kuluttajien hyväksi joka tapauksessa maakaasun siirron hinta-asiaa.
– Lisäksi olen ottanut yhteyttä Omakotiliittoon ja Kiinteistöliittoon ja olen keskustellut asiasta tarkemmin Omakotiliitosta toiminnanjohtaja Kaija Savolaisen ja Kiinteistöliitto Uusimaasta toiminnanjohtaja Kai Haarman kanssa, Heikkola mainitsee.

Katto maakaasunkin siirtohintojen kertakorotuksille
Heikkolan mielestä tapauksessa on monia muitakin piirteitä, jotka muistuttavat Carunan esimerkkiä. Kansainvälinen pääomasijoitusyhtiöt SL Capital Partners osti Gasum-yhtiöiden kaasun paikallisjakeluverkon viime kesänä ja perusti Suomeen Aurora Kaasujakelu Oy:n. Se aloitti toimintansa vuodenvaihteessa ja nosti heti hintoja.
– Gasumkin nosti kaasun siirtohintoja, mutta teki sen tasaisesti. Sillä kesti kuitenkin 10 vuotta korottaa hintoja yhtä paljon kuin mitä Aurora Kaasunjakelu teki nyt kerralla, Heikkola toteaa.
Näkemystensä tueksi Heikkola tutki mm. maakaasun siirtohintojen kehitystä vuosina 2006-2016.

– Vertailemista vaikeutti se, että energian hinta on vaihdellut kovasti eri vuosina. Paras vertailuvuosi oli 2008, jolloin energian hinta on ollut samalla tasolla kuin nyt. Silloin siirto maksoi vain puolet siitä, mikä oli energian osuus. Ja tämän vuoden tammikuussa kaasun siirto maksoi lähes yhtä paljon kuin kaasuenergia, Heikkola jatkaa laskelmaa esitellessään.

Työ- ja elinkeinoministeriössä aiotaan tutkia elinkeinoministeri Olli Rehnin mukaan tarvetta muuttaa maakaasumarkkinalakia hinnankorotuskaton aikaansaamiseksi myös maakaasun osalta.

Tammikuun lasku konkretisoi korotukset
Hinnankorotuksia Aurora Kaasunjakelu perusteli sillä, että valtio on nostanut maakaasun jakelusiirtoon vaikuttavia energiaveroja 0,1984 senttiä kilowattitunnilta. Hinnanmuutokset johtuvat verotuksen muuttumisen lisäksi investoinneista siirtoverkoston turvallisuuteen ja toimitusvarmuuteen.

– Minäkin ajattelin ensin tiedotetta lukiessani, että verot nousee, ei mahda mitään. Mutta sitten kun en pystynyt vertailemaan tiedotteessa olleiden uusien hintojen perusteella, kuinka paljon meidän maakaasun hinta oikein nousee, heräsi epäilys, onko tiedote hinnankorotuksista tarkoituksellisesti tehty näin vaikeaksi. Piti siis odottaa tammikuun lasku ennen kuin pääsin tekemään konkreettista vertailua siitä, mitkä hinnat nousevat ja minkä verran, Heikkola kertoo.

Vertailu osoitti, että heidän 7 osakkaan 400 asuinneliömetriä käsittävässä asunto-osakeyhtiössä hinnankorotus oli yli 25 prosenttia. Heillä on Kotikulta-liittymä, missä maakaasun kulutusmaksu ilman veroja oli noussut 1,51 sentistä 1,89 senttiin kilowattitunnilta eli 25,16 prosenttia. Kiinteää maksua oli nostettu 154,92 eurosta 194,40 euroon vuodessa eli 25,48 prosenttia.
Aurora Kaasunjakelu Oy:lle tekemässään reklamaatiossa Heikkola totesi, että 25 prosentin kertakorotus on kohtuuton. Hän laski, että pelkästään siirtohintojen korotus nostaa taloyhtiön lämmityskustannuksia 425,00 euroa vuodessa. Se nostaa taloyhtiön lämmityskuluja 6 prosenttia ja kiinteistön kaikkia ylläpitokuluja 3 prosenttia.
Vertailun vuoksi hän laski, että 100 000 kilowattituntia maakaasua kuluttavassa kiinteistöissä kertakorotus tarkoittaisi reippaasti yli 500 euron ja noin 40 000 kilowattituntia kuluttavassa omakotitalossa reilun 200 euron lisäkustannusta vuodessa.

Kohtalon ivaa…
– Korotus oli kohtuuton aivan erityisesti meidän kohdallamme, koska olimme juuri ennen korotusilmoitusta tehneet meidän mittakaavassamme ison investoinnin lämmitysjärjestelmään eli uusineet kaasukattilan ja lämminvesivaraajat, Heikkola toteaa.
Liekö ollut suoranaista kohtalon ivaa sekin, että korotusilmoitus tuli samana päivänä, kun asenettiin viimeisiä laitteita uusittuun maakaasujärjestelmään.
Asunto Oy Limingantie 9 rakennettiin vuonna 1928. Se sijaitsee asuinalueella, missä esimerkiksi Arabian tehtaan työntekijöille rakennettiin asuntoja. Alunperin talossa oli kahdeksan 50 neliön suuruista asuntoa, joita on vuosien varrella osin yhdistetty ja osin muutettu pienemmiksi yksiöiksi. Nykyisin asunto-osakeyhtiössä on 7 osakasta ja hallituksen valtuuttamana isännöitsijän tehtävät langenneet Tuomo Heikkolalle, joka itse muutti taloyhtiöön vuonna 1983.

– Olimme tehneet pitkään ja huolella laskelmia eri energiamuotojen kustannuksista. Tutkimme maalämpöjärjestelmän ja pellettilämmityksen kustannuksia ja teimme vertailevia laskelmia niin tarkkaan kuin mahdollista.

– Senkin totesimme, että laskemissa on vaikea arvioida esimerkiksi tulevien vuosien energiaverotusta tai energian hintaakaan. Siksi teimme kaikki kustannusanalyysit kuvitellun 20 vuoden käyttöiän mukaan päivän hintojen mukaan.
– Mutta kukaan ei osannut arvata, että kaasun siirtohinta nousee yhtäkkiä näin rajusti, koska tällaista ei historiassa koskaan aiemmin ollut tapahtunut
– Me olimme hilkulla investoimassa maalämpöön, koska se olisi tullut laskelmiemme mukaan 8 vuoden kohdalla edullisemmaksi kuin kaasu. Olemassa olevan kaasulaitteiston uusiminen oli laskelmien mukaan kuitenkin puolet edullisempi kuin maalämpöön vaadittu investointi, hän vielä jatkaa.
– Ja koska osakkailla ei ollut hinkua ottaa lainaa, päädyimme uusimaan kaasulaitteiston varsinkin, kun totesimme, ettei energian hinnan kehityksestä ei voi tietää.

Kaasu muutenkin eri energiamuotojen puristuksissa
– Jos meillä olisi ollut tiedossamme tämä kaasun siirtohinnan suurkorotus, olisivat laskelmamme muuttuneet täysin ja olisimme hyvin todennäköisesti vaihtaneet kaasusta maalämpöön, pohtii Heikkola.
Hän miettii myös, miten kaasua myyvä Gasum-yhtiö uuden jakelumonopolin hintapolitiikkaan mahtaa suhtautua. Siirtohintojen nosto kun on hänen mielestään omiaan huonontamaan kaasun kilpailuasemaa suhteessa muihin energiamuotoihin.
– Ei tällaisilla toimilla ainakaan uusia asiakkaita houkutella kaasun käyttäjiksi, hän ihmettelee.

Öljylämmityksestä siirryttiin maakaasuun
Öljylämmityksestä maakaasuun siirtyminen 2000-luvun alussa oli taloyhtiölle Heikkolan mukaan aika luonnollinen ratkaisu. Kaukolämmitys kiinnosti tuohon aikaan taloyhtiöitä paljon ja Asunto Oy Limingantie 9:kin osalta laskelmia tehtiin. Silloin kaukolämpöön siirtyminen olisi maksanut kaikkine asennus- ynnä muine töineen yli 60 000 markkaa.
– Kaasuun siirtyminen ei vaatinut oikeastaan kuin polttimen vaihtamisen. Kaasupolttimon hinta oli 5 000 markkaa ja liittymä maksoi 1500 markkaa. Kaasun hintakin oli edullisempi silloin kuin nytkin kaukolämmön hintaan verrattuna, joten maakaasun valitseminen oli tavallaan helppo päätös, Heikkola vielä muistelee.

Teksti ja kuva Riina Takala
Haastattelu julkaistu huhtikuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 3/2016

1 Comment

Kommentointi on suljettu.