Yli 760 000 uutta asuntoa 14 suurimmalle kaupunkiseudulle – tässä Teknologian tutkimuskeskus VTT:n Asuntotuotantotarve 2040 –tutkimuksessa esitetty arvio uusien asuntojen tarpeesta tulevaisuudessa. Tämä luku on lähes saman verran kuin koko maahan on rakennettu 25 viime vuoden aikana. Muualla Suomessa sen sijaan uusien asuntojen rakentamistarve jää vähäiseksi heikon väestökehityksen vuoksi.
Kun arvioon lisätään mahdollinen maahanmuuton kiihtymisen vaikutus, uusien asuntojen kokonaistarve voi silloin nousta yli 800 000 uuteen asuntoon vuoteen 2040 mennessä.
Tyhjät asunnot maahanmuuttajien käyttöön
Väestöennusteessa on arvioitu nettomaahanmuuton pysyttelevän viime vuosien tasolla. Siinä ei ole otettu huomioon viime syksynä alkanutta turvapaikanhakijoiden määrän kasvua.
Maahanmuuton kiihtyminen voi nostaa uusien asuntojen kokonaistarpeen yli 800 000 asuntoon.
Osan maahanmuuton synnyttämästä asuntotarpeesta voi täyttää ottamalla käyttöön tyhjinä olevia asuntoja. Paine kohdistuu kuitenkin etupäässä kasvukeskuksiin, jonne valtaosa maahanmuuttajista ennen pitkää hakeutuu.
Keskittyminen kaupunkiseuduille merkittävä ero
VTT:n mukaan vuotuinen asuntojen kokonaistarve on tulevina vuosina keskimäärin 30 000 uutta asuntoa, mikä on hieman enemmän kuin viime vuosien arvioitu tarve ja toteutunut tuotanto.
VTT:n erikoistutkija Terttu Vainion mukaan merkittävin ero aiempaan nähden on asuntotarpeen yhä voimakkaampi keskittyminen suurimmille kaupunkiseuduille.
Neljäntoista suurimman kaupunkiseudun osuus asuntotuotannosta on noussut jo lähes 90 prosenttiin kaikista valmistuneista uusista asunnoista. Se kasvaa entisestään, mikäli kaupungistuminen jatkuu samalla kehitysuralla kuin nyt on toteutunut.
Asumistarpeiden muutosten vaikutus asuntorakentamiseen
– Vaikka asuinrakentaminen painottuu suurimmille kaupunkiseuduille, näiden ulkopuolellakin sitä pitävät jossain määrin yllä ihmisten asumistarpeiden muutokset, kun esimerkiksi pienille esteettömille asunnoille on kysyntää väestön ikääntymisen vuoksi. Muuttotappioalueilla rahoitus voi kuitenkin muodostua ongelmaksi pankkien kiristyvän riskienhallinnan ja vakuusvaatimusten vuoksi. Korjausrakentaminen jakautuu eri alueille tasaisemmin, tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut pääekonomisti Sami Pakarinen Rakennusteollisuus RT:stä toteaa.
Joka tapauksessa edessä on huomattava yhteiskunnallinen haaste. Esimerkiksi Helsingin seutu tarvitsee 50 prosenttia, Tampereen seutu 40 ja Oulun seutu peräti 54 prosenttia lisää asuntoja niiden tämänhetkiseen asuntokantaan nähden. Tämä on otettava huomioon muun muassa kaavoituksessa ja investoinneissa joukkoliikenteeseen, jotta asuntopula ei muodostu koko talouskasvun tulpaksi.
– Aluerakenteen muutos on myös mahdollisuus, sillä se ylläpitää uudisrakentamista. Asuntotarpeen tyydyttämisessä kyse on kaikkiaan lähes 200 miljardin euron urakasta seuraavien 25 vuoden aikana. Työmääränä se tarkoittaa samaa kuin kaikki Suomen työlliset työllistettäisiin yli vuoden ajaksi, Pakarinen laskee.
VTT:n Asuntotuotantotarve 2040 –tutkimuksen ovat tilanneet ympäristöministeriö, Rakennusteollisuus RT, Suunnittelu- ja konsultointiryitykset SKOL, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Kuntarahoitus ja Suomen Hypoteekkiyhdistys.
Asuntotuotantotarve 2040 –tutkimusraportti löytyy VTT:n sivuilta http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2016/T247.pdf
Tutkimusraportti, tiivistelmä, mediatilaisuuden esitysaineistot ja videotallenne on saatavilla sivulla www.rakennusteollisuus.fi/asuntotuotanto2040