Lutikkaongelmat ovat nousseet pinnalle entistä enemmän ja lutikkatapaukset ovat muuttuneet luonteeltaan aiempaa vaikeammiksi. Ongelmat korostuvat joissain taloyhtiöissä ja taloissa sekä tiettyjen ammattiryhmien keskuudessa. Lutikkahavainnoista tiedottamisessa on ollut viiveitä ja torjunnan laajuudessa puutteita, jolloin tapaukset ovat päässeet mutkistumaan.
Helsingissä joissain taloissa tai taloyhtiöissä on ollut vuosikausia kestäneitä lutikkaongelmia. Niitä on vaikea saada hallintaan, kun lutikat ovat vallanneet talon rakenteet ja liikkuvat sitä kautta huoneistosta toiseen. Lisäksi suurta määrää irtaimistoa on vaikeaa puhdistaa.
Kotihoitajat, sairaalat ja päiväkodit ongelmissa
Lutikkaongelma on myös laajentunut tiettyjen ammattiryhmien parissa. Esimerkiksi kotihoitajat joutuvat liikkumaan asunnosta toiseen ja välillä auttamaan hyvinkin läheisessä kontaktissa asiakkaita, joiden kodissa vilisee lutikoita. Sairaaloista ja päiväkodeista on tullut tiedusteluja, miten pitäisi toimia, kun asiakkailla tai potilailla on havaittu lutikoita tai sairaalan apuvälineitä on ollut lainassa kohteissa, joissa on lutikkaongelmia.
Helsingin kaupungin ympäristökeskus on pyytänyt Valviralta valtakunnallista ohjetta, miten toimia tilanteissa, joissa lutikoiden leviäminen laajastikin on mahdollista, koska lutikkaongelmiin liittyviä kysymyksiä on tullut ympäri Suomea.
Lutikka eli seinälude on tunnetuimpia asuntojen syöpäläisiä. Lutikka luo nahkansa elämänsä aikana viisi kertaa ja jokaiseen nahanluontiin se tarvitsee veriaterian. Lutikka piileskelee todennäköisimmin patjan alla, sängyn lähellä seinänrakosessa tai listojen takana.
Ympäristökeskukseen on toimitettu tunnistettavaksi myös lukuisia luonnon luteita varsinkin kesäaikaan, jolloin niitä voi tulla sisätiloihin esimerkiksi kukkien mukana. Ne ovat kuitenkin ihmiselle harmittomia. Lisäksi kesäaikaan on tullut tunnistettavaksi runsaasti isopihtihäntiä. Pelottavasta ulkonäöstään huolimatta laji ei aiheuta vahinkoa puremalla eikä muullakaan tavoin. Niiden esiintyminen sisätiloissa on satunnaista.
Tuhohyönteisistä 814 yhteydenottoa vuodessa
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen asiakaspalvelu auttaa helsinkiläisiä sisätilojen yleisimpien tuhohyönteisten tunnistamisessa. Vuonna 2013 sisätilan hyönteisiä koskevia yhteydenottoja tuli yhteensä 814 kappaletta.
Vuonna 2013 ympäristökeskuksen tunnistukseen tuoduista tuhohyönteisistä yleisimmät olivat turkiskuoriainen, lutikka, keittiökoisa, museokuoriainen, riisihärö, vyöihrakuoriainen ja sokeritoukka.
Turkiskuoriainen, museokuoriainen ja vyöihrakuoriainen ovat tekstiilituholaisia, ja niiden merkittävin haitta ovat vaatteisiin ilmestyvät reiät. Tekstiilituholaisen löytää useimmiten juuri vaatekomerosta.
Keittiökoisa ja riisihärö ovat elintarviketuholaisia. Ne viihtyvät keittiön kaapeissa ja pilaavat ruoka-aineita. Sokeritoukka viihtyy kosteissa tiloissa ja yleisimmin se liikkuu kylpyhuoneissa ja keittiöissä. Sokeritoukka syö tärkkelys- ja sokeripitoista ainesta, kuten jauhoja, leivänmuruja, homesieniä ja paperia.
Lisätiedot: Ympäristötarkastaja Kaisa Hiltunen puh. 09 310 31996, kaisa.hiltunen@hel.fi.