• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Uutiset
    • Uutiset
    • Tuoteuutiset
    • Kaupallinen yhteistyö
  • Artikkelit
    • Energia
    • Huolto ja siivous
    • Isännöinti ja hallinto
    • Julkisivu ja katto
    • Koti
    • Talous
    • Turvallisuus
    • Kolumnit
    • Piha
    • Putket ja vesi
    • Selaa artikkeleita
  • Lehti
    • Lue näköislehtiä
    • Mediatiedot
    • Tilaa uutiskirje ja näköislehti
    • Ilmoita osoitteenmuutoksesta
  • Blogi
  • Yritys
    • RPT Byggfakta Oy
    • Citymark – toimitilapalvelut
    • RakennusFakta – tuotteet ja ratkaisut
    • SIR Tietokanta
    • RPT SMART – Tietopalvelu
  • Yhteystiedot
Kiinteistöposti

Kiinteistöposti

25 vuotta taloyhtiön arjessa ja juhlassa

Olet täällä: Alkuun / Artikkelit / Huolto ja siivous / Lisäräystäistä mitattavaa hyötyä

Lisäräystäistä mitattavaa hyötyä

14.6.2019

Kiinteistö Oy Auroranlinnan 38 pienkerrostalon moniongelmaiset vesikatot remontoitiin tuulettuviksi, paremmin eristetyiksi ja rakenteita paremmin suojaaviksi. Kattomateriaali vaihtui varttikatteesta konesaumattuun peltiin.

Kiinteistö Oy Auroranlinna on teettänyt 2010-luvun loppupuolella kattoremontit Oulunkylässä, Pakilassa ja Savelassa sijaitseviin 38 pienkerrostaloon. Kiinteistö Oy Auroranlinna on Helsingin kaupungin täysin omistama kiinteistöyhtiö, joka omistaa yli 2300 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa.

Remontoidut talot on rakennettu vuosina 1987–1989, ja kattoratkaisu oli aikakaudelle tyypillinen. Vesikatteena on ollut vartti- eli mineriittilevyjä.

Mainos

– Taloissa on paikan päällä yläpohjan ontelolaattojen päälle tehdyt kattoristikot, jotka on ankkuroitu kiinni onteloihin. Ristikot ja niiden mitoitus ja rimoitus on tehty mineriittilevyille sopivaksi. Aluskatteena oli käytetty pinkopahvia.

Katoissa oli pienet räystäät lappeiden kohdalla, mutta ei talojen päädyissä, Auroranlinnan kiinteistöpäällikkö Christian Tannerkoski kertoo.

Auroranlinnan kiinteistöpäällikkö Christian Tannerkoski kertoo kattoremontissa tehtyjen pienten lisäräystäiden ja yläpohjan lisälämmöneristeen vaikuttaneen myönteisesti.

– Katoissa oli useita ongelmia. Ensiksi oli vuotoja kylmille ullakoille levyjen ja pinkopahvin läpi etenkin läpivientien kohdilla. Toiseksi aluskate ei ulottunut reunoilla seiniin asti, jolloin katteella mahdollisesti valuva vesi tippui seinille. Kolmanneksi aluskate oli kastuttuaan vettynyt ja romahtanut monin paikoin, jolloin kate ei toiminut suunnitellusti.

Myös räystäiden puute päädyissä oli ongelma, kun suoratkin sateet valuivat esteettä seinille, mikä näkyi seinien kunnossa. Viides ja tärkein syy aloittaa korjaussuunnittelu oli katelevyjen ikä ja haurastuminen. Pahimmassa kunnossa olevalla katolla rakennesuunnittelijan jalka meni levyn läpi hänen tutkiessaan kattoa, Tannerkoski sanoo.

Auroranlinnan talojen varttikatekatot olivat tutkimusten mukaan vuotaneet läpivientien ja saumojen kohdilta. Aluskatteena käytetty pinkopahvi oli vettynyt ja osin romahtanutkin vuotojen seurauksena. Yläpohjan puhallusvilla oli painunut ja menettänyt eristystehoaan. Katoilta löytyi myös lintujen ja hiirten pesiä, kun räystäiden muoviset hyttyssuojat olivat menneet rikki.

Suunnittelun rajat rakennusvalvonnasta

Rakennusinsinööri (YAMK) Joni Sundström Insinööritoimisto Konstru Oy:stä on toiminut pääsuunnittelijana ja vastaavana rakennesuunnittelijana Auroranlinnan kattoremonttikohteissa Kylänvanhimmantiellä, Urakkatiellä ja Mikkolankujalla sekä rakennesuunnittelijana Ratavallintiellä.

– Selvitin ensin rakennusvalvonnasta reunaehdot. Siellä hyväksyttiin, että rakennesuunnittelija voi olla tällaisessa työssä pääsuunnittelija.

Heille kelpasi, että varttikatot muutetaan konesaumatuiksi peltikatoiksi. Samaten hyväksyttiin, että päätyihin saa lisätä 20 sentin räystäät. Pitkien sivujen räystäitä sen sijaan ei saanut jatkaa.

Jos lupa olisi ollut, olisi räystäitä jatkettu pitkiltä sivuilta ja päätyihin tehty pitemmät räystäät. Se olisi ollut osaltaan myös lisävarautumista ilmastonmuutoksen ennustettuihin haasteisiin, Sundström toteaa.

– Kohteista kolmessa oli käytetty asbestipitoista varttikatetta. Tutkittaessa osoittautui, että asbestia sisältävät levyt olivat paremmassa kunnossa kuin asbestittoman katon levyt. Kun asbestipitoiset levyt saatettiin irrottaa kokonaisina lavalle toimitettavaksi ongelmajätelaitokseen, purun saattoi ainakin näissä töissä tehdä pelkästään hengityssuojainta käyttäen. Jos levyjä olisi pitänyt työstää tai rikkoa, työ olisi pitänyt tehdä asbestipurkutyönä, Sundström sanoo.

Insinööritoimisto Konstrun varatoimitusjohtaja Joni Sundström olisi suunnitellut Auroranlinnan taloihin pitemmät räystäät, jos rakennusvalvonta olisi sen sallinut.

Katon puhallusvilla oli painunut sekä puhaltunut pois räystäiden vierestä. Räystäiden tuuletusaukoissa olleet muoviset hyttysverkot olivat rikki, kun linnut olivat nokkineet niihin tarttuneita hyönteisiä. Ullakolta löytyi siksi myös linnun- ja hiirenpesiä, jotka poistettiin puhallusvillan päällä olleiden roskien ohella työn yhteydessä. Katon tukirakenteisiin suunniteltiin vahvistukset niihin kohtiin, joista löytyi lahovaurioita.

Uudet katot tehtiin laittamalla kattotuolien päälle ensin homesuojattu alusvaneri ja katehuopa ja kiinnittämällä kattopellit sitten vaneriin.

– Tämä uusi rakenne oli kevyempi kuin vanha varttikate, joten rakenteita ei tarvinnut vahvistaa ja uusi katto voitiin tehdä vanhoilla lumikuormilla.

Päädyn räystäät tehtiin jatkamalla vaneria 20 senttiä pitemmälle kuin vanhassa katteessa, Sundström kertoo.

Katteiden kunnollisen kiinnityksen ja reilujen räystäiden ohella ilmastonmuutokseen varautumista ovat Sundströmin mukaan katon tuuletuksen toimivuus, kunnolliset myrskypellit ja muut veden ja lumen kulkua estävät räystäsrakenteet sekä läpivientien ja liittymien toteutuksen korkea laatu.

Katon vanhat tukirakenteet oli tehty 8 mm:n mineriittilevyille. Jos rakenteissa oli lahovikoja, ne vahvistettiin, mutta muuten ne riittivät hyvin kantamaan uuden katon homesuojatun vanerin, katehuovan ja kattopellit.

Osa uusista kattopelleistä oli valmiiksi pinnoitettuja, osa sinkittyjä, jotka maalattiin kaksi vuotta asennuksen jälkeen.

– Olemme suosineet keskustan ulkopuolella pinnoitettuja kattopeltejä, kun niillä saadaan kerralla valmista. Nykytuotteilla ja -takuilla pellin valinnalla ei ole mielestäni laadullista eroa. Myös pinnoitetut pellit voi huoltomaalata, Sundström sanoo.

Katon vanhat tukirakenteet oli tehty 8 mm:n mineriittilevyille. Jos rakenteissa oli lahovikoja, ne vahvistettiin, mutta muuten ne riittivät hyvin kantamaan uuden katon homesuojatun vanerin, katehuovan ja kattopellit.

Energiatalouteen parannusta

Kattojen lisäksi työhön kuului muun muassa ullakoiden palo-osastointi ja tuuletuksen parantaminen, yläpohjien lisälämmöneristys sekä kattoturvatuotteiden uusiminen puisista teräksisiksi. Räystäille asennettiin uudet metalliset eläinverkot ja katoille lumiesteet.

Kourut, rännit ja vedenohjaukset uusittiin myös, mutta rännikaivot ja sadevesiviemärit ovat entiset.

Tuuletus toimi ennen remonttia räystäiden kohdalla, mutta ei harjalla. Kun harjalle asennettiin alipainepuhaltimet, ongelma poistui.

Räystäiden reunalle asennettiin vinoon tuulensuojalevyt, joita vasten uusi kerros puhallusvillaa tuli. Nyt tuulenohjaimet ohjaavat ilman niin, ettei tuuli enää puhalla villaa reunoilta pois kuten aiemmin.

– Vanhan puhallusvillan painuminen oli heikentänyt yläpohjan eristystä. Lämmöneristystä parannettiin puhaltamalla uusi kerros villaa vanhan puhdistetun villan päälle. Jotta katon tuuletus toimisi, reunoilla kerros on vähän ohuempi kuin keskellä. Samalla loppui jääpuikkojen syntyminen räystäille, mitä lämmön karkaaminen yläpohjan läpi oli aiheuttanut. Samaten poistettiin viemäreiden tuuletusputkien jäätymisestä ja sulamisesta aiheutuneet kondenssiongelmat eristämällä eristämättömät putket, Joni Sundström kertoo.

Ontelolaatan, vanerin ja pellin läpiviennit on korjattu. Ontelolaatan läpiviennit olivat ennen kylmäsiltoja, nyt ne on tiivistetty. Katon läpiviennit on tiivistetty ensin kermin kohdalla. Lisäksi katepellin päällä on vielä pellitys.

Mikkolankujan taloja kattoremontin jälkeen.

Hyödyt näkyvät jo

Kattoremontin lisäksi töihin kuului julkisivujen korjaamista. Christian Tannerkosken mukaan tehdyt remontit ovat jo alkaneet maksaa itseään takaisin. Uusia vuototapauksia ei ole tullut ilmi yhdessäkään kohteessa, ja lisälämmöneristys on alkanut näkyä jo energialaskuissa. Lisäksi päätyseinät pysyvät nyt räystäiden ansiosta paremmassa kunnossa.

– Itse kattojen osalta näillä töillä pitäisi selvitä 50 vuotta ennen seuraavaa peruskorjausta. Huoltomaalauksia ja muuta ylläpitotyötä joudutaan toki tekemään matkan varrellakin, Tannerkoski toteaa.

Kuva Ratavallintien kohteesta kattoremontin jälkeen.

Teksti Arto Rautio

Kategoriassa: Huolto ja siivous, Julkisivu ja katto, Kolumnit, Koti Avainsanoilla: aluskate, Arto Rautio, Christian Tannerkoski, Helsingin kaupunki, Helsinki, Insinööritoimisto Konstru Oy, Joni Sundström, kattopellit, kattoremontti, Kiinteistö Oy Auroranlinna, konesaumattu pelti, Kourut, lämmöneristys, Lisäräystäät, mineriittilevy, Ontelolaatta, Oulunkylä, Pakila, peruskorjaus, puhallusvilla, rännit, Ratavallintie, räystäät, Savela, tuulensuojalevyt, uusi katto, varttikate, vedenohjaukset, vesikatto

Ensisijainen sivupalkki

Lue uusin lehti

Lue aiemmat numerot täältä.

Julkisivujen taitajat

Katso julkisivujen taitajat 2022

Päivää, sanoi isännöitsijä

Vanhat talot ovat upeita kohteita

Normipostia

Takat, takkahormit ja niiden kunnossapitovastuu taloyhtiössä

Valvoja

Valvoja: Urakoitsijan ja työntekijöiden kunnosta

Yhteistyössä

Tilaa Rakennusfakta-uutiskirje

RSS Rakennusfakta tuoteuutisia

  • Fibolla nyt antibakteeriset pinnat 3.2.2023
  • KWC Nordics Oy. Tutut tuotteet – uusi brändi. 3.2.2023
  • Venttiiliteknologian uusi sukupolvi 3.2.2023
  • Pohjoismainen luksusrakennus erikoisvalmisteisella hiilineutraalilla Dekton-julkisivulla 3.2.2023

Suosittua sivustolla

  • Lappeenrannan Sammontalon rakentaminen alkaa tänä kevään
  • Raide-Jokerin koeajot alkavat Espoossa
  • Kiinteistötahkola osti Isännöinti Ilkka Saarinen Oy:n
  • Hervantajärven kivijalkakauppa lämmittää asuntoja
  • Helsinki ja Caverion käynnistävät kolme ESCO-hanketta

Footer

Kiinteistöposti

Kiinteistöposti-lehti on taloyhtiömaailmaan keskittyvä ammattijulkaisu. Lehdessä julkaistaan taloyhtiöitä koskevia artikkeleita ja taloyhtömaailmaan liittyviä uutisia ja tuotteita.

  • Facebook
  • LinkedIn

Copyright © 2023 · Kiinteistöposti | RPT Byggfakta Oy

RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet
Käytämme sivustollamme evästeitä joiden avulla seuraamme sivustomme liikennettä. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi, sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään. Klikkaamalla "Hyväksy", hyväksyt kaikki sivustollamme käytössä olevat evästeet. Muista, että sinulla on myös valintamahdollisuuksia tietojesi ja yksityisyytesi käsittelyyn ja suojaamiseen. Voit määritellä evästeiden hyväksynnän tarkemmin Eväste-asetuksista.
EvästeasetuksetHyväksy
Yksityisyys

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary
Aina käytössä

Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.

Non Necessary

Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.

Tallenna ja hyväksy