Lisäkerrosrakentaminen kiinnostaa Helsingissä

Ulkopuolisia arvatenkin eniten kiinnostava osuus Helsingin Myllypurossa sijaitsevan Alakiventie 3:n rakennusprojektissa odottaa vielä vuoroaan. Kahteen kerrokseen – osittain nykyiseen ullakkotilaan – tulee ensi vuoden puolella 28 huoneistoa käsittävät moduulit.

Tulevana keväänä uusien käyttövesi-, viemäri- ym. linjojen on määrä olla ullakkotasolla yhteenliittämistä vaille valmiina odottamassa moduuleita, samoin hissikuilut.

Purettavasta ullakkotilasta jätetään moduulien alle 120 cm korkea talotekniikalle varattu arinatila.  Projektijohdosta vastaavan Harri Pitkäsen mukaan tässä vaiheessa vanhaa kattoa hyödynnetään sääsuojana mahdollisimman pitkään.

Lisäkerroksia pätkä kerrallaan

Moduulit tullaan nostamaan ja asentamaan paikoilleen pätkä kerrallaan, niiden vesikatto varustettuna jo aluskatteella. Siten säiden puolesta lähinnä tuulisuus saattaa siirtää nostoja.

Alunperin toimittajaksi pohjustettua yritystä ei enää ole. Elokuun alkupäivinä korvaava valmistaja oli vielä etsinnässä. Pulaa moduulitekniikan soveltajista TT. Työmaatulos Oy:tä edustavan Harri Pitkäsen mukaan ei ole. Hän on vakuuttunut, että ala ylipäätään on vahvasti nousussa myös kerros- ja rivitalojen uudispuolelle. Yhä suurempi osa rakentamisesta tulee siirtymään olosuhteiltaan hallittavissa oleviin tuotantotiloihin.

– Se on itsestään selvää. Itse olen taistellut säiden vuoksi aikataulusta myöhässä olevien kohteiden kanssa, hän kertoo kokemuksiltaan pitkältä ajalta.

Karuimmiksi tilanteiksi hän kuvaa, kun ’rahankäyttöä kyttäävät kiiluvasilmäiset ekonomit’ hoputtavat rakennuksia mahdollisimman nopeasti käyttöön, jotta vuokrat alkaisivat juosta. Osin katoitta, lumen ja  jään kurittamia rakenteilla olevien talojen rakennusaikaiseen kuivatuksiin ja lämmityksiin saatetaan polttaa kymmeniä tuhansia euroja. Kosteusriskit eivät silti välttämättä eliminoidu.  – Lohdutonta! Pitkänen toteaa.

Taloyhtiössä on käynnissä linjasaneeraus, joista kulloinkin vuorollaan olleista Alakiventie 3:n portaikoista tähän mennessä liki kaikki asukkaat ovat muuttaneet siksi aikaa muualle. Lopullisesti, tulevien 28 huoneiston asukkaiden muuttoa myöden valmista Alakiventie 3:ssä on määrä olla syksyllä 2014.

Energiatehokkaammaksi taloksi

Toistaiseksi ’vain’ viisi asuinkerrosta käsittävä, seitsenportainen asuintalo Helsingin Myllypurossa on karistanut 1960-luvun kerrostaloille tyypillisen elementtisaumojen ruuduttaman ilmeensä historiaan. Eristeineen poistetut betonielementit on korvattu 30 cm:n vahvuisin termovillaelementein. Uudet ikkunat, kaikkiaan 350, tulivat työmaalle jo valmiiksi elementteihin kiinnitettyinä.

– Olen tehnyt hyvinkin isoja julkisivuremontteja, mutta en tällä tekniikalla, Harri Pitkänen kertoo. Systeemin kehittämisessä hänen kumppaninaan toimi rakennussuunnittelija, DI Arto Rokkanen Suomen Aktiivitalo Oy:stä.

Lopulliseksi pinnakseen julkisivuelementit ovat saamassa villan pintaan työstettävän kolmikerrosrappauksen. Viikolla 32  kadunpuolen julkisivu oli hyvää vauhtia valmistumassa valkoiseen saumattomaan kuosiinsa. Parvekesivu oli vielä pääosin vihreällä rappausvillapinnalla.

Kelpaa vetää uusia viemäreitä

Samanaikaisesti julkisivumuutoksen kanssa rakennuksen sisäpuolella, porras kerrallaan on etenemässä käyttövesi-, viemäri-, sähkö- ym. linjojen uusiminen. Samalla valtaosassa asunnoista wc- ja kylpytilat uusitaan radikaalisti asukkaiden toiveiden mukaan.

A-portaan 15 huoneistossa vaihe oli jo tehtynä, 10-asuntoisessa B-portaassa menossa. Ennestään erilliset wc ja kylpyhuoneet yhdistettiin samaan tilaan purkamalla niiden välinen seinä. Toinen oviaukko poistettiin, käyttöön jätetty avarrettiin esteettömyysmääräykset täyttävään leveyteen. Myös parvekkeiden uudet ovet ovat leveämmät.

Iloinen yllätys paljastui märkätilojen lattiatason alta. Vuonna 1965 valmistuneessa talossa on Harri Pitkäsen mukaan käytetty aikaansa nähden tavattoman modernia tekniikkaa. Täysin valmiina moduuleina valimolta, päällekkäin asennettaviksi tuodut kylpyhuoneet paljastuvat lattioiltaan kaksikerroksisiksi. Betonivalujen etäisyys toisistaan oli noin 20 senttimetriä.  Mikä parasta,  selviä vesivahinkoja ei ilmennyt missään. Uusien viemärien asentamiselle tila on mitä oivallisin.

Tämä artikkeli on koottu toimittaja Hanna Rissasen tekemästä haastattelusta, joka on julkaistu elokuussa Kiinteistöposti Pääkaupunkiseutu Extrassa 6/2013.