Taloyhtiöiden digiloikkaa ja energiatehokkuutta vauhdittaa Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hanke. Sen tavoitteena on etsiä älykkäitä ja vähähiilisyyttä tukevia ratkaisuja taloyhtiöiden käyttöön. Testitaloyhtiöitä on seitsemän.
Hiilidioksidipäästöistä suurin osa syntyy asumisesta. Keskivertosuomalaisen tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastovaikutus vastaa 10 300 kilon hiilidioksidipäästöjä. Kun kolmasosa päästöistä tulee asumisesta, asunto-osakeyhtiöissä on iso potentiaali ilmastomuutoksen torjuntaan. Miten se saataisiin hyödynnettyä, siihen etsii digitaalisia ratkaisuja Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hanke, jossa ovat mukana Helsingin ja Vantaan kaupungit, Forum Virium Helsinki, Green Building Council Finland ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY.
– Yhtenä kompastuskivenä kohti energiatehokkaita ratkaisuja on taloyhtiöiden hajallaan oleva tieto. Sitä löytyy muun muassa energiayhtiöiden, huoltoyhtiöiden ja isännöintitoimistojen järjestelmistä. Tieto ei liiku, ja pahimmassa tapauksessa se ei edes ole digitaalisessa muodossa, asiantuntija Lauri Tähtinen Green Building Council Finlandista toteaa.
Ilmastoviisaita ratkaisuja tarjoavien yritysten mukaan taloyhtiötiedon huono tavoitettavuus ja tiedonkulku eri toimijoiden välillä muodostavat edelleen pullonkaulan energiatehokkuuden parantamisessa.
Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeessa on tarkoitus selvittää, miten avointa dataa voisi käyttää hyödyksi niin, että tunnistettaisiin alueellisesti kiinteistöihin liittyvät korjaustarpeet ja energiankulutukset. Näin kyettäisiin perustamaan yhteiskorjaushankkeita ja sitä kautta halvempia energiaremontteja.
Hankkeen toisena kärkenä on kysymys, miten asukas tai taloyhtiö voisi hallita omaa dataansa.
– Tarkoituksena on, että kukin asukas voisi niin halutessaan jakaa oman asuntonsa olosuhdetietoa.
Keräämällä tietoa asukkaiden omasta toiminnasta, voidaan tarjota tietoa yksittäisen asunnon hiilijalanjäljestä, mitä he voivat halutessaan hyödyntää, Tähtinen kertoo.
Seitsemän testiyhtiötä
Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeessa on mukana seitsemän asunto-osakeyhtiötä, jotka sijaitsevat Helsingissä ja Vantaalla. Näiden pilottikohteiden huoneistoihin asennetaan olosuhdeantureita, jotka mittaavat kosteutta, hiilidioksidia ja lämpötilaa.
Anturien välittämä tieto viedään työn alla olevaan tietoalustaan. Tavoitteena on, että asukas saa sitä kautta mahdollisuuden jakaa asuntonsa tiedot valitsemiinsa palveluihin.
Pilottitaloyhtiöissä järjestetään teemailtoja, joissa palvelun tarjoajat ja taloyhtiöiden asukkaat kohtaavat. Työpajoissa käsitellään, miten asunto-osakeyhtiöille olisi hyvä myydä näitä uusia palveluja, mikä on avointa dataa ja missä sitä on, miten kiinteistö voisi saada omaa tietoa käyttöönsä ja jakaa sitä sekä miten asukas voisi itse päättää, mitä tietoa omasta asunnosta haluaisi jakaa ja mihin sitä voisi jakaa.
Oleellisena osana Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeeseen liittyy tavoite määritellä taloyhtiön datan tietoturvaan, omistamiseen ja luvittamiseen liittyvät käytännöt. Kolmivuotisesta hankkeesta kertyvien kokemusten pohjalta taloyhtiöille laaditaan digiopas.
Taloyhtiöiden ulottuville älyratkaisuja
Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hanke esiteltiin Vihreä Foorumi -tapahtumassa, jossa pohdittiin miten erilaiset digiratkaisut, yhteiskehittäminen ja uudet toimintamallit edesauttavat taloyhtiöiden elinvoimaisuutta ja ilmastotekoja. Tapahtuman järjestivät Demos Helsinki ja Green Building Council Finland.
Entistä älykkäämpiä tuotteita ja palveluja tarjoavat yritykset halutaan tuoda taloyhtiöiden ulottuville. Yritysten markkinoille pääsemistä edistää kansainvälinen Smart up accelerator -hanke teemalla Smart homes, smart living. Suomessa hankkeen veturina toimii Demos Helsinki.
– Hankkeessa on mukana seitsemän Euroopan maata, joista jokaisesta on valittu yksi yritys mukaan ohjelmaan. Nämä ovat kehittäneet uusia palveluja ja tuotteita, jotka tukevat paitsi energiatehokkuutta myös edistävät hyvää elämää asuinyhteisössä, Demoksen Antti Lippo kertoo.
– Ilmastohaasteen taklaamiseksi tarvitaan tulevaisuuden tutkimusta ja analysointia, uusia visioita, palveluja, tuotteita ja toimintamalleja.
Digipalveluista uusi normaali
Vihreässä Foorumissa Smart up accelerator -hankkeen yrityksistä palveluitaan ja tuotteitaan esittelivät Fourdeg Suomesta ja Homebeat.live Saksasta.
Fourdegin Markku Makkonen muistuttaa, että ilmastoteko pitää olla nautinto. Yritys tarjoaa lämmitykseen älyratkaisua, joka paitsi säästää lämmityskuluissa myös lisää asumisviihtyvyyttä. Vesikiertoisen patterilämmityksen huoneistoihin asennettavat älytermostaatit ohjaavat lämmitystä oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan.
Homebeat.liven Bruno Acar toteaa, että auton huoltokirja pidetään kyllä ajan tasalla, mutta asunnon kohdalla näin ei välttämättä ole. Tilanne on nurinkurinen, koska asunnon arvo on yleensä monikymmenkertainen autoon verrattuna.
Hän uskoo tilanteen muuttuvan, kunhan uudet digitaaliset tietoalustat saadaan kiinteäksi osaksi rakennuksia. Alustaan viedään muun muassa kiinteistön asiakirjat, energiatiedot ja huoltotoimenpiteet sekä integroidaan järjestelmä esineiden internetiin.
– Digitaalista palveluista on tulossa uusi normaali. Niillä on iso vaikutus kiinteistön tehokkuuteen, avoimuuteen ja turvallisuuteen, Acar sanoo.
Digipalvelut tarjoavat taloyhtiölle keinoja hallita paremmin omaisuuttaan ja mahdollisuuden olla vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa. Homebeat.liven sovellukseen kuuluu muun muassa ilmoitusautomaatio. Jos esimerkiksi hissi on poissa käytöstä, tästä ilmoitetaan saman tien kaikille asukkaille.
Yhteistiloista yhteisötiloihin
Asumisella ja ympäristöllä on merkittävä rooli ihmisen hyvinvoinnissa, vanhempi tutkija Leena Alanko Demos Helsingistä sanoo.
– Yksilön asuinkokemus rakentuu asumisen ja alueen kulttuurin kautta. Digitaalisuudella voidaan yhdistää alueen palvelut yksilön kokemukseen ja siten parantaa asuinviihtyvyyttä. Tämä on todettu hankkeissa, joissa asukkaat on otettu aktiivisesti mukaan alueen kehittämisprosessiin. Helsingin Jätkäsaaressa toteutetussa hankkeessa selvitettiin, voitaisiinko asukastiloja jalostaa alueen yhteisötiloiksi.
– Pyrimme löytämään uudenlaisia yhteisötiloja tarjoamalla taloyhtiön yhteistiloja muidenkin kuin oman taloyhtiön asukkaiden käyttöön. Jokaisessa yhteistilassa voisi olla avointa toimintaa, kuten käsityöpiiri, joogatunteja tai teatterikerho.
– Projekti huipentui käytännön kokeiluun, jossa alueen toimijat kiersivät taloyhtiöitä, joiden tiloissa järjestettiin erilaista toimintaa. Asiasta oltiin innostuneita, mutta sen muuttaminen jokapäiväiseksi tarvitsisi investointeja. Yhteisötiloilla näyttäisi kuitenkin olevan alueen houkuteltavuuden ja elinvoimaisuuden kannalta merkitystä, Leena Alanko kertoo.
Teksti Irene Murtomäki | Kuvat Pixabay