Lämpöpumppuenergian osuus lämmitysenergian lähteistä oli viime vuonna kahdeksan prosenttia ja sen käyttö asuinrakennusten lämmityksessä on kasvanut viime vuosina.
Lämpöpumppuenergialla tarkoitetaan lämpöpumpuilla ympäristöstä talteen otettua energiaa, jota käytetään sisätilojen lämmitykseen. Lämpöpumppujen sähkön käyttö ei sisälly tilastossa lämpöpumppuenergiaan, vaan lämmityksen sähkönkulutukseen. Ilmalämpöpumppujen jäähdytyskäyttö ei ole mukana lämmitysenergiassa.
Asuinrakennusten lämmitykseen kului energiaa 55 140 GWh vuonna 2013. Lämmityksen yleisin energialähde oli kaukolämpö, jota kulutettiin 18 311 GWh.
Seuraavaksi eniten kulutettiin puuta, 14 502 GWh, ja sähköä, 13 233 GWh. Näiden kolmen suurimman energialähteen osuus oli 84 prosenttia asuinrakennusten lämmitysenergian kulutuksesta. Asuinrakennusten lämmitysenergian kulutuksessa on huomioitu sekä päälämmitysjärjestelmän energiankulutus, että sitä täydentävien muiden lämmitysmuotojen energiankulutus.
Lämmitysenergian vuosittaiseen tarpeeseen vaikuttaa ulkoilman lämpötila, jonka muutoksia seurataan lämmitystarveluvuilla. Ilmatieteen laitoksen mukaan vuoden 2013 kesäkuukausien lämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi. Myös joulukuu 2013 oli tavanomaista leudompi. Harvinaisen lämmin sää pienensi lämmitystarvelukuja ja siten lämmitysenergian tarvetta.
Asumisen energiankulutus laski
Asumisen energiankulutus laski kuusi prosenttia vuonna 2013. Asumiseen, eli asuinrakennusten lämmitykseen ja kotitalouslaitteisiin, kului energiaa 63 427 gigawattituntia (GWh). Lämpimän sään seurauksena asuinrakennusten lämmitysenergian kulutus laski kuusi prosenttia. Kotitalouslaitteiden energiankulutus laski viisi prosenttia. Kulutusta pienensi muun muassa vähäisempi autonlämmityksen käyttö.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen asumisen energiankulutus -tilastoon.
Asumiseen käytettiin sähköä 21 510 gigawattituntia (GWh) vuonna 2013. Sähkön kulutus laski neljä prosenttia edellisestä vuodesta, sen osuuden ollessa 34 prosenttia asumisen energiankulutuksesta. Sähköä kuluu sekä sisätilojen lämmitykseen, että kotitalouslaitteisiin. Seuraavaksi eniten asumiseen käytettiin kaukolämpöä, 29 prosenttia, ja puuta, 23 prosenttia. Kaukolämmön ja puun kulutus kohdistuu sisätilojen lämmitykseen. Asumisen osuus energian loppukäytöstä on keskimäärin 20 prosenttia.
Valaistuksen energiankulutus laskussa
Kotitalouslaitteiden, eli ruoan valmistuksen, valaistuksen ja muiden sähkölaitteiden, energiankulutus vuonna 2013 oli 8 287 GWh. Ruoan valmistukseen käytettiin kolme prosenttia ja valaistukseen 10 prosenttia vähemmän energiaa kuin edellisenä vuonna. Ruoan valmistuksen kulutuksen laskua selittää kotona alusta asti valmistetun ruoan määrän väheneminen. Siirtyminen energiatehokkaisiin lamppuihin on viime vuosien aikana pienentänyt valaistuksen sähkönkäyttöä.
Muiden sähkölaitteiden kulutus laski neljä prosenttia. Muut sähkölaitteet käsittävät mm. kylmälaitteet, pesu- ja kuivauskoneet, televisiot ja tietokoneet laitteineen, hissit ja autonlämmityksen. Asuinrakennusten lämmitysenergian tapaan autonlämmityksen energiankulutus laski tavanomaista lämpimämmän sään johdosta. Kulutuksen laskuun vaikuttaa myös televisioiden käytön aikaisen kulutuksen ja valmiustilakulutuksen pieneneminen.
Asumisen energiankulutus -tilasto perustuu asuinrakennusten lämmitysenergian kulutuksen osalta Tilastokeskuksen laskentamalliin, jossa on hyödynnetty useita eri tietolähteitä. Kotitalouslaitteiden energiankulutustiedot perustuvat Adato Energia Oy:n laskelmiin.
Lämmitysenergian kulutuksen laskennassa on siirrytty käyttämään uutta lämmitystarvelukujen ilmastollista vertailukautta 1981-2010. Tiedot on päivitetty uuden vertailukauden mukaisiksi vuodesta 2008 alkaen.
