Lataustolpista pitää nyt ainakin keskustella

Sähköautot lisääntyvät ja latauspisteitä koskeva laki patistaa taloyhtiöitä toimimaan. Pitää keskustella tavoista, joilla latausmahdollisuus toteutetaan. Toteutus ei välttämättä vaadi suurta sähköremonttia.  Lataustavoista suositeltavin on älykäs versio, joka mahdollistaa tulevaisuuden muutoksetkin. 

Lataustavalla 3 on mahdollista toteuttaa portaaton tehonsäätö lataukselle, ja se mahdollistaa lataustapa 2:ta huomattavasti suuremmat tehot, aina jopa 22 kilowattiin asti. Älykäs latausjärjestelmä hallitsee yhtäaikaista tehoa, koska muuten taloyhtiön sähkönjakelu ei tätä kestä. Kuva: Pixabay

Uusi laki 733/2020 ohjaa varustamaan rakennukset sähköajoneuvojen latauspisteillä tai latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä. Laki velvoittaa yli neljän autopaikan asuinkiinteistöjä tekemään vähintään latausvalmiudet kaikille autopaikoille sekä uudisrakennuksissa että vanhojen rakennusten laajojen korjausten yhteydessä.

Jos taloyhtiön pihalla ei vielä ole lataus­tolppia, nyt niistä pitäisi vähintään keskustella hallituksessa ja yhtiökokouksessa. Siihen tarvitaan paljon taustatietoa esimerkiksi erilaisista lataus­tavoista. Tässä on tiivis kooste vaihto­ehdoista, joita kommentoi Sähkö- ja tele­urakoitsijaliitto STUL ry:n tekninen asiantuntija Matti Orrberg.

Lataustapa 1 

– Lataustapa 1 on lähinnä pienten sähkömopojen lataustapa, joka ei liity olennaisesti sähköautojen lataukseen. Käytännössä lataustapa 1:tä varten riittää siis liuta kotitalouspistorasioita eli lämmitystolppien kaltainen ratkaisu mopojen säilytyspaikkojen viereen. Jos nämä sähkö­mopot yleistyisivät, niin tällaisten tolppien tekeminen jälkikäteenkin on vaivatonta.

Lataustapa 2 

– Lataustapa 2 hyödyntää normaalia koti­talouspistorasiaa eli suko-pistorasiaa, johon liitetään yleensä auton mukana tuleva latausjohto, jossa on tarvittavat suojalaitteet, Orrberg kertoo. Näitä pistorasioita on autopaikkojen lämmitystolpissa.

Lataustapa 2 syöttää normaalia kiinteistön vaihtosähköä auton laturille, joka muuntaa sähkön akuston tasasähköksi. Kaikki ladattavat autot sopivat tähän lataustapaan.

Orrbergin mukaan sähköauto muodostaa kuitenkin muihin normaaleihin pistorasioihin kytkettäviin kuormituksiin verrattuna merkittävästi erilaisen, pitkäaikaisen ja yhtäjaksoisen kuormituksen. Se voi aiheuttaa palo­riskin, jos pistorasiat ovat heikkoja, kuluneita tai vahingoittuneita tai jos sähköjohdot eivät ole kunnossa. 

– Siksi tätä lataustapaa 2 ei suositella ensisijaiseksi ratkaisuksi, mutta tämä voidaan väli­aikaisesti sallia esimerkiksi nykyisistä lämmitystolppajakeluista, jos sähköalan ammattilainen on tarkistanut sähköistyksen kunnon ja soveltuvuuden myös kesähelteillä lataamiseen, etteivät pistorasiat ja johdot ylikuumene edes suositellulla korkeintaan 8 ampeerin latausvirralla eli noin 1,8 kilowatin latausteholla. 

– Hyväkuntoisilla ja laadukkailla kotitalouspistorasioilla voidaan myös ladata korkeammalla 16 ampeerin virralla eli noin 3,7 kilowatin teholla. Tällaisia tuotteita on tarjolla, ja silloin on mahdollista järjestää samalla autojen lämmitys ja saada tähän kaikkeen älyä ja kauko-ohjausta mukaan. Lataustapa 2 ei kuitenkaan mahdollista portaatonta tehonsäätöä, vaan mahdollinen älykäs lataus ja lämmitykset toteutetaan vain katkomalla näiden sähköjä kokonaan. Tämä voi aiheuttaa ongelmia joillekin automalleille, jotka voivat pahimmillaan mennä latauksen häiriö­tilaan odottamaan käyttäjää kuittaamaan häiriö pois.

Lataustapa 3 

Matti Orrbergin mukaan lataustapa 3 on varsinainen sähköauton latausaseman toteutus. Siinä käytetään erityistä lataamiseen tarkoitettua kestävämpää liitintä latausaseman päässä ja liittimeen liitettävää, latausaseman ja auton välistä latausjohtoa. Latausjohto voi myös olla kiinteänä latausasemassa. 

Myös lataustapa 3 syöttää normaalia kiinteistön vaihtosähköä auton laturille, joka muuntaa sähkön akuston tasasähköksi. Lataustapa 3 sopii kaikille ladattaville autoille. 

– Lataustavalla 3 on mahdollista toteuttaa portaaton tehonsäätö lataukselle, ja se mahdollistaa lataustapa 2:ta huomattavasti suuremmat tehot, aina jopa 22 kilowattiin asti. Tähän tarvitaan älykäs latausjärjestelmä, joka hallitsee yhtäaikaista tehoa, koska muuten taloyhtiön sähkönjakelu ei tätä kestä. 

Lataustapa 3:n teknisessä toteutuksessa on vaihtelua, varsinkin johdoissa ja tietoverkoissa. 

– Tässä kohtaa on hyvä muistaa myös ARA:n latausavustuksen myötä tulevat teknisen toteutuksen vaatimukset, jotta hankkeelle voidaan saada avustusta, Orrberg muistuttaa.

Myös nykyisiä johtoja voi Orrbergin mukaan hyödyntää ja lisätä uusia rinnalle, ikään kuin tihentää nykyistä johtojärjestelmää. Hän toteaa, että käyttäjän kannalta näillä teknisen toteutuksen vaihtoehdoilla ei ole suurta merkitystä, kunhan latausta saadaan tarpeeksi. 

– Lähinnä merkityksellisempää on miettiä, mitä latausjärjestelmältä ja mahdolliselta operaattorilta toivotaan. Mitkä ovat tavoitellut ajokilometrit yön esimerkiksi latauksen jälkeen, halutaanko järjestelmän etäohjausta, laskutuspalvelua tai vikapäivystystä. 

Lataustapa 4 

Lataustapa 4 on Matti Orrbergin mukaan hyvin järeä, tasasähköä auton akustoon syöttävä lataus­asema, joiden hinnat liikkuvat kymmenissä tuhansissa euroissa. 

– Näitä ei siis ainakaan keskivertotaloyhtiöiden pihassa nähdä. Nämä ovat lähinnä huoltoasemien, kauppojen pihojen ja muiden asiointi­paikkojen suurikokoisia laitteita. Näissä on aina kiinteät latausjohdot ja erilaiset liitospäät autossa tätä varten. Ladattavat hybridit harvoin tukevat tätä lataustapaa, Orrberg kertoo.

Ennen kuin isompia investointeja tehdään, voidaan hyödyntää nykyisiä lämmitystolppia eli niin sanottua älytöntä lataustapaa 2., kunhan sähköasennusten kunto on tarkistettu. Kuva: Jaana Ahti-Virtanen

Lataustapa 3 ehkä pienelläkin sähköremontilla

Matti Orrbergin mukaan taloyhtiöille suositellaan ensisijaisesti lataustapaa 3, mutta lataustapa 2:lla pääsee alkuun.

– Ennen kuin isompia investointeja on tarpeen tehdä, voitaisiin hyödyntää nykyisiä lämmitystolppia eli niin sanottua älytöntä lataustapaa 2. Nykyisistä lämmitystolppajakeluista voidaan yleensä ladata autoja 10–50 prosentilla paikoista ilman, että jakelu vielä ylikuormittuu. Mutta tässä on muistettava tarkistaa nykyisten asennusten kunto.

Lataustapa 3 voi olla mahdollinen taloyhtiön nykyisillä sähköliittymillä. Järjestelmän äly ohjaa käyttämään energiaa autojen lataukseen esimerkiksi hiljaisina yön tunteina. Lataustapa 3:n tarvitsema vähimmäisremontti olisi nykyisten lämmitystolppien korvaaminen älykkäillä latauspisteillä. 

Jos taloyhtiön nykyinen sähkönjakelu lämmitystolppiin riittää hädin tuskin autojen lohko­lämmittimien käyttöön, pitää vähintään lisätä uusia johtoja ja keskuksia vanhojen rinnalle. 

– Yleensä helpompaa ja halvempaa on tehdä kaikki sähköt uusiksi ainakin piha-alueilla, jos muutenkin olisi piharemontti tiedossa, Orrberg toteaa.

Älykkäät latausjärjestelmät alkavat olla jo niin älykkäitä kuin ne voivat olla, loppu on vain latauksen ohjelmointien ja käyttöliittymien viilailua ja erilaisten palvelujen toteutusta näiden ympärille, Matti Orrberg sanoo. Kuva: Sähköinfo

Pulaa asiantuntijoista

Taloyhtiö tarvitsee asiantuntijan apua lataus­pisteitä suunniteltaessa. Helpommin sanottu kuin tehty.

– Suomessa ja Euroopassa on osaajapula, ei riitä osaavia auttajia, vaikka jokaisen sähkösuunnittelijan pitäisi osata neuvoa latauspisteiden suunnittelussa. Osa sähköurakoitsijoista on aktivoitunut ja perehtynyt asiaan, Matti Orrberg kertoo. 

Aktiivisten osakkaiden asiaan perehtymistä haittaa, ettei maallikoille vielä ole sopivaa sähkö­autojen latausjärjestelmiä koskevaa itseopiskelumateriaalia. Sähköteknisen alan kansallinen standardointijärjestö SESKO on kuitenkin tuottanut sähköajoneuvojen lataus­suosituksen, johon pääsee tutustumaan sesko.fi-sivustolla.  

Sähköautojen tarjonta ja ihmisten ilmastotietoisuus ovat lisääntyneet, mutta taloyhtiön päätös latauspisteiden rakentamisesta ei ole kirkossa kuulutettu.

– Taloyhtiön päätöksiin vaikuttaa ikuisuusongelma: osa elää menneisyydessä, osa kuussa ja Marsissa, näin on ollut tv-antennien asentamisesta saakka, Orrberg toteaa. 

Lataustolppiin liittyvää etukäteisvalmistelua ei juuri ole taloyhtiöissä ollut.  Orrberg neuvoo käynnistämään keskustelun yhtiökokouksessa: onko kiinnostusta, selvitetäänkö vaihtoehdot, halutaanko vaihtaa tolppa kerrallaan lataustolpaksi vai kaikki kerralla, mitä nykyinen sähköjärjestelmä kestää.

Latausjärjestelmien toimittajat lähestyvät innokkaasti taloyhtiöitä, ja niiltä voi Orrbergin mukaan pyytää tarjouksia. Tarjouksista kannattaa hankkia puolueettoman asiantuntijan lausunto.

Latausmahdollisuudesta iloa kaikille

Taloyhtiössä keskusteluttaa myös latauksien laskutus. 

– Laskutus voi olla yksinkertaisimmillaan vesimittareiden lukuun verrattava toimenpide: osakas ilmoittaa lukeman muutaman kerran vuodessa, isännöitsijä lähettää tasauslaskut ja poismuuton yhteydessä huolto lukee mittarin lukeman latausasemasta. Myös latausjärjestelmää tarjoava operaattori voi tehdä laskut kuukausittain valmiiksi ja lähettää ne osakkaille.

Vaikka kaikki osakkaat eivät lataustolppia käyttäisikään, latauksen mahdollisuus nostaa taloyhtiön kiinteistön arvoa. 

Matti Orrbergin mukaan taloyhtiöissä ei ole syytä jäädä odottamaan latausjärjestelmien uutta sukupolvea. 

– Älykkäät latausjärjestelmät alkavat olla jo niin älykkäitä kuin ne voivat olla, loppu on vain latauksen ohjelmointien ja käyttöliittymien viilailua ja erilaisten palvelujen toteutusta näiden ympärille. Ei ole nähtävissä mitään teknistä harppausta käytettävyyden tai energiatehokkuuden suhteen, jota olisi syytä odottaa, Orrberg sanoo.

– Hinnat toki laskevat hiljalleen, mutta ARA:n avustuksen kanssa latausjärjestelmien toteuttaminen on suhteellisen edullista jo nyt.

Osakkaan oma tolppa

Jos taloyhtiö ei saa aikaiseksi yhteistä päätöstä lataustolppien toteutukseen, osakkaalle voidaan myöntää lupa omaan toteutukseen.

– Osakasta pitää opastaa toteuttamaan sellainen ratkaisu, joka mahdollistaa myöhemmin taloyhtiön älykkääseen latausjärjestelmään liittymisen. Jos osakkaan toteutus ei ole yhteensopiva myöhemmin tehtävän taloyhtiön älykkään järjestelmän kanssa, mahdolliset muutostarpeet jäävät osakkaan maksettaviksi. Pioneereille voi tulla lisäkustannuksia, Orrberg toteaa.

– Jos taloyhtiö tai taloyhtiön hallitus antaa luvan tällaiseen osakkaan omaan lataustolppa­hankkeeseen, hallituksen tai yhtiökokouksen pöytäkirjaan pitää kirjata, että mahdollisen sähkönjakeluongelman ilmaantuessa auton latausta rajoitetaan, jotta taloyhtiön sähköistykset voivat jatkaa muilta osin normaalia toimintaansa.  

Vaikka lataustolpat osakashankintana ovat mahdollisia, Matti Orrberg kannustaa tekemään koko taloyhtiön hankkeen. Silloin sähköjärjestelmän kuormitus on paremmin hallussa ja kokonaisratkaisu on järkevä.

Teksti: Jaana Ahti-Virtanen