Lasin monet mahdollisuudet

Jaana Ahti-Virtanen

Ikkunalaseihin tarvittavan tasolasin valmistusta Suomessa ei enää ole, mutta lasinjalostajia on useita. Lasilla tuodaan valo sisälle ja pidetään kylmä ja kuuma ulkona. Turvalaseille on paikkansa muun muassa taloyhtiön yhteisissä tiloissa.

Suomessa ei ole ollut tasolasin valmistusta vuoden 2011 jälkeen, kun Pilkington-konserniin liitetty Lahden Lasitehdas lopetti tuotannonsa.  

– Nykyään tasolasia tulee lasitehtailta Euroopasta ja Venäjältä. Suomessa on lasivalmistajien keskusvarastoja, edustajia ja maahantuojia, kertoo Suomen Tasolasiyhdistys ry:n toiminnan­johtaja Jenni Heikkilä. Suomen Tasolasi­yhdistyksen tavoitteena on kehittää lasin ominaisuuksien parempaa hyödyntämistä rakentamisessa sekä parantaa lasirakentamisen laatua. Yhdistykseen kuuluu 150 jäsenyritystä, joiden joukossa on lasiliikkeitä, lasin jatko­jalostajia, alan tuotteiden maahantuojia ja eri lasituotteiden valmistajia. 

Japanilaiset NSG Group ja AGC ovat lasin ja lasituotteiden valmistuksen kaksi suurta globaalia jättiläistä. Niillä on keskusvarastot Suomessa. Pilkington kuuluu NSG Groupiin, ja Pilkington Lahden Lasitehdas Oy myy ja markkinoi rakennus­lasituotteita Suomessa.

Tasolasia tuotetaan laakavalu- eli float-menetelmällä. Float-lasi on läpinäkyvää ja tasaista pinnoittamatonta rakennuslasia, tavallisimmin neljän tai kuuden millimetrin paksuista. 

Tasolasin jalostajia Suomessa on edelleen useita: lasia leikataan, taivutetaan, laminoidaan ja karkaistaan. Ikkunaremonttia suunnitteleville ja tekeville taloyhtiöille tuttu lasin jatkojaloste on MSE-ikkuna: kaksipuitteinen, kolmilasinen puu-alumiini-ikkuna. Sisemmät kaksi ikkunaa on liitetty eristyslasiksi parantamaan ikkunan lämmöneristävyyttä.  

Kaikki kerrostalon yleiset tilat ovat julkista tilaa, ja niissä on tiukemmat turvalasivaatimukset kuin asunnoissa. Taloyhtiöissä tätä ei tunneta hyvin, Suomen Tasolasiyhdistys ry:n toiminnan­johtaja Jenni Heikkilä sanoo.

Turvalasit laminoimalla tai karkaisemalla

Rakentamismääräykset muuttuivat vuonna 2018. Muutoksen jälkeen tiettyjen tilojen turvalasivaatimus on tarkoittanut laminoidun tai karkaistun turvalasin käyttöä. Aiemmin asunnoissa turvalasiksi laskettiin myös vähintään kuusi millimetriä paksu tasolasi. 

– Lakimuutos vaikutti eniten asunto­rakentamiseen, kun kuuden millin lasi ei enää kelvannut turvalasin sijaan, Jenni Heikkilä toteaa. Vuoden 2001 jälkeen rakennetun kerrostalon porrashuoneissa pitää käyttää turvalasia, jos lasi­pinnan etäisyys lattiasta on alle 70 sentti­metriä. Tämä koskee myös korjausrakentamista.

Laminoidussa turvalasissa on kaksi tasolasia, joiden välissä on muovikalvo. Laminointi ei lisää lasielementin lujuutta, mutta hajotessaan laminoidun lasin sirpaleet pysyvät kiinni kalvossa eikä viiltohaavojen riski ole suuri.

Karkaistu turvalasi tarkoittaa nopeasti kuumennettua ja jäähdytettyä tasolasia. Käsittely tekee lasista tavallista lujempaa, ja lisäksi se rikkoutuessaan murenee pieniksi palasiksi. Lasin muruset voi viedä sekajätteisiin, sillä lasinkeräys­astiat on tarkoitettu vain pakkaus­laseille. Rikkoutuneet lasit voi myös jättää lasinkorjaajan vastuulle kierrätettäväksi. 

– Laminoitua lasia käytetään esimerkiksi kaiteissa ja rakennusten ylempien kerrosten ikkunoissa ja lasiseinissä eli tilanteissa, joissa on putoamisvaara. Lämpökarkaistu turvalasi sopii ikkunoihin ja oviin silloin, kun lasiin on törmäysvaara, esimerkiksi lähellä lattia­pintaa. Karkaistu sopii myös kohteisiin, joissa on lämmön­vaihteluita, esimerkiksi saunan oviin ja suihkuseiniin. Terassilasitukset ovat tunnetuin karkaistun turvalasin käyttökohde.

– Kaikki kerrostalon yleiset tilat ovat julkista tilaa, ja niissä on tiukemmat turvalasivaatimukset kuin asunnoissa. Taloyhtiöissä tätä ei tunneta hyvin, Jenni Heikkilä sanoo.

– Jos vanhan rakennuksen ovesta rikkoutuu lasi, on siihen hyvä vaihtaa laminoitu lasi, jos karmirakenne antaa myöten.

Heikkilän mukaan laki ei aina pakota korjaushankkeissa vaihtamaan vanhoja tasolaseja turvalaseiksi, mutta ilmeisen vaaran tilanteissa vaihto on tehtävä.

– Rakennusvalvonta päättää poikkeavista menettelyistä ja antaa tarvittaessa kommentin kohteesta ja vaatimuksista.

Heikkilä muistuttaa, että karkaistu lasi naarmuuntuu float-lasia helpommin. Karkaistun lasin pesuun pitää käyttää puhdasta vettä, pesuvesi pitää vaihtaa usein ja lasi pitää pestä pehmeillä materiaaleilla ja kuivata ehjällä lastalla. Karkaistu lasi on hyvä pyyhkiä pölystä puhtaaksi ennen pesua. 

Kuva: Jaana Ahti-Virtanen

Monenlaisia erikoislaseja

Lämpölasi on sama asia kuin MSE-ikkunoista tuttu eristyslasielementti. Eristyslasin laseina on yleensä aina tavallisen tasolasin sijaan selektiivilasia parantamassa elementin eristävyyttä. Selektiivilasissa on metallioksidipinnoite, joka vähentää lämmön säteilyä sisätilasta ulospäin. 

Älylasi tarkoittaa yleensä lasia, joka on mahdollista sumentaa tai tummentaa. Ratkaisu sopii esimerkiksi neuvottelutiloihin tai makuu­huoneisiin, joissa on suuret lasi­pinnat. Sumentuvassa älylasissa on laminointi­kalvo, joka saadaan sähkön avulla valoa läpäisemättömäksi. 

Tiiviiden asuntojen ongelmana on ollut matka­puhelinsignaalien heikko laatu sisätiloissa. Yksi ratkaisu voi olla niin sanottu antenni­lasi. Antennilasissa on huomaamaton, ohut kuviointi, joka  helpottaa signaalien pääsyä sisätiloihin ikkunan lämmöneristävyyttä heikentämättä.

Auringonsuojalasi tarkoittaa ratkaisua, jossa lasiin on lisätty pinnoite, joka vähentää suuren osan auringon kokonaissäteilyenergiasta. 

– Toinen auringonsuojalasivaihtoehto on massavärjätty lasi. Myös silkkipainettua ja printattua lasia voidaan käyttää auringonsuojalasina. Nämä ratkaisut eivät tarvitse huoltoa, Jenni Heikkilä kertoo. Lasi-uutuuksiin kuuluu myös led-lasi. Se on kolmikerroksinen lasielementti, jonka keskimmäisessä lasissa on valaistu kuvio. Kuvio voi olla esimerkiksi rakennuksen portaan tunnus ulko-oven lasissa.

Jenni Heikkilä sanoo, että erityislasien valinnassa kannattaa turvautua alan asiantuntijoiden apuun. 

Elämää helpottavat lasipinnat

Jenni Heikkilä arvelee, että elämää helpottavat erilaiset pinnoitteet lisääntyvät jatkossa. Likaa hylkiviä ja itsepuhdistuvia laseja on tehty jo 20 vuotta. Niiden pinnoiteteknologiasta kertovat sanat hydrofiilinen (vettä puoleensa vetävä) ja fotokatalyysi (epäpuhtauksien hajottaminen valon energialla). 

Ultraviolettisäteilyä käytetään hyväksi myös antimikrobisissa lasipinnoitteissa, joita on esimerkiksi julkisissa tiloissa, sairaaloissa, lasiovissa ja bussikatoksissa. 

Uusinta uutta ovat lasiin integroitavat aurinko­voimalat. Ratkaisu voi tarkoittaa lasiin laminoitavia aurinkosähkökennoja tai ohuen­ohuita orgaanisia kelmuja.

– Aurinkosähkölasit eivät vielä ole täysin kirkkaita. Niitä tutkitaan parhaillaan paljon maailmalla, jotta saataisiin enemmän irti rakennuksen julkisivusta, Jenni Heikkilä sanoo.

Teksti: Jaana Ahti-Virtanen