Länsimetron 7 kilometrin jatko-osa Matinkylästä Kivenlahteen on valmis, ja matkustajaliikenne alkaa 3.12.2022. Jatkeella on viisi uutta metroasemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti.
Matinkylä-Kivenlahti -osuuden rakentamisesta päätettiin vuonna 2014, ja rakennusprojekti alkoi louhinnoilla vuoden 2014 lopulla. Rakennusurakat päättyivät toukokuussa 2022, jonka jälkeen koeajot jatkuivat syyskuulle asti. Länsimetro Oy on luovuttanut Matinkylä–Kivenlahti -osuuden asemien, radan ja varikon hallinnan liikennettä operoivalle Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle. Rakentamisen päätyttyä Länsimetro Oy jää Ruoholahdesta länteen kulkevan radan, asemien ja metrojärjestelmän omistajaksi, ylläpitäjäksi ja kehittäjäksi.
Matinkylä-Kivenlahti -osuuden toteutuksesta vastasi pääasiassa Länsimetron ja Swecon projektinjohdon ja rakennuttamisen asiantuntijoista muodostettu tilaajaorganisaatio. Länsimetroa rakentamassa oli myös joukko muita toimijoita. Tiivis yhteistyö ja tehokkaat toimintatavat mahdollistivat Suomen suurimman infra-, talotekniikka- ja automaatioprojektin valmistumisen asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
– Länsimetro-hankkeen ensimmäisen rakennusvaiheen kokemukset ja opit hyödynnettiin kakkosvaiheen rakentamisessa. Niiden pohjalta teimme muutoksia muun muassa johtamiseen ja hankkeen organisaatiomalliin. Aikataulua, kustannuksia, riskejä, laatuasioita, yhteistyötä ja työturvallisuutta seurattiin tilannejohtamisen mallin mukaisesti, Länsimetron toimitusjohtaja Ville Saksi kertoo.
– Myös yhteisiä tavoitteita kirkastettiin ja yhteistyötä tiivistettiin organisaatiorajoista riippumatta. Länsimetron ja Swecon asiantuntijat työskentelivät yhteisissä tiloissa Big room -mallin mukaisesti. Riskit tunnistettiin ja tehokkailla riskienhallintatoimenpiteillä estettiin niiden toteutuminen, Saksi toteaa.
Länsimetron jatkeen rakentamisessa oli Saksin mukaan myös onnea.
– Kaikki projektin suuret hankinnat oli tehty ennen voimakasta kustannusten nousua. Jos nyt lähdettäisiin rakentamaan länsimetroa, projektin hintalappu olisi huomattavasti suurempi. Myöskään koronapandemialla ei ollut rakennusprojektiin suurta merkitystä, sillä rakentaminen oli pandemian alkaessa riittävän pitkällä. Projektiorganisaation toiminta oli jo vakiintunutta, ja olimme hitsautuneet yhteen ennen kuin pandemia alkoi, Ville Saksi sanoo.
– Hanke valmistui päivälleen tavoiteaikataulun mukaisesti. Se on huima suoritus tämän kokoluokan megahankkeessa. Tästä täytyy kiittää koko hankkeen toteutuksesta vastannutta yhteistä Länsimetron projektiorganisaatiota ja kaikkia hankkeen toteutukseen osallistuneita osapuolia, projektijohtajana toiminut Jaakko Naamanka Swecolta sanoo.
– Hankkeen tuloksellinen johtaminen perustui tilannejohtamiseen, jossa projektin päätöksenteko pohjautuu mahdollisimman reaaliaikaiseen ja oikeaan tilannetietoon. Tilannetiedon pohjalta projektinjohdon on mahdollista havaita poikkeamat asetettuihin tavoitteisiin nähden mahdollisimman aikaisin ja tehdä korjaavia toimenpiteitä. Onnistuneen tilannejohtamisen edellytyksenä on laadukas aikataulusuunnittelu sekä tavoiteasettelu ja tiedon oikeellisuus, Jaakko Naamanka toteaa.