Koska lämmitysjärjestelmän saneeraaminen edellyttää monien erilaisten teknisten laitteiden ja järjestelmien tuntemista ja sen ymmärtämistä, mikä vaikuttaa mihinkin energiankulutus- tai hyötysuhdemielessä, ei lämpöpumppujärjestelmiäkään kannattaisi hankkia ilman asiantuntevaa suunnittelijaa.
Ensimmäisiä asioita, joita hankinnan taustalla täytyy selvittää, on muun muassa, mikä on nykyisen verkoston mitoituslämpötaso? Miten se on aikanaan suunniteltu? Mitkä on olemassa olevan järjestelmän virtaamat? Onko järjestelmässä säätöventtiilejä ja toimivatko ne niin kuin pitäisi varsinkin, jos ne ovat 30-50 vuotta vanhoja? Mitä automatiikkaa siinä on?
Yksi keino selvittää, onko huoneistoissa nykyisillä lämmitysjärjestelmän lämpötilatasoilla oikeat lämpötilat, on tehdä yksinkertainen testi:
– Päätetään ennen kuin lähdetään toteuttamaan saneerausta, vaikkapa edellistalvena, että tehdään testi, jossa lasketaan ulkoilman ollessa 12-15 astetta pakkasella lämmitysjärjestelmän lämpökäyrää alas, Suomen Lämpöenergia Yhdistys ry:n toiminnanjohtaja Arto Hannula sanoo.
– Mitataan lämpötiloja esimerkiksi kulmahuoneistoissa, pannuhuoneen lähellä sijaitsevassa ja pannuhuoneesta kauimpana olevassa huoneistossa ja tehdään mittaukset tarkemmilla kuin elohopeamittareilla. Saattaakin käydä niin, että pelkästään tällä testillä voidaan todeta, että kun pattereihin menevän menoveden lämpötilaa on laskettu 55:stä asteesta 50:een asteeseen, niin tällä alhaisemmallakin menovedellä pystytään pitämään huoneistoissa riittävän lämpimät olosuhteet, Arto Hannula selittää.
Suunnittelulla on järjestelmän mitoituksen onnistumiseksi juuri suuri merkitys siinä, että mietitään jo etukäteen, mikä on järkevä menoveden maksimilämpötila ja varsinkin sen rajan löytäminen, milloin kannattaa lämmittää lämpöpumpulla, milloin siirtyä hybridijärjestelmässä esimerkiksi öljylämmityksen puolelle. Ajatus tässä Hannulan mukaan on se, että käytetään öljykattilaa lisälämmön tuottajana, ja hyödynnetään lämpöpumppua niin paljon kuin se hyötysuhteen kannalta on järkevää ja mahdollista.
Kiertovesipumput tsekattava
Taloissa on Hannulan käsityksen mukaan usein jo tiensä päässä olevia kiinteänopeuksisia kiertovesipumppuja, jotka saneerausta suunniteltaessa kannattaa uusia.
– Nykyään käytetään itsestäänsäätyviä ja energiaa säästäviä pumppuja, joten nekin uusimalla saadaan aikaan jonkin verran säästöjä.
Kuinka suuri vedentarve?
Lämmitysjärjestelmän uusimiseen ja varsinkin hybridiratkaisuihin liittyy olennaisena kysymyksenä vesitilavuus ja sen riittävyyden turvaaminen eri lämmönlähteille.
Hannulan mukaan nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että minimissään jokaista lämmönlähteen kilowattia kohti tarvitaan 20 litraa kierrossa olevaa vettä, johon lämpö pääsee siirtymään.
Kun valitaan lämpöpumpputekniikka ja sillä halutaan lämmittää myös käyttövesi, täytyy laskea, paljonko vettä tarvitaan ja mikä on käyttöveden todellinen kulutus.
– Voidaan lähteä siitä, että kulutus on vaikkapa noin 50 litraa per asukas. Eiväthän suihkut ole koskaan samaan aikaan päällä, joten paljonko tarvitaan varaajia. Niitähän ei ole välttämättä tarvittu silloin kun on oltu pelkästään öljykattilan veden lämmityksen varassa, Hannula mainitsee myös tästä ”vesitilatarpeeseen” liittyvästä näkökulmasta.
Uudistetaan öljylämmityslaitteistoa
Siinä tapauksessa, kun taloyhtiö haluaa säilyttää öljylämmityksen lämpöpumppujen rinnalla, mutta öljykattila pitää uusia, Hannulan mielestä kannattaa hankkia kondenssitekniikkaan perustuva öljykattila. Sillä saadaan myös öljykattilan energiatehokkuutta parannettua.
Toki muutaman tuhannen euron investoinnilla voidaan pelkästään uusia poltin.
– Jos taloyhtiössä on paljon tilaa vievä öljysäiliö tai se on huonokuntoisena maan alla, niin silloin taloyhtiöön voidaan hankkia 3 000 litran ”omakotitalosäiliö”. Se riittää hyvin, eikä maksa sekään kuin pari tonnia, Hannula toteaa.
– Toisaalta pieneen rivitaloyhtiöön riittää hyvin noin 50 kilowattinen tehon tarve, joka öljykondenssikattilana toteutettuna maksaa karkeasti 7 000 euroa. Kun sen rinnalle laitetaan muutaman tuhannen litran öljysäiliö, joka maksaa noin 2 000 – 3 000 euroa, niin silloin tämän öljykattila- ja öljyjärjestelmään käytetyn rahan määrä on noin 10 000 euroa.
– Sen sijaan jos heitetään vanha öljykattilajärjestelmä kokonaan pois ja laitetaan tilalle sähkökattila, niin silloin 50 kilowattisen sähkökattilan hinta on noin 8 000 euroa. Kun sitä varten teetetään uusi sähköliittymä, jonka hinta on toistakymmentä tuhatta euroa, niin silloin kustannukset ovat jo pelkästään tältä osin lähellä 20 000 euroa, Hannula jatkaa.
– Kymppitonnin säästöllä pidetään öljylämmitysjärjestelmä mukana. Nämä nykyiset öljykondenssikattilat ovat vielä erittäin pienikokoisia, joten ne mahtuvat hyvin, eivätkä aiheuta tilaongelmia.
Kuva (Irene Murtomäki) Tamperelaisen As Oy Sammonkatu 17-19:n linjasaneerausremonttiin on yhdistetty aurinkokeräiset ja lämmöntalteenottojärjestelmä. Aurinkokeräimet on asennettu kaksikerroksisen talon katolle.
Artikkeli liittyy lämpöpumppujärjestelmien hankintaan liittyvään haastatteluun ”Älä hurmaannu sokkona energiansäästölupauksista”, joka julkaistiin huhtikuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 3/2015.