Lämpöpumppujen huolto takaa niiden toimivuuden

Maalämpöpumput valtaavat yhä useamman pannuhuoneen. Tässä kohteessa on kaksi pumppua, joista kumpikin on teholtaan 64 kilowattia. Toinen pumpuista on lämpimälle käyttövedelle ja toinen patteriverkostoille. Kuva: Mikael Lindén

Huoneistokohtaisten ilmalämpöpumppujen sekä taloyhtiöiden maa-, ilma-vesi- ja poistoilmalämpöpumppujen kysyntä kasvaa vauhdilla. Jotta lämpöpumpuista saadaan paras teho irti ja ne toimivat optimaalisesti, on muistettava myös niiden huolto.

Ilmalämpöpumppujen suosio kerrostaloasunnoissa on noussut viime vuosina. Suomen Lämpö­pumppuyhdistys SULPU:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen kertoo, että huoneistoihin asennetaan vuosittain 10 000 ilmalämpöpumppua.

Kerros- tai rivitalo-osakas hankkii asuntoonsa ilmalämpöpumpun taloyhtiön luvalla omana muutostyönä. Näin ollen laitteen huolto on hänen omalla vastuullaan. Puhdistus on avainasemassa. Se tulisi tehdä säännöllisesti, koska likainen suodatin heikentää laitteen tehoa.

Jussi Hirvonen tietää, että liian usein ilmalämpöpumpun puhdistamiseen havahdutaan vasta siinä vaiheessa, kun ilma ei kulje laitteessa.

Ilmalämpöpumpun sisäyksikkö olisi paras imuroida noin kerran kuukaudessa. Hirvosen mukaan tarkkaa puhdistusväliä tai kaiken kattavaa nyrkkisääntöä on kuitenkin hankala antaa.

– Tämä riippuu muun muassa ilmalämpöpumpun sijoituspaikasta, ihmisten ja lemmikkien määrästä sekä asunnon käytöstä eli onko kyseessä vakituinen vai vapaa-ajan asunto.

– Imuroinnin tarpeen näkee sisäyksikön suodattimesta. Kun siihen on kertynyt pölyä ja muuta likaa, on aika tarttua imuriin. Myös ulko­yksikön puhtaus kannattaa aika ajoin tarkistaa ja poistaa sinne kertyneet lehdet, neulaset ja muut roskat. 

– Jos ilmalämpöpumpun suodatin on kovin likainen ja siihen on kertynyt rasvaa, on se paras pestä. Pesemisen voi hoitaa itsekin, eli suodatin irrotetaan laitteesta, puhdistetaan miedolla pesu­aineella, annetaan kuivua ja asetetaan takaisin paikalleen. Markkinoilla on myös pesuaineita, jotka on tarkoitettu suodattimien pesemiseen, Hirvonen kertoo.

Jussi Hirvonen, kuva: Jaana Ahti-Virtanen

Ilmalämpöpumpun viilennysominaisuudesta huolehdittaessa on hyvä tarkistaa kondenssi­veden poistuminen. 

– Ilmalämpöpumpun ulkoyksikössä on kondenssiveden poistoletku. Kun se on kunnossa, valuu kondenssivesi sitä kautta ulos.

Toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen suosittelee huollattamaan laitteen ammattiliikkeellä määräajoin, jos itse ei sitä halua tai osaa tehdä. Huoltoväliksi suositellaan 2–5 vuotta, joka sekin riippuu sisäilman puhtaudesta.

Suodattimien lisäksi huoltopalvelu hoitaa kennostojen puhdistamisen sekä tarkistaa kylmäaineen.

– Kylmäaineen ei pitäisi kadota. Jos näin tapahtuu, on laitteessa vuoto, jonka pitkittyessä pumppu lakkaa toimimasta, Hirvonen toteaa.

Ilmalämpöpumpun normaaliin huoltoon ei vaadita erityistä pätevyyttä. Mutta jos laitteen kylmälaitepiirissä tai sähköissä ilmenee vikaa, on korjaustyö aina kylmälaiteasentajan tai sähkö­alan ammattilaisen tehtävä. 

Maalämpö- ja poistoilmalämpöpumput taloyhtiön kontolla

Taloyhtiöiden isoja energiainvestointeja ovat maalämpö- ja lämmön talteenottojärjestelmät. Näitä hankittaessa sovitaan laitteiden takuusta ja huollosta.

– Maalämpö- ja poistoilmalämpöpumput ovat talon lämmityslaitteistoja, kuten kaukolämpö- ja sähkölämmitysjärjestelmät. Niiden toimivuudesta vastaa taloyhtiö. Huolto­sopimus tehdään useimmiten laitteiston toimittajan kanssa. Sopimus räätälöidään järjestelmän ja kohteen mukaan, Jussi Hirvonen kertoo. 

Maalämpöpumppujen tyypillinen huoltoväli on hänen mukaansa viisi vuotta. Lisäksi asennus­työn takuu kattaa useamman vuoden. 

– Huollossa muun muassa katsotaan, että laitteiston asetukset ovat kunnossa ja järjestelmä toimii optimaalisesti. Isompi huolto saattaa olla luvassa kymmenen vuoden kuluttua laitteen käyttöönotosta, kun esimerkiksi kiertovesipumppu täytyy uusia. Kompressorin on laskettu kestävän 15–25 vuotta. Eli nämä ovat kuluvia osia, joita on muissakin lämmitysjärjestelmissä, Jussi Hirvonen kertoo.

Kuva: N. Strahlendorff

– Taloyhtiöiden maalämpö- ja lämmön talteenottojärjestelmät ovat tänä päivänä pääsääntöisesti etävalvonnan piirissä. Jos laitteistossa on toimintahäiriö, hoidetaan asia reaaliaikaisesti kuntoon joko huoltoyhtiön tai laitteiston toimittajan toimesta, kuten taloyhtiö on sopinut. 

Lämpöpumppuihin 600 miljoonaa euroa vuodessa

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU:n tilastot kertovat lämpöpumppujen myynnin kasvaneen viime vuonna 30 prosenttia. Vuonna 2019 asennettiin 98 000 lämpöpumppua, joihin investoitiin yli 600 miljoonaa euroa.

Ilmalämpöpumppuja myytiin 79 000, maalämpöpumppuja 9000, ilma-vesilämpöpumppuja 6000 ja poistoilmalämpöpumppuja 4000 kappaletta.

Kerrostalojen poistoilmalämpöpumput yleistyivät vauhdilla, kun satoihin kerrostaloihin asennettiin poistoilman lämmön talteenottojärjestelmä. Niin ikään maalämpöjärjestelmien suosio on noussut taloyhtiöissä. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä maalämpöpumppujen myynti on kasvanut lähes 30 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen ei näe syytä, miksi sama suuntaus ei jatkuisi. Hyvää kehitystä avittaa muun muassa ARA:n energia-avustus asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi.

Ympäristöasiat ovat nousseet viime vuosina vahvasti esille. Asuinrakennusten energialla on väliä, kun puhutaan ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja askelmerkeistä kohti hiili­neutraaliutta. Lämpöpumput vähentävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Ilma-vesilämpöpumppuja myytiin Suomessa 6000 kappaletta vuonna 2019. Järjestelmä siirtää ulkoilmasta kerättävän lämmön veden lämmitykseen. Kuva: Jaana Ahti-Virtanen

Asenteet muuttuneet myönteisimmiksi

Ilmalämpöpumppujen suosio jatkuu yhä vahvana.

– Ensimmäisen vuosineljänneksen tilastot osoittavat, että myynti kasvaa verrattuna vuoteen 2019, joka oli ilmalämpöpumppujen osalta ennätyksellinen, Jussi Hirvonen kertoo.

Hän arvelee tästä osan menevän korona­rajoitusten piikkiin, kun ihmiset ovat viettäneet aikaisempaa enemmän aikaa kotona.

– Asunnon olosuhteisiin kiinnitetään huomiota eri lailla kuin ennen. Moni on kaivannut viilennystä ja päätynyt hankkimaan ilmalämpö­pumpun. Tilanne on sama kuin viime kesien pitkinä hellejaksoina, jotka ovat nostaneet asuntojen viilennystarvetta.

Kasvaneeseen kysyntään kerros- ja rivitaloasunnoissa on vaikuttanut Jussi Hirvosen mukaan myös lupakäytännön selkeytyminen. On kuitenkin muistettava, että ilman taloyhtiön hallituksen lupaa ilmalämpöpumppua ei saa edelleenkään asentaa.

Seuratessaan tilannetta vuosikymmenten ajan Jussi Hirvonen toteaa, että ilmalämpöpumppujen asentamista kerrostaloasuntoon ei yleensä enää vastusteta. Asenteet ovat muuttuneet.

– Aikaisemmin oli pelkona, syntyykö ilmalämpöpumpun ulkoyksiköstä häiritsevää melua tai tärinää. Kun näin ei ole käynyt, ovat tämänkaltaiset huolet väistyneet. Lisäksi ennen kannettiin huolta kondenssin kertymisestä talon rakenteisiin jäähdytettäessä. Käytännössä Suomen olosuhteissa kastepistettä ei saavuteta rakenteissa, ja näin huolta ei ole. Sisäyksikköön tiivistyvä kondenssivesi voidaan johtaa sadevesien kanssa samoja putkia pitkin pois esimerkiksi parvekkeelta tai sitten ohjata kondenssi­vesipumpun avulla viemäröintiin, Hirvonen sanoo.

Teksti Irene Murtomäki