Lajitellaan ja kierrätetään enemmän

Lajittelua tulisi tehostaa sekä kotitalouksissa että elinkeinotoiminnassa. Rakentamisen jätemateriaaleja tulisi hyödyntää tehokkaammin erityisesti korjausrakentamisessa.
Lisäksi kierrätykseen ohjaavina keinoina toimisivat yhdyskuntajätteen polton vero ja jätteen painoon perustuva maksujärjestelmä.
Suomen ympäristökeskuksen vetämässä Kohdennetut keinot kierrätyksen kasvuun (KEIKKA) -hankkeessa selvitettiin ohjauskeinoja, joilla yhdyskunta- ja rakennusjätteitä voidaan ohjata kierrätykseen aiempaa enemmän.

Kiristämään erilliskeräysvaatimuksia
Kotitalouksien jätteiden kierrätystä voitaisiin lisätä kiristämällä kiinteistökohtaista erilliskeräystä koskevia velvoiterajoja kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä. Myös lajitteluneuvontaa tulisi tehostaa.
Yhdyskuntajätteestä merkittävä osa, 65 prosenttia, syntyy kotitalouksissa. Vaikka jätettä lajitellaan jo nyt paikoin tehokkaasti, on jäljelle jäävässä sekajätteessä vielä paljon kierrätyskelpoisia materiaaleja.
– EU:n edellyttämän 50 prosentin kierrätystavoitteen saavuttamiseksi tarvittaisiin kiinteistökohtainen lajittelumahdollisuus biojätteelle, kartongille, metallille ja lasille kaikkiin vähintään kahden asunnon kiinteistöihin Suomen taajamissa. Lisäksi muovin keräys tulisi ulottaa koskemaan kaikkia vähintään kymmenen asunnon kiinteistöjä. Kyseessä on merkittävä keräysjärjestelmän laajennus, erikoissuunnittelija Hanna Salmenperä Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Materiaalit kiertoon korjausrakentamisessa
Talonrakentamisen jätteitä tulisi ohjata tehokkaammin hyödynnettäväksi. Tähän tarvitaan ohjauskeinoja, jotka lisäävät kierrätykseen ohjautuvan jätteen määrää sekä vahvistavat kierrätysmateriaalien markkinoita. Rakentamisen jätteiden tietopohjassa kuitenkin on epävarmuuksia, jotka hankaloittavat keinojen suuntaamista.
– Rakentamisen jätteiden tietopohjan laatua tulisi parantaa hyödyntämällä jätteiden kuljetuksessa käytettyjen jätelain mukaisten siirtoasiakirjojen tietoa. Tämä edellyttää sitä, että siirrytään sähköisiin asiakirjoihin ja parannetaan tietojärjestelmien yhteensopivuutta, Salmenperä sanoo.
Rakennusjätettä muodostuu erityisesti korjaustoiminnassa, jossa sekalaisen jätteen osuus on merkittävästi suurempi kuin uudisrakentamisessa ja purkutoiminnassa. Merkittävimmät rakennusjätelajit ovat betoni- ja puujäte sekä sekalainen jäte.
Rakennusjätteen kierrätystä voitaisiin tehostaa myös ennen purkutoimintaa tehtävällä katselmuksella, jossa tunnistetaan kierrätykseen kelpaavat ja haitallisia aineita sisältävät, kierrosta poistettavat jätteet.
Lisäksi rakennusalan vapaaehtoisella sopimuksella voitaisiin edistää lajittelua korjaus- ja purkutyömailla. Ohjeistusta tarvitaan myös kierrätysmateriaalien käyttöä edistäviin julkisiin hankintoihin.
Kohdennetut keinot kierrätyksen kasvuun (KEIKKA) -raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeesta vastasivat Suomen ympäristökeskus SYKE yhteistyössä Teknologian tutkimuskeskus VTTn ja Tilastokeskuksen kanssa.

Kohdennetut keinot kierrätyksen kasvuun (KEIKKA) –raportti