Lähiötalon tyypillinen kattoremontti

Vantaalaisessa1970-luvun lähiötalossa korjattiin elinkaarensa päähän tullut huopakatto perusteellisesti: uudet kaadot, hulevesien vaakavedot, katelaatta ja kermit. Korjaaminen sujui hyvin talvisäässä.

Isännöitsijä Jukka Reinikka Rajatorpan Isännöitsijätoimisto Oy:stä sanoo, että Asunto Oy Piikkirinne 4:n kattoremontti oli hyvin tavanomainen Vantaan Rajatorpassa, jossa sijaitsevat taloyhtiöt rakennettiin voimakkaan aluerakentamisen seurauksena 1970-luvulla.
Kolmikerroksisia, noin 30 huoneistoa käsittäviä kerrostaloja alueella on runsaasti. Monissa niissä on tasakatto huopakatteineen.
Piikkirinteessä rakennusaikaista huopakatetta oli korjattu edellisen kerran 1990-luvulla. Nyt sille tehtiin perusteellinen korjaus, koska huopakate oli tullut selvästi elinkaarensa päähän.
– Totesimme jo vuosi sitten, että vanhan ja uuden kermin väliin on päässyt kosteutta, mikä ei kuitenkaan ollut levinnyt laajemmin rakenteisiin. Vaurio tuli esiin sadevesiviemärijärjestelmää korjattaessa ja oli aiheuttanut yhdessä ylimmän kerroksen asunnossa vesivahingon, Reinikka kertoo.
Katemateriaalin elinkaarisyistä ja kattokaivo-ongelman vuoksi päädyttiin perusteelliseen korjaamiseen.
– Kaikkien katon sadevesikaivojen vaakavedot pystyviemäreille saakka uusittiin ja vanhat kermit eli sekä alkuperäiset että lisätyt poistettiin. Uudet kaadot tehtiin kevytsoralla, jonka päälle tuli lekaharkkomainen katelaatta ja sen päälle asennettiin uudet kermit. Räystäitä jouduttiin hieman korottamaan. Nyt katon kaadot ovat ainakin silmämääräisesti arvioituna huomattavasti paremmat kuin aikaisemmin, hanketta valvonut rakennusmestari (AMK) Joonas Hänninen Helsingin Seudun Suunnittelu- ja Rakennuttajapalvelu HSSR Oy:stä kertoo.

Urakoitsijoilla kiinnostusta talvityöhön

Vanhojen rakenteiden purkaminen alkoi lokakuun puolen välin paikkeilla, ja koko urakka saatiin valmiiksi hieman ennen joulua.
– Kevään yhtiökokouksessa päätettiin teettää suunnitelmat. Silloin puhuttiin, että tarvittaessa pidetään ylimääräinen yhtiökokous, mikäli hallitus päätyy esittämään kattokorjauksen tekemistä vielä saman vuoden aikana, Jukka Reinikka kertoo.
Ylimääräinen yhtiökokous pidettiin, koska hanke saatiin alkusyksyyn mennessä kilpailutettua. Tarjouksia pyydettiin kymmeneltä urakoitsijalta, tarjouksia saatiin viisi ja urakkaneuvottelut käytiin kolmen urakoitsijan kanssa.
– Tällaisissa hankkeissa urakkaneuvotteluiden käyminen niin monen kuin kolmen urakoitsijan kanssa oli epätavallista, mutta tehtiin, koska tarjoukset olivat niin lähellä toisiaan, Reinikka sanoo.

Talvityössä riskinsä
Marraskuussa satoi runsaasti lunta ja oli pakkastakin.
– Pidimme varastotilana sitä osaa katosta, missä ei tehty töitä. Lumen vuoksi lapiohommiin jouduttiin kuitenkin siltä osin, minne piti tehdä tilaa töiden tekemiselle. Talvella tekeminen oli tietoinen riski. Viime vuosina lumi on tullut yleensä myöhemmin, eikä kukaan osannut ennakoida, että nyt tulee niinkin aikaisin kuin marraskuussa. Lumentuloon oli kuitenkin varauduttu, Hänninen kertoo.
Työt tehtiin kolmessa osassa. Sääsuojaa siirrettiin kahdesti. Kun pintakermi oli valmis, sääsuojaa siirrettiin seuraavalla lohkolle. Peltityöt tehtiin yhtenäisesti urakan loppuvaiheessa.
Joonas Hänninen kehuu erittäin toimivaksi osoittautunutta sääsuojaa: siinä oli pyörät, minkä vuoksi sitä oli helppo liikutella tarpeen mukaan.
– Sääsuojaa jouduttiin aika ajoin puhdistamaan lumesta, koska se ei kohtuuttoman paljon lunta kestä ja riskinä oli suojan repeäminen. Sääsuoja on talvella oikein toimiva ratkaisu, mutta vaatii siis huoltamistakin, hän sanoo.

Korjaamiskautta pidemmäksi
Kattojen korjaaminen talvisaikaan on selvästi lisääntynyt. Joonas Hännisen kokemuksen mukaan etenkin 2000-luvun alussa julkisivukorjaamista tehtiin talvisaikaan enemmän kuin aikaisemmin. Muutaman parin vuoden takaiset paukkupakkaset taisivat laannuttaa sen jälkeen suurimman innon.
– Talvikorjaaminen on kuitenkin selvästi palaamassa. Ehkä siihen vaikuttaa sekin, että lämmitys-, teline- ja peiteratkaisut ovat kehittyneet vuosituhannen alusta, Hänninen sanoo.
Kattourakoitsijoilla halukkuutta talvitekemiseen löytyy. Töiden ajoittaminen siihen, kun paksu lumipeite peittää katon, ei ole järkevää.
– Mutta jos työt pääsee aloittamaan esimerkiksi loppusyksystä ennen kuin lunta tulee, silloin talviaikaisessa tekemisessä ei ole ongelmia, Hänninen toteaa.

Päätösten tekemisen rytmitys
Kysymys on myös päätöksenteon ajoittamisesta. Jos yhtiökokous päättää korjaamisesta keväällä, töitä päästään tekemään aikaisintaan kesäkuussa, vaikka kattotöitä voitaisiin nykyisin tehdä jo maalis-huhtikuussa.
– Jos julkisivu- tai kattokorjaushankkeista kyettäisiin päättämään edellisenä vuotena, silloin työt voisivat alkaa alkuvuodesta tai keväällä mahdollisimman aikaisin. Se helpottaisi urakoitsijoiden työtilannetta ja saattaisi ehkä näkyä urakkahinnoissakin, Hänninen toteaa.
Taloyhtiöpäättäjille tällainen rytmitys olisi Reinikan mielestä uutta.
– Osakkaat usein odottavat päätökset tehtyään, että työt alkavat mahdollisimman pian. Korjaushankkeita koskevat päätökset kannattaa tehdä ylimääräisessä yhtiökokouksessa eli pitää etenkin isot korjaushankkeet erillään varsinaisesta yhtiökokouksesta, hän toteaa.
Kattokorjaamisen kannalta syksyä ja talvea hyödynnetään Reinikan mukaan esimerkiksi kuntotutkimusten ja suunnitelmien teettämiseen.
Rajatorpan Isännöitsijätoimisto toimii tiiviissä yhteistyössä aluehuoltoyhtiö Rajatorpan Huolto Oy:n kanssa. Yhteistyöstä on Reinikan mukaan se hyöty, että huoltomiehillä on tapana muutaman kerran vuodessa käydä katoilla puhdistamassa kattokaivot.
– Samalla he silmämääräisesti arvioivat katon kuntoa. Vaikka he eivät kattoalan asiantuntijoita olekaan, kyllä he huomaavat, jos jossakin huopakate pullistelee tai katossa on jotakin muuta epätavallista, Reinikka toteaa.

Kattosaneerauksia hidastaa suunnittelijoiden puute
Erityisesti isojen kerrostaloyhtiöiden kattojen korjaaminen ei vaikuta AL-Katot Oy:n toimitusjohtaja Perttu Jauhiaisen mielestä lisääntyneen, vaan tilanne on päinvastainen muutamien vuosien takaiseen tilanteeseen verrattuna.
– Ensin edelle ajoivat putkiremontit ja sitten julkisivuremontit. Sinänsä viimeisen parin vuoden aikana mielestäni selvästi ovat yleistyneet saneeraukset, joissa yhdistyy varsinainen julkisivu ja katto samaan korjaukseen. Ja toisaalta kattosaneeraukseen liittyy yhä useammin muita korjauksia, esimerkiksi ilmastointi, hän sanoo.
Kattosaneerausten kasvun pullonkaulana hän pitää pätevien konsulttien ja suunnittelijoiden rajallista määrää. He ovat olleet työllistettyjä paljon pelkkää kattoa laajemmissa julkisivusaneerauksissa, eikä resursseja ole riittänyt kaikkialle.
Taloyhtiöille hän uskoo syntyneen kattojen korjaamisessa jonkin verran patoutunutta tarvetta. Laajempia korjauksia venytetään, useimmiten taloudellisista syistä.
Myös kattojen säännöllinen huoltaminen laiminlyödään.
Katolla käynti ei läheskään aina kuulu kiinteistönhuoltoyhtiön kanssa tehtyyn sopimukseen. Jos kuuluu, työ rajoittuu Jauhiaisen mukaan lumikuormien ja jään seuraamiseen. Hän kannattaa kattohuoltosopimuksen tekemistä kattoammattilaisen kanssa.
– Se koskee myös uusia kattoja, sillä usein takuuehto edellyttää vuosihuoltojen tekemistä, hän sanoo.

Teksti ja kuva Riina Takala-Karppanen
Artikkeli on julkaistu tammikuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti 1/2017.