• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Uutiset
    • Uutiset
    • Tuoteuutiset
  • Artikkelit
    • Asuminen
    • Huolto
    • Korjaaminen
    • Rakentaminen
    • Hallinto
    • Talous
    • Turvallisuus
    • Lakipostia
    • Kolumnit
    • Selaa artikkeleita
  • Lehti
    • Lue näköislehtiä
    • Mediatiedot
    • Tilaa uutiskirje ja näköislehti
    • Ilmoita osoitteenmuutoksesta
  • Blogi
  • Yritys
    • RPT Byggfakta Oy
    • Citymark
    • RakennusFakta
    • SIR
    • Smart
  • Yhteystiedot
Kiinteistöposti

Kiinteistöposti

25 vuotta taloyhtiön arjessa ja juhlassa

Olet täällä: Alkuun / Artikkelit / Kysymystulva urakkatietojen ilmoitusvelvollisuudesta

Kysymystulva urakkatietojen ilmoitusvelvollisuudesta

25.6.2014

Mistä, miten ja milloin verottajalle on ilmoitettava urakkatietoja, jos korjaushanke on alkanut tammikuussa ja loppunut kesäkuussa, mutta maksuja suoritetaan vielä elokuussa? Tai jos urakka päättyy heinäkuun lopussa ja maksusuoritukset hoidetaan lokakuussa? Mikä on ratkaiseva päivä ilmoittamisen kannalta – laskun kirjoittamispäivä vai laskun eräpäivä? Entäs jos urakasta on jätetty ns. sisään seuraavalle keväälle 2000 euroa maalaustöihin?

– Tästä todellakin tulee erittäin mielenkiintoista, kun saadaan jalkeille tämä koko ilmoitusjärjestelmä, totesi asianajaja Pasi Orava Asianajotoimisto J. Rajamäki Oy:stä Tulevaisuuden Isännöinti -seminaarin Lakikammarissa vastaillessaan lukuisiin kysymyksiin, jotka liittyivät 1.7.2014 voimaan astuvaan rakentamiseen liittyvien urakoiden tiedonantovelvollisuuteen.

Ensimmäisen kerran sähköistä tiedonantoa ”testataan” viimeistään 5.9.2014, kun annetaan tietoja heinäkuun rakentamishankkeista, olivatpa sitten uudis- tai korjausrakentamista.

Kysymys yksi: Kuka antaa tiedot? Asunto-osakeyhtiö? Miten tai kuka tarkastaa, antaako pääurakoitsija tiedot aliurakoitsijoista? – Asunto-osakeyhtiö antaa urakkatiedot vain siitä sopimussuhteesta, mikä taloyhtiöllä on urakoitsijaan. Pääurakoitsijan tehtävä on sitten antaa vastaavat urakkatiedot omasta tilaamastaan urakasta.

– Tämäkin on vielä rajattu niin, että mihinkään vähäisiin urakoihin ilmoitusvelvollisuus ei ulotu eli jos urakan, siis sopimuksen arvo, on enintään 15 000 euroa ilman arvonlisäveroa, niin silloin sitä ei tarvitse ilmoittaa.

Kysymys kaksi: Jos taloyhtiö pilkkoo hankkeen useammalle urakoitsijalle ja tekee vaikka 10 erillistä urakkasopimusta, niin kaatuuko silloin ilmoittamisvelvollisuus taloyhtiölle? – Kyllä. Kysymys on samasta hankkeesta. Ja jos työn luonne ja yhteishinta ylittävät ilmoituskynnyksen, on ilmoitettava. Se on sitten eri asia, millä hinnalla urakoitsijat ovat myyneet työtä eteenpäin heidän aliurakoitsijoilleen.

Kysymys kolme: Voiko siis urakkatietojen ilmoittamisvelvollisuuden piiristä jäädä pois jokin aliurakoitsija? – Kyllä voi. Niitä aliurakoita ei lasketa, eikä taloyhtiöllä ole niistä ilmoitusvelvollisuutta, ellei taloyhtiö ole tehnyt sopimusta suoraan sen aliurakoitsijan kanssa ja urakkasumma ylitä 15 000 euroa.

Kysymys neljä: Kun taloyhtiössä tehdään neljän miljoonan rakennusurakkaa, niin onko totta, ettei isännöitsijän eikä hallituksen jäsenten tarvitse olla tarkkailemassa, onko työntekijöillä henkilökortteja tai ketä työmaalla kulkee? – Ei tarvitse. Se on päätoteuttajan eli pääurakoitsijan tehtävä, että työntekijätiedot annetaan. Aliurakoitsijat antavat päätoteuttajalle tiedot työntekijöistä, jotka pitäisi työmaalta löytyä. Päätoteuttaja ilmoittaa myös urakkatiedot niistä aliurakoista, jotka se on tilannut.

Kysymys viisi: Mitä urakkatietoina oikein ilmoitan? – Verottajalle ilmoitetaan muun muassa ilmoitusvuosi, kohdekuukausi, taloyhtiön ja urakoitsijan tunnistetiedot, työmaatiedot, yhteyshenkilöt ja Y-tunnukset. Urakasta ilmoitetaan muun ohella urakkasopimus, kokonaisurakkahinta ennakkomaksuineen ja maksusuorituksineen, urakan alku- ja loppupäivämäärät. Ne ilmoitetaan valmiilla lomakkeella.

– Pääasia on, että ilmoitetaan tiedot. Jos myöhemmin havaitaan tiedoissa virhe, ne voidaan korjata korjausilmoituksella K. Sen voi tehdä vuoden kuluessa kunkin kuukauden ilmoittamisvelvollisuuden päättymisestä. Eli aikaa on, eikä sanktioita tule, vaikka olisi virheitä, Orava lohdutti.

– Sen sijaan jos ilmoittamisvelvollisuus laiminlyödään, siitä voi tulla maksimissaan 15 000 euron sakko.

Kysymys kuusi: Onko niin, että pääurakoitsija ilmoittaa myös työntekijöille maksetut palkat? – Pääurakoitsija ilmoittaa yhteisen työmaan osalta mm. työsuhteen laadun ja työntekijätiedot ja minkälaisia työaikoja työntekijä on työmaalla tehnyt, milloin työntekijä on aloittanut työn tekemisen työmaalla ja milloin lopullisesti päättänyt seillä työskentelyn. Sekä palkanmaksajan. Tästähän voidaan sitten päätellä, että pakkojakin on maksettu. Tarkoitus on, että kaikkea sitä maksuliikennettä, joka rakennushankkeeseen liittyy, pystytään verottajan taholta seuraamaan.

Urakkavaihe ja maksaminen

Kysymys seitsemän: Urakan aloitusaika on 31.7.2014 ja urakkamaksu suoritetaan yhdessä erässä 1.10.2014. Pitääkö ilmoittaa 5.9.2014 verottajalle, vaikka ei ole vielä mitään maksettu? – Kyllä pitää, koska urakka on kuitenkin alkanut. Verottajalle ilmoitetaan tietenkin koko urakkasumma, mitä on laskutettu ja mitä maksettu. Heinäkuusta ilmoitukseen laitetaan maksetuksi nolla, Orava aloitti.

Kysymys kahdeksan: Mikä on ratkaisevaa siinä, kun urakkasumma on sovittu sopimuksen mukaan maksettavaksi 1.10.2014 – laskun kirjoittamispäivämäärä vai laskun eräpäivä? – Sillä on merkitystä, milloin se on suoritettu. Ilmoitusvelvollisuus päättyy silloin, kun urakka luovutetaan ja vastaanotetaan. Jos urakka luovutetaan ja vastaanotetaan 20.9.2014, niin silloin ilmoitus annetaan siitä parin kuukauden viiveellä.

– Mutta jos urakkasummia maksetaan vielä senkin jälkeen, niin kaikki ne suoritukset on myös ilmoitettava, vaikka urakka olisi jo päättynyt.

Kysymys yhdeksän: Entä jos urakkasummasta jätetään seuraavalle keväälle esimerkiksi 2 000 euroa maalaustöihin – se menee siis seuraavan vuoden puolelle – pitääkö siitä osuudesta tehdä ilmoitus? – Kyllä pitää, jos koko urakkasummaa ei ole näin ollen maksettu. Ilmoitus tehdään sitä kuukautta koskevana, kun loppusumma maksetaan. Sen sijaan, jos suoritetaan takuuajan töitä, niin niitä ei tarvitse ilmoittaa.

Kysymys kymmenen: Projekti alkanut edellisen vuoden puolella, pitääkö ilmoittaa tiedot? – Jos urakkahinta on tiedossa, kuten pitäisi olla, kun sopimus tehdään, ja hinta on yli 15 000 euroa, niin silloin ilmoitusvelvollisuus lähtee liikkeelle siitä, missä vaiheessa urakka on ollut heinäkuussa. Jos urakkahinta jää alle 15 000 euron, mutta sitten tuleekin tuhannen euron edestä muutostöitä, niin silloin taas tulee ilmoitusvelvollisuus.

Kysymys yksitoista: Voiko ilmoittaa tiedot heti, kun urakka maksetaan ja antaa siitä ohjeet laskutukseen? – Ilmoitusta ei pysty tekemään etukäteen, eikä ennenaikaisesti, vaan vasta sen kuukauden päätyttyä, jolloin tapahtuma on ollut.

Kysymys kaksitoista: Jos urakka on kesken 1.7.2014, niin siitä ilmoitetaan. – Kyllä, jos se täyttää sen 15 000 euron rajan ja koskee ilmoitettavaa rakentamispalvelua.

Kysymys kolmetoista: Vaikka olisi aloitettu viime vuonna ja on kesken, mutta kuitenkin loppuu ennen heinäkuun ensimmäistä päivää? – 1.7.2014 on raja eli ei ilmoiteta.

Kysymys neljätoista: Jos maksaa jonkin laskun sen jälkeen, kun urakka on valmis? – Jos maksu maksetaan urakan jälkeen, niin silloin ilmoitusvelvollisuus ei ole vielä loppunut. Maksut, jotka maksetaan urakan loputtua, pitää jälkeen päin ilmoittaa. Ja ilmoittaa sitä kuuta kohden, jolloin ne suoritetaan.

Sama työ eri aikaan

Kysymys viisitoista: Jos taloyhtiössä tehdään ensin yhden kylpyhuoneen remontti ja myöhemmin toisen, niin pitääkö niistä ilmoittaa urakkatiedot? – Jos urakka koskee yhteiseen lopputulokseen tähtäävää työtä ja vaikka se tehtäisiin osaurakoina, niin se raja ilmoitusvelvollisuudelle on yhteensä 15 000 euroa. Jos siis ensin tehdään se ensimmäinen kylpyhuone ja toinen jostakin syystä myöhemmin, niin silloin ei tarvitse ilmoittaa, jos ne yksittäisinä urakoina eivät ylitä 15 000 euroa. Mutta jos tehdään remontti kahteen kylpyhuoneeseen esimerkiksi eri urakoitsijoiden toimesta ja urakoiden hinta yhteenlaskettuna ylittää 15 000 euroa, niin sitten on ilmoitettava.

Kunnossapitotyöt ja rakentamispalvelut

Kysymys kuusitoista: Miten tulkitset? Tehdään ilmanvaihtokanavien nuohous, mittaus ja säätö, jonka hinta yhden koulun osalta on 25 000 euroa. Katsotaanko rakentamispalveluksi vai normaaliksi huoltamiseksi? – Normaaliksi huolloksi minäkin sen ymmärtäisin. Kiinteistönhoito ja huoltotyöt eivät ole ilmoitettavaa rakentamispalvelua. Kiinteistönhuolto- ja -hoitotyöt – esimerkiksi nuohous, lv-järjetelmien tarkastukset ja puhdistukset, mittaukset ja testaukset sekä nurmien ajamiset, hiekoitukset ja lumiauraukset – eivät kuulu ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Näin ollen kiinteistönhuoltoyhtiön töistä ilmoitusta ei tarvitse tehdä.

– Rakentamispalvelut on määritelty arvonlisäverolaissa, samassa yhteydessä, mikä koskee käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta.

Verohallinto ja rakennusteollisuus ovat laatineet listauksen niistä töistä, mitä pidetään rakentamispalveluina. Se, että rakennuspalvelu on määritelty käännetyn verovelvollisuuden yhteydessä, ei tarkoita sitä, että tilaajan pitäisi olla tämän käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden piirissä joutuakseen urakkatietojen ilmoitusvelvollisuuden piiriin.

– Karkeammin jaoteltuna rakentamispalveluja voivat olla talonrakentaminen, maarakentaminen, vesirakentaminen ja erikoisrakentaminen, jolla tarkoitetaan yksittäisiä töitä, kuten lvi-, sähkötöitä, maalausta, ikkunanlaittoa, katonlaittoa ym.

Jatkuvaa seurantaa vaativaa

Kysymys seitsemäntoista: Paljonko isännöintitoimisto voi veloittaa palvelusta? – En suoraan sanottuna tiedä. Tämähän on sinällään pienimuotoinen toimi, mutta katsotaan, minkälainen meteli siitä syntyy. Teistä tuskin kukaan on tiennyt ennakoida verottajan toimia ja sisällyttää tällaisenkin palvelun isännöintisopimuksiinne. Yhtiön johto on velvollinen tekemään ilmoitukset, ja minä ymmärrän ilmoittamisen hallituksen velvollisuudeksi. Hallitus voi kuitenkin valtuuttaa tehtävään kenet tahansa, sitä ei ole määrätty, että sen tahon olisi oltava isännöitsijä tai puheenjohtaja tai jokin tietty taho.

– Älkää kuitenkaan myykö palvelua liian halvalla, koska ilmoitusvelvollisuuteen liittyy urakkasuoritusten jatkuva seuranta, mitä tapahtuu ja milloin on mistäkin ilmoitettava. Siis vaikka keskeneräisellä työmaalla ei tapahtuisi esimerkiksi heinäkuussa mitään, niin siitä ilmoitetaan. Kaikista hankkeista ilmoitetaan tietyllä viiveellä ja tämä systeemi aiheuttaa juuri taloyhtiölle tai käytännössä isännöitsijälle tietynlaisen seurantavelvoitteen.

Kuka hyötyy?

Kysymys kahdeksantoista: Kuka tästä hyötyy? – Tämän velvollisuuden takana on rakennusalalla vallitseva harmaa talous ja työn teettäminen pimeänä. Tällä valjastetaan nyt kaikki harmaan talouden torjuntatalkoisiin.

Artikkeli on julkaistu kesäkuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostin Tulevaisuuden Isännöinti Extrassa 5/2014

Muuta aiheeseen liittyvää

  • Siisti porrashuone on taloyhtiön käyntikortti
  • Aurinkovoimala ja kattoremontti sopivat yhteen
  • Taloyhtiöiden puheenjohtajilta arvosana 8+ isännöitsijöille
  • Taloyhtiöiden osakeluettelot huoneistotietojärjestelmään

Kategoriassa: Artikkelit, Lakipostia Avainsanoilla: asunto-osakeyhtiö, hallituksen puheenjohtaja, hallitus, isännöitsijä, Lakikammari, pääurakoitsija, Pasi Orava, remontit, taloyhtiö, Tulevaisuuden Isännöinti -seminaari, urakoitsija, Verohallinto

Ensisijainen sivupalkki

Lue näköislehti

Lue uusin lehti tai aiempia lehtiä.

Yhteistyössä

Tilaa Rakennusfakta-uutiskirje

Kumppaniblogi

Vahanen-yhtiöt: Betonirakenteiden kuntotutkimus: Milloin, miksi ja miten?

Julkisivujen taitajat

Katso julkisivujen taitajat 2021

RSS Rakennusfakta tuoteuutisia

  • WHD Voice Bridge - Silta turvalliseen kommunikaatioon 21.4.2021
  • Vedenkestävä kylpyhuonekalusteen runko 21.4.2021
  • Erittäin suositun LEDVANCE DAMP PROOF –valaisintuoteperheen uusi sukupolvi on täällä 20.4.2021
  • Yksilölliset vetokaapit Kavikalta 19.4.2021

Suosittua sivustolla

  • Limente: Ladattava vaatekaapin valaisin
  • Ohjelmaa öljylämmityksestä luopumiseksi saa nyt kommentoida
  • Pilkington Lahden Lasitehdas Oy: Linnuille näkyvä lasi
  • 16-kerroksinen Plaanatorni Oulun keskustaan
  • Motiva: Keskimääräinen vedenkäyttö on vähentynyt

Footer

Kiinteistöposti

Kiinteistöposti-lehti on taloyhtiömaailmaan keskittyvä ammattijulkaisu. Lehdessä julkaistaan taloyhtiöitä koskevia artikkeleita ja taloyhtömaailmaan liittyviä uutisia ja tuotteita.

  • Facebook
  • LinkedIn

Copyright © 2021 · Kiinteistöposti | RPT Byggfakta Oy

RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet
Käytämme sivustollamme evästeitä joiden avulla seuraamme sivustomme liikennettä. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi, sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään. Klikkaamalla "Hyväksy", hyväksyt kaikki sivustollamme käytössä olevat evästeet. Muista, että sinulla on myös valintamahdollisuuksia tietojesi ja yksityisyytesi käsittelyyn ja suojaamiseen. Voit määritellä evästeiden hyväksynnän tarkemmin Eväste-asetuksista.
EvästeasetuksetHyväksy
Yksityisyys

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary
Aina käytössä

Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.

Non Necessary

Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.

Tallenna ja hyväksy