Kysely: Vuokra-asujat haluavat investoida kiertotalouteen

Kiertotaloutta edistävät arkiset valinnat kiinnostavat suomalaisia. Jopa 61 prosenttia juuri toteutettuun kyselyyn vastanneista ilmoittaa vähentäneensä kuluttamista ympäristösyistä ja 77 prosentille on tärkeää, että heidän ostamansa tuotteet on mahdollista kierrättää tai korjata. Taloyhtiöihin toivotaan jakamistalouden palveluita ja parempia lajittelumahdollisuuksia.

Tämä selvisi Kojamon, Lassila & Tikanojan, Motivan ja Sitran kyselytutkimuksessa, jossa selvitettiin vuokra-asujien ja omistusasunnossa asuvien asenteita, näkemyksiä ja motivaatiotekijöitä liittyen arjen kiertotalouteen ja asumiseen. Kyselyyn vastasi noin 1500 suomalaista.

Tutkimus osoitti, että vuokralla asuvat ovat yhtä ympäristötietoisia kuin omistusasunnoissa asuvat, mutta sukupuolten välillä on eroa. Naisista 71 prosenttia ilmoitti vähentäneensä kulutusta ympäristösyistä, kun miesten vastaava luku oli 50 prosenttia.

Valtaosa kyselyyn vastanneista sanoo tekevänsä ilmastonmuutoksen torjuntaa edistäviä valintoja arjessaan ja yli puolet toivoi taloyhtiöiltä investointeja uusiutuviin energiaratkaisuihin. Yllättäen lähes puolet vastaajista olisi valmiita maksamaan ekologisesta asumisesta 50 euroa tai enemmän vuodessa.

Suurituloisilla on enemmän käytännön mahdollisuuksia investoida ympäristöystävällisiin valintoihin, eikä nuorimmilla vastaajilla ole aina varaa tehdä kestäviä hankintoja, vaikka halua ja ymmärrystä riittääkin. ”Jos rahahuolet ovat päällimmäisenä mielessä, on ymmärrettävää, etteivät ympäristökysymykset aina ole omien valintojen kannalta ratkaisevia. On kuitenkin olemassa keinoja, joilla jokainen voi säästää energiaa asumismuodosta riippumatta. Aina rahalliset säästöt eivät ole yksittäisen teon osalta kovin suuria, mutta niillä voidaan parantaa elämänlaatua. Säästöt kasvavat, kun isompi joukko ihmisiä tekee useita pieniä tekoja”, toteaa Sitran asiantuntija Lotta Toivonen.

Taloyhtiöihin toivotaan lisää jakamistalouden palveluita ja lajittelumahdollisuuksia

Vastaajat ilmoittivat kiinnostavimmiksi asumiseen liittyvän jakamistalouden muodoiksi pyöränhuoltoasemat sekä yhteiset työkalut, kodinkoneet ja siivousvälineet. ”Yhteisöllisyyden ja kestävän elämäntavan trendi on vahva erityisesti kaupungeissa. Esimerkkinä tästä Kojamolla on 25 Lumo-yhteiskäyttöautoa kymmenessä kaupungissa ympäri Suomea sekä yhteiskäytössä olevat tilat taloyhtiöissä. Lisäksi meillä on käynnissä useita pilotteja muun muassa liikkumisen palveluihin, yhteiskäyttötyökaluihin ja polkupyöriin liittyen”, kertoo Kojamon ympäristö- ja energia-asiantuntija Ayla Dinçay. ”Yksittäisten ihmisten teoilla on todellakin suuri merkitys. Samoin yksittäisiltä ihmisiltä tulevilla ideoilla ja innovaatioilla, kun ne skaalataan suurten ihmismäärien käyttöön. Siksi osallistamme aktiivisesti asukkaitamme jo uusien palveluiden kehitysvaiheessa”, Dinçay jatkaa.

Kyselytutkimus osoitti, että jätteiden lajittelumahdollisuuksissa on edelleen parantamisen varaa. Vastaajista 44 prosenttia koki, että suurimmat esteet kierrätykselle ja lajittelulle ovat tilan puute asunnossa. Lähes yhtä moni koki esteelliseksi puutteelliset lajittelumahdollisuudet kodin tai taloyhtiön kierrätyspisteellä. ”Asenteet ja tietoisuus lajittelua kohtaan ovat ilahduttavalla tasolla, mutta erityisesti muovin ja biojätteen lajittelun helpottamiseen täytyy panostaa. Ideaalitilanteessa jätetilojen suunnittelussa kannattaa jo rakennusvaiheessa ottaa huomioon riittävät lajittelumahdollisuudet. Myös olemassa olevien tilojen toiminnallisuutta pystytään parantamaan järkevällä suunnittelulla”, kertoo ympäristöjohtamisen asiantuntija Olli Miettinen Lassila & Tikanojalta.

Uudet ja toimivat ratkaisut esimerkiksi keittiötiloissa ovat tervetulleita. ”Lajittelutilat kaupunkiasunnoissa ovat rajalliset. Pyrimme kuitenkin luomaan kohteisiimme jatkuvasti fiksumpia jätehuoltoratkaisuja. Luonnollisesti autamme asukkaitamme arjen kierrätykseen liittyvissä kysymyksissä ja jätteen synnyn ehkäisyssä”, Dinçay Kojamosta jatkaa.

Digitalisaatio nopeuttaa kiertotalouden yleistymistä

Kiertotalouden uudet digitaaliset palvelut kiinnostavat erityisesti perheellisiä. Kotitalouden koon kasvaessa, todennäköisyys käyttää erilaisia kiertotalouden digitaalisia palveluita kasvaa. Näitä ovat muun muassa internetin markkinapaikat sekä erilaiset sovellukset. Yksi konkreettinen esimerkki tällaisesta sovelluksesta on Kierrätysbotti Kikka, joka neuvoo kierrätysasioissa Facebook Messengerin kautta.

”Yli kaksi miljoonaa suomalaista käyttää Facebookia päivittäin, minkä vuoksi halusimme tuoda tekoälyn avulla toimivan neuvontapalvelun juurikin sinne ja osaksi ihmisten arkea”, summaa L&T:n Miettinen botin taustoja.

Kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. Asumisessa kiertotalous liittyy myös energiansäästöön, asuntojen mahdollisimman hyvään ylläpitoon sekä ennaltaehkäisevään huoltoon.