Decarbon-Home -hankkeessa tehdyn kyselyn mukaan suomalaiset arvostavat asumista 60–140 neliön omistusasunnoissa, joissa on edulliset asumiskustannukset ja paljon luonnonvaloa. Kodilta toivotaan toimivaa pohjaratkaisua, jossa ei ole hukkaneliöitä. Erityisen tärkeäksi koetaan asuminen lähellä luontoa.
Suomalaisten asumistoiveita ja asumisen arkea tutkitaan osana Decarbon-Home -hanketta, jonka tavoitteena on edistää asumisen ja rakentamisen oikeudenmukaista kestävyysmurrosta. Osana hanketta tehtiin kansalaiskysely maalis–huhtikuussa 2022. Siihen vastasi 1448 satunnaisesti valittua 18–80-vuotiasta.
Kyselyn tulosten perusteella suomalaiset ovat pääosin tyytyväisiä nykyiseen kotiinsa; 56 % haluaisi asua nykyisessä asunnossaan vielä 2–5 vuoden kuluttua. Suomalaisten toivekoti on 60–140 neliömetrin kokoinen asunto, jonka asukas omistaa itse.
— Suomalaiset toivovat nykyistä pienempiä omakoti- ja rivitaloasuntoja mutta suurempia kerrostaloasuntoja. Ympäristönäkökulmasta asumisemme kuluttaa kuitenkin edelleen liikaa luonnonvaroja ja kuormittaa ilmastoa, Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Anna Strandell sanoo.
Tällä hetkellä 45 % suomalaisista asuu omakotitalossa, mutta kyselyyn vastanneista 52 % valitsisi omakotitalon, kun kysytään, minkälaisessa asunnossa vastaaja haluaisi asua 2–5 vuoden kuluttua. Kerrostalossa haluaisi asua 29 % vastanneista. Kyselyn perusteella nuoret toivovat nykyistä enemmän omakotiasumista ja ikääntyneet kerrostaloasumista.
— Nuoret perheet kaipaavat lisää tilaa ja omaa pihaa, kun taas ikääntyneet haluavat palveluiden lähelle helppohoitoiseen kerrostalokotiin, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Enni Ruokamo toteaa.
Kyselyn perusteella suomalaiset arvostavat myös asumisen energiatehokkuutta, omaa energiantuotantoa, puuta rakennusmateriaalina ja toimivaa kierrätyspistettä.
— Monet kokevat vaikeaksi saada luotettavaa tietoa konkreettisista päästövähennystoimista. Lisäksi pitää muistaa, että kaikilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia investoida ekologisiin valintoihin, esimerkiksi energiaremontteihin, joten yhteiskunnan tulee tukea niitä, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Sara-Ellen Laitinen sanoo.
Anna Strandellin mukaan asumistoiveet eroavat kaupunki- ja maaseutuympäristöissä.
— Kaupunkiasunnon valinnassa erityisen tärkeäksi koetaan toimiva pohjaratkaisu, jossa on tarpeeksi säilytysiltaa ja niukasti hukkatilaa. Myös miellyttävä ääniympäristö ja asunnon vaivaton ylläpito on olennaista. Kaupungeissa pohditaan enemmän asunnon jälleenmyyntiarvoa kuin maaseudulla. Maaseudulla asunnon valinnassa painottuvat kaupunkeja enemmän lemmikkiystävällisyys ja miellyttävät näkymät ulos, Strandell kertoo.
Suomalaisille on tärkeää, että oma koti on lähellä luontoa, ja sijaintia veden äärellä arvostetaan. Enni Ruokamon mukaan asuinympäristöä koskevat toiveet eroavat kaupungeissa ja maaseudulla.
— Kaupungeissa asuinympäristön valinnassa korostuvat palveluiden läheisyys, mahdollisuus pärjätä ilman omaa autoa, julkiset liikenneyhteydet, harrastusten läheisyys sekä alueen hyvämaineisuus. Maaseudulla asuinympäristön tärkeimpiä ominaisuuksia ovat sen sijaan helppo pääsy luontoon ja rauhallisuus, Ruokamo sanoo.
Decarbon-Home-hankeessa tuotetaan tietoa kansalaisten asumiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvistä arvoista sekä ilmastotoimenpiteiden edellytyksistä.
Hankeryhmää koordinoi Helsingin yliopisto. Hankkeessa on mukana tutkijoita Suomen ympäristökeskuksesta (Syke), Luonnonvarakeskuksesta (Luke), Vaasan yliopistosta ja Tallinnan teknillisestä yliopistosta (TalTech). Kumppanikaupunkeja ovat Helsinki, Joensuu, Turku ja Vantaa.