Autotallin lattiapinnoitteet jälleen irti, ilmanvaihtojärjestelmästä puuttuvat huoltoluukut, kupariputkien liian harvaksi jäänyt kannakointi, vesipaineiden tasaukset kerrosten välillä, minkä vuoksi putket paukkuvat, julkisivusaumat vuotavat vettä…
”Kuulostaapa tutulta” voisin sanoa espoolaistaloyhtiöiden kokemuksia kuunneltuani. Mutta tuossa yllä olevassa reklamaatiolistassa on se vika, että se koskee vuonna 2007 valmistunutta Asunto Oy Lahden Kuunaria. Siellä oli pari vuotta sitten taisteltu kuuden vuoden ajan rakennusliikkeen kanssa erilaisten virheiden, vikojen ja puutteiden korjaamisesta.
Entinen meno näyttää kuitenkin jatkuvan: Taloyhtiössä asuvien Iiro Viinasen ja Juhani Korhosen mukaan autotalliin ja julkisivusaumoihin liittyviä vikoja on vaadittu korjattavaksi, korjattu onkin mutta jo aiemmin korjattuja on jouduttu korjaamaan uudestaan ja uutta korjattavaa on tullut esiin ajan saatossa. Ilmastointijärjestelmän ja käyttövesiputkiston ongelmat taas ovat paljastuneet vasta tänä kesänä.
Kaikki kunnossa …
Kerroimme vuoden 2013 Kiinteistöpostissa taloyhtiön kokemasta kuuden vuoden ”pakkotyömaasta” ja taistelusta YIT:n kanssa erilaisten virheiden, vikojen ja puutteiden korjaamisesta.
Vuoden 2013 syksyllä miehet olivat toiveikkaita, että seinissä havaitut halkeamat ja laattojen ja tapettien kiinnitykset saataisiin korjattua syksyn aikana ja vakavin virhe – porrashuoneiden sähkökaapelointi – olisi tehty vuoden loppuun mennessä. Tiedusteluuni saan tältä osin myönteiset vastaukset: korjattu on.
– Sähkökaapelointi toteutettiin lopulta taloyhtiön esittämällä tavalla eli vedettiin uudet kaapelit sähköpääkeskuksesta porrashuoneeseen ja huoneiston oville asti jossa ne jatkettiin sisään meneviin johtoihin. Rakentajan tytäryhtiö Caverion Oy teki malliasennuksen yhdessä kerroksessa ja YIT tarkastutti sen Inspecta Oy:llä, miltä pohjalta loput tehtiin. Ja kaikki on nyt tehty niin kuin pitääkin, Juhani Korhonen iloitsee.
… tai ei sittenkään ihan kaikki
Autotallin kanssa ongelmia on ollut aikaisemminkin, ja mm. tehty lattiakaadot uusiksi, koska ne olivat minimaalisia ja vesi makasi lattialla.
– Autotallit on rakennettu ilman lattiakaivoja. En tiedä, onko suunnittelija ajatellut, että Suomessa on ikuinen kesä, Juhani Korhonen pohtii.
Tänä kesänä 2015 korjattiin lattiaelementtien saumoja, johon vesi pääsi. Kahteen elementtiin tehtiin elastiset liikuntasaumat sekä korjattiin jälleen kaatoja. Korjauksesta oli kulunut muutama kuukausi, kun lattiapinnoite irtosi yhdestä tallista ja vähän myöhemmin toisesta tallista.
– Taas on pinnoite irti lattiasta, Korhonen toteaa.
Korhonen jatkaa listaa, taas korjaamista vaativista vioista.
Ilmanvaihtojärjestelmän nuohouksen yhteydessä kävi ilmi, että kahdessa asunnossa ilmanvaihto ei toimi oikein.
– Tutkimme asunnot ja havaittiin, että palopelti oli lauennut kiinni, minkä vuoksi jäteilma ei poistu poistohormiin. Toisessa huoneistossa palopelti saatiin auki ilmanvaihtojärjestelmän huoltoluukun kautta. Sen sijaan toisessa huoneistossa ei ollut minkäänlaista huoltoluukkua, mistä pääsisi käsiksi palopeltiin, joka sijaitsee alas lasketussa katossa. Suunnitelmissa oli merkintä huoltoluukusta. Syy, miksi palopelti ei lauennut, ei selvinnyt, Korhonen jatkaa.
Tästä syystä päätettiin tarkistaa järjestelmän huoltoluukut kaikissa huoneistoissa. Tarkastuksessa kävi ilmi, että 13 huoneistossa puuttui huoltoluukku.
– Reklamoimme asiasta rakennusliikkeelle ja asia odottelee toimenpiteitä, Korhonen jatkaa…
Käyttövesiputkistosta kuuluva kolahtelu herätti huomiota ja lähdimme selvittämään, mikä voisi olla syynä.
– Meidän taloyhtiössämme esimerkiksi 12 millimetrin kuparisten käyttövesiputkien kannakointi on jopa 2,8 metrin väleillä, kun kannakointi pitäisi olla ohjeen, Putkistojen ja –kanavien kannakointi (LVI 12-10370 -2004 ), mukaan olla 40-60 cm:n välein.
– Samoin vesipaineiden tasoitus eri kerrosten välillä näyttää olevan puutteellinen. Alimmissa kerroksissa vesipaine on korkea ja ylimmissä paine on heikko. Putkien kova virtaus saattaa aiheuttaa kupariputken vaurioitumisen.
– Näistäkin me nyt odottelemme rakentajan vastausta, Korhonen mainitsee.
Julkisivusaumat vuotavat
Julkisivusaumausten kanssa taloyhtiöllä on ollut erimielisyyksiä rakennusliikkeen kanssa jo pitkään. Tilanne on huono, sillä saumausten kautta vettä valuu lasitetulle parvekkeelle saumauksen irrottua rakenteesta.
– Tästäkin asiasta on rakennusliikkeen kanssa keskusteltu useita kertoja ja vaadittu, että julkisivusaumaukset täytyy korjata tai uusia. Korjattu on, mutta huonolla menestyksellä… Korhonen kertoo…
– Pyysimme rakennusliikkeeltä rakennusaikaista pöytäkirjaa, mistä kävisi ilmi mm. saumauksen tartuntaan vaikuttavat tekijät: Milloin ja millaisissa olosuhteissa julkisivusaumaukset on tehty? Onko saumat olleet puhtaat (lika, jää tms)? Onko saumaraot olleet riittävän vai riittämättömän leveitä suhteessa saumassa tapahtuviin liikkeisiin? Sauman poikkileikkauksen epäedullinen paksuus tai poikkileikkauksen muoto? Millä materiaalilla ja kuka urakoinut? Onko työmaalla ollut YIT:llä saumausmestaria, joka on valvonut saumaustyötä?, Korhonen luettelee pitkän listan kysymyksistä, joihin kaivataan vastausta.
Ainut dokumentti, mikä tästä asiasta löytyi, on Korhosen mukaan materiaalitoimittajan jonkinlainen ”pöytäkirja”, josta ei kuitenkaan käy ilmi mitään tarkempaa tietoa työn suorittamisesta tai valvonnasta.
– Ylimalkaisesti ilmoitettuna ”silmämääräisesti tarkastettu”, hän sanoo.
Korhonen on taipuvainen uskomaan siihen, että kyse on ensisijaisesti työvirheestä, likaisuudesta, saumaleveyksistä, ehkä materiaalistakin, koska saumaukset eivät ole kestäneet ja niitä on korjattu useita kertoja kahdeksan vuoden aikana. Suunnitteluvirhettäkään ei voi jättää huomioimatta.
– Olemme tehneet saumauksistakin kirjallisen reklamaation ja odotamme vastausta, Korhonen vielä toteaa tilanteesta, jossa rakennusliike vetoaa takuuaikoihin ja sitä kautta pyrkii välttämään vastuunsa.
Asiantuntija-apua kannattaa käyttää
Iiro Viinasella ja Juhani Korhosella on yhteinen näkemys siitä, että talon valmistumisen jälkeen taloyhtiöiden ensimmäinen hallitus on ratkaisevassa asemassa.
Esimerkiksi vuositarkastuksissa hallituksen ja isännöitsijän lisäksi mukana olisi oltava ammattitaitoisia ja kykeneviä asiantuntijoita, joilla on rakennusmääräykset, ohjeet ja tekniikka hallussa.
– Silloin todella tarvitaan henkilöitä, jotka osaavat kiinnittää huomiota oikeisiin asioihin ja tätä kautta kykenevät varmistamaan ja vahvistamaan taloyhtiön etua rakennusliikkeen suuntaan. Siitä huolimatta tulee vielä vuosienkin jälkeen asioita ja virheitä esiin, vaikka oltaisiin kuinka huolellisia takuutarkastuksissa, kuten edellä on mainittu, Korhonen vielä toteaa.
– Tapettien irtoamiset tai muut pikkuviat voivat ensin tuntua mitättömiltä, mutta koskaan ei voi tietää, mihin ne voivat johtaa, minkälaisiin ongelmiin esimerkiksi rakennusliikkeen kanssa, hän jatkaa.
– Minusta on käsittämätöntä, että rakennusliikkeet eivät näytä olevan huolissaan maineestaan. Jos ihmiset eivät tuo asioita esiin ja julkisuuteen, muutoksiakaan ei saada aikaan, Iiro Viinanen vielä toteaa.
Kuvateksti: Vaikka Iiro Viinasen ja Juhani Korhosen ilmeet kuvassa vuonna 2013 ovat iloiset, mielialat eivät ole 8 vuotta jatkuneen ”taistelun” jälkeen kovinkaan korkealla.
Teksti ja kuva: Riina Takala
Artikkeli on julkaistu marraskuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 9/2015.
Lue myös aikaisemmin Kiinteistöpostissa julkaistu artikkeli asunto-osakeyhtiö Kuunarista ja sen laatuongelmista.