Kuntarahoituksen suhdanne-ennusteen mukaan kustannusten nousu heikentää Suomen talouskasvua ja iskee kipeästi myös kuntiin. Kuntarahoitus ennustaa Suomen bruttokansantuotteen supistuvan 0,5 % tänä vuonna ja kasvavan 1,5 % vuonna 2024. Vuodesta 2024 alkaen kuntatalous on isojen päätösten edessä.
Kuntarahoituksen mukaan Suomen talous painui vuoden 2022 jälkipuoliskolla tekniseen taantumaan ja vuoden viimeisellä neljänneksellä kysyntä heikkeni; erityisen voimakkaasti laskivat vienti ja investoinnit.
– Venäjän hyökkäyssota seurannaisvaikutuksineen näyttäisi iskeneen Suomen talouteen pahemmin kuin muihin euromaihin keskimäärin. Nettoviennin heikko kehitys sekä elinkustannusten ja korkojen nousu ovat nakertaneet kasvun eväitä, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala toteaa.
Nopeasti nouseva korkotaso vaikuttaa Kuntarahoituksen mukaan paljon kotitalouksiin, ja etenkin asuntokauppa ja rakentaminen pysyvät jäissä. Toisaalta laskevat energiahinnat, euroalueen ennakoitua parempi talouskehitys ja toiveet Aasian viennin vedosta piristänevät Suomen taloutta.
Kuntarahoitus ennustaa Suomen bruttokansantuotteen supistuvan 0,5 % vuonna 2023 ja kasvavan 1,5 % vuonna 2024. Inflaatiokehitys tuo epävarmuutta rahapolitiikan ja talouden näkymiin.
– Viimeisimmät inflaatioluvut ylittivät jälleen odotukset. Euroopan keskuspankki saattaa joutua nostamaan korkoja selvästi enemmän kuin vielä vuoden alussa odotettiin, Vesala sanoo.
Kuntarahoitus nostaa kuluvan vuoden inflaatioennusteensa 5 %:iin. Vuonna 2024 yhtiö arvioi inflaation laskevan 2,3 %:iin.
Kustannuspaine tuntuu myös valtion ja kuntien taloudessa. Valtiolla kasvavat Kuntarahoituksen mukaan erityisesti korkokustannukset sekä menot indeksisidonnaisiin sosiaalietuuksiin, kunnissa kasvavat käyttömenot.
Korkojen nousu nostaa kuntien rahoituskuluja 150–200 miljoonaa euroa vuodessa.
– Vielä kuluvan vuoden aikana kuntataloutta suojaavat sote-uudistuksesta koituvat, viiveellä maksettavat verohännät, mutta vuodesta 2024 kuntatalous kääntyy selvästi heikommaksi, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.
Kuntarahoituksen tekemän painelaskelman mukaan kuntien talous heikkenee selvästi talousarvioita enemmän: kuntien vuosikate laskee noin miljardilla eurolla, ja lainaa on otettava noin kaksi ja puoli miljardia euroa arvioitua enemmän vuoteen 2025 mennessä.
– Kuntien on vaikea vyöryttää kustannuspainetta eteenpäin, joten korkean inflaation olosuhteissa kulukuri on normaaliakin tärkeämmässä roolissa. Käynnissä on paljon pitkäkestoisia hankkeita, mutta erityisesti uusia investointeja on harkittava tarkkaan ja taloutta tulee vahvistaa määrätietoisesti. Koulutuksesta ei kuitenkaan soisi leikattavan, eli keinot ovat aika vähissä, Kallio toteaa.
Esa Kallion mukaan isossa osassa kuntia on paineita veronkorotuksiin vuonna 2024, kun kunnat saavat sote-uudistuksen jälkeen taas tehdä muutoksia veroprosenttiinsa.
Kuntarahoitus Oyj on luottolaitos, jonka asiakkaita ovat Suomen kunnat ja kuntayhtymät, hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät, näiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä valtion tukema asuntotuotanto. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. Konsernin tase on noin 48 miljardia euroa.