As Oy Sotkanpuisto Tampereella on harvinainen taloyhtiö. Siellä talon alkuperäiset ulko-ovet ja tuuletusparvekkeiden ikkunat päätettiin kunnostaa. Työ oli hidasta ja käsityövoittoista mutta vaivan arvoista.
Vuonna 1939 rakennetussa talossa on kaksi rappua ja seitsemän kerrosta. Talon rappukäytävät oli kunnostettu aikaisemmin, joten tuuletusparvekkeiden ikkunat olivat epäsuhdassa muun ilmeen kanssa.
Ikkunoiden maalipinnat hilseilivät, ne olivat kupruilla ja likaiset. Taloyhtiön hallituksen oli helppo olla yhtä mieltä siitä, että ikkunat ja ovet vaativat korjausta.
– Aikaisemmat huoltomaalaukset oli ilmeisesti tehty vääränlaisella maalilla, sanoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Juha Pihkala.
– Ikkunoiden rungot olivat ehjiä ja hyvässä kunnossa eikä niissä ollut mitään ongelmia, kertoo isännöitsijä Kristiina Hyötynen.
Näin taloyhtiön hallituksen päätös kallistui selkeästi kunnostusratkaisun vaakakuppiin.

Tarkka ja hidas prosessi
Oletus on, että tällaiseen projektiin ammattitaitoista kunnostajaa täytyisi etsiä kissojen ja koirien kanssa, ja sittenkin jäisi vain luu käteen.
Tekijä löytyi kuitenkin helposti. Tuuletusparvekkeiden ovien ja ikkunoiden kunnostajaksi valikoitui Tampereen Maalaamo.
– Taitaja-rekisteristä löytyy myös tekijöitä, jos haluaa perinne-entisöintiä, Hyötynen vinkkaa.
Työprosessi oli hidas mutta tarkka.

– Kaikki sisäpuolen puitteet irrotettiin, ja ne vietiin talon alakerran askartelutilaan kunnostettavaksi. Ulommaisia ikkunoita ei irrotettu, vaan työ tehtiin paikanpäällä, Pihkala kertoo.
Irtonainen maali poistettiin kuumailmapuhaltimella ja rungot puhdistettiin.
Seuraavassa vaiheessa puitteet kitattiin ja tehtiin pohjamaalaus. Pohjamaalauksen jälkeen puitteet pintamaalattiin kertaalleen.
– Ei ole järkeä hankkia uusia ikkunoita, jos ne ovat niin hyvässä kuosissa kuin nämä olivat, huomauttaa Hyötynen.

Odottelemme maalin kuivumista
Ikkunapuitteiden valkoisen sävy valittiin niin, että se sointuu yhteen käytävän seinien kanssa ‒ ja hyvin sointuukin.
Ainoa yllätys oli se, että urakassa meni pidempään kuin alun perin oli suunniteltu. Koko entisöintiurakka kesti noin kaksi kuukautta, sillä työtä oli arvioitua enemmän.
Eniten aikaa kului vanhojen maalipintojen poistamiseen. Myös maalin kuivumisen odottelu ottaa tunnetusti oman aikansa.
– Elokuussa sää muuttui sateiseksi, ja se aiheutti hieman lisää harmaita hiuksia, muistelee Pihkala.
Yhdessä tuuletusparvekkeessa on 15 kaksilasista ikkunaa. Tuuletusparvekkeiden ikkunoiden kunnostuksen hinta oli varsin maltillinen, noin 11 000 euroa per rappu.
– Porraskäytävän tuuletusparvekkeissa on kaksikertaiset ikkunat, joiden energiatehokkuus lienee riittävällä tasolla; porraskäytävän lämpötila kun pyörii siinä 15–17 asteessa. Olennaisempaa on, että asuntojen ikkunoiden energiatehokkuus olisi parempaa luokkaa, sanoo Pihkala.
Ulko-ovi toivottaa tervetulleeksi taloon
Taloyhtiön hallitus lähti kunnostuslinjalle jo 2019, jolloin päätettiin kunnostaa talon alkuperäiset tammiovet.
Toinen vaihtoehto olisi ollut hankkia kokonaan uudet ovet vanhan mallin mukaan.
Kunnostuksen tekijäksi löytyi myös suhteellisen pienellä etsinnällä tamperelainen Korjaus Lehto.
Neljän ulko-oven kunnostuksen hinta ei sekään ollut hulppeimmasta päästä, noin 3000 euroa.

Asuntojen ikkunat on uusittu vuosia sitten.
– Talon rappukäytävän molempiin suuntiin aukeavat katutason väliovet vaativat vielä pientä ehostusta, Hyötynen sanoo.
Talon ilmapiiriä kunnioittaen
Kun työ oli valmis, odotettiin asukkaiden reaktioita lopputuloksesta. Soraääniä ei kuulunut lainkaan.
– Hämäläiseen tapaan korviin on kantautunut vain hiljaista tyytyväisyyttä, kertoo Pihkala.
Hissit ja hissien tekniikka on uusittu jo kymmenen vuotta sitten, joten asukkaat voivat liikkua rapuissa huolettomasti.
Kun rakennusta kunnostetaan kokonaisuutta kunnioittaen, säilyy rakennuksen henki ja vanhan talon ilmapiiri. Käytävässä kulkija voi kenties viehättyä talon alkuperäisen hengestä jopa niin, että rappukäytävä viettelee kiipeämään portaita pitkin yläkerroksiin asti.
Teksti Jyrki Liikka | Kuvat: Vesa Voitto Sakari