Kun ”SEPA-muuntojuna” meni jo

Ellei isännöintitoimisto, eikä taloyhtiö ehtinyt suoraveloituksen loppumisen vuoksi SEPA-muuntoon, niiden on varauduttava lähettämään osakkaille ja asukkaille vastike- ja käyttökorvauslaskut paperisina helmikuun alusta lähtien. Samalla taloyhtiö voi tarjota osakkaille ja asukkaille e-lasku- ja suoraveloituspalvelua, jos laskutusjärjestelmissä on nämä valmiudet. Uusien palveluiden käyttöönotto vaatii kuluttajalta aktiivisia toimia.

Taloyhtiöt ja isännöitsijätoimistot, jotka ovat keränneet vastikkeet ja muut käyttökorvaukset suoraveloituksena osakkailta ja asukkailta, piti tehdä suoraveloituksen loppumiseen liittyvä SEPA-muunnon käynnistys e-laskuun ja suoraveloitukseen viimeistään 20.11.2013.

– ”Muunnosta pudonneiden” täytyy huomioida jo etukäteen se, että helmikuusta alkaen ne eivät voi käyttää, eivätkä lähettää pankille suoraveloitusaineistoja, vaan on varauduttava lähettämään paperilaskuja, johtava asiantuntija Inkeri Tolvanen Finanssialan Keskusliitosta painottaa.

Taloyhtiöllä tärkeä tiedonvälittäjän vastuu

Taloyhtiöillä ja isännöitsijätoimistoilla on Inkeri Tolvasen mukaan myös velvollisuus tiedottaa suoraveloituksen loppumisesta ja suoraveloituksen tilalle tarjoamistaan laskutusvaihtoehdoista osakkaille ja asukkaille myös niissä tapauksissa, missä ne eivät ehtineet tai edes halunneet lähteä mukaan SEPA-muuntoon.

– Taloyhtiön on siis joka tapauksessa kerrottava osakkaille ja asukkaille, että suoraveloitus poistuu kokonaan vuoden 2014 tammikuun lopussa ja että sen tilalle tulee näissä tapauksissa paperilasku. Kuluttajaviranomaiset ovat olleet tästä asiasta kovin tiukkoina, että laskuttaminen ja maksaminen ovat osa sitä sopimusta, jonka osakkaat ja asukkaat ovat tehneet laskuttajan, eli tässä tapauksessa taloyhtiön ja sitä kautta isännöitsijätoimiston, kanssa, hän korostaa.

Suoraveloituksen poistumisesta on tiedotettava myös siksi, että osakkaat ja asukkaat ymmärtävät maksaa helmikuun jälkeen käytössä olevat paperilaskut. Tässä nimittäin saattaa hämätä se, että osakas tai asukas on aikaisemmin saanut suoraveloituksessa olevasta maksusta ennakkoilmoituksen, tilisiirron näköisen lomakkeen, jossa on lukenut suoraveloitus, mutta ei summaa.

– Nyt jos taloyhtiössä ei kerrota, että suoraveloitus päättyy ja osakas tai asukas saa paperilaskun, jossa on summa ja eräpäivä, niin ellei hän tiedä muutoksesta, hän ei välttämättä ymmärrä, että nyt hänen täytyykin itse maksaa lasku. Että se ei ole enää samanlainen ennakkoilmoitus kuin suoraveloituksessa tuli, vaan oikea lasku, joka pitää maksaa ajallaan, hän vielä korostaa.

Osa taloyhtiöistä jättäytyi tietoisesti pois

Missä määrin on sellaisia taloyhtiöitä ja isännöitsijätoimistoja on, joissa ei alun alkaenkaan aiottu mennä mukaan SEPA-muuntoon, sitä on ollut vaikea ennakoida. Jonkinlaista suuntaa määristä antoi Inkeri Tolvasen mukaan yrityksille elokuussa tehty kysely, jonka mukaan 60 prosenttia vastaajista ilmoitti osallistuvansa muuntoon.

– Eli tämän mukaan meillä on ollut tiedossa, että osa ei lähde eli tämän luvun valossa noin 40 prosentilla ei ole ollut aikomustakaan osallistua muuntoon.  Pienimmät taloyhtiöt eivät näe e-laskutukseen siirtymistä järkevänä vaihtoehtona.

Epäselvyyttä siitä, keitä koskee

Inkeri Tolvasen mukaan ihmisillä on ollut epätietoisuutta siitä, keitä SEPA-muunto oikein koskee ja pitääkö kaikkien nyt siirtyä e-laskun käyttäjiksi, eikö voi enää maksaa verkkopankissa jne.

– SEPA-muunto koskee vain suoraveloitusta eli laskuttajia, jotka ovat käyttäneet suoraveloitusta. Jos  taloyhtiössä ei ole käytetty suoraveloitusta, niin siellä ei tapahdu mitään muutosta, eikä tarvita mitään muuntotoimia, Inkeri Tolvanen opastaa.

– Jos osakas tai asukas saa taloyhtiöltä esimerkiksi kerralla tilisiirrot vuoden vastikkeista, hän voi viedä ne pankkiin maksupalveluun tai hoitaa ne verkkopankissa ihan niin kuin ennenkin. Vastikkeet voi laittaa verkkopankkiin toistuvana maksuna, jolloin vastike maksetaan tililtä automaattisesti joka kuukausi. Moni on sekoittanut tämän toistuvan maksunkin suoraveloitukseen, mutta kun se ei ole suoraveloitusta, niin siihen ei ole tulossa nyt mitään muutosta.

E-laskun suosio on noussut Inkeri Tolvasen mukaan jyrkästi ylöspäin.

– Jos taloyhtiössä nähdään e-laskun käyttöönotto järkeväksi, niin sen käyttöönottoon ei ole SEPA-muunnoksen vuoksi mitään estettä. Se on mahdollista milloin tahansa ja oikeastaan vain vaatii osakkaiden ja asukkaiden kannustamista sen käyttöön, hän opastaa.

Siis se edellyttää, että maksajan täytyy olla itse aktiivinen,  maksaja ottaa e-lasku käyttöön verkkopankissa tai antaa suoramaksutoimeksiannon pankille esim. pankin konttorissa.

–  Se on siis syytä huomioida, että jos taloyhtiö siirtyy e-laskun käyttöön muunnon käynnistämispäivän jälkeen, osakkaille ja asukkaille se ei tapahdu automaattisesti, kuten SEPA-muunnossa, vaan muutos vaatii asukkaan aktiivisuutta, hän vielä painottaa.

Kuluttaja aktiiviseksi

Uusien palveluiden käyttöönotto vaatii kuluttajalta aktiivisia toimia. Saatuaan isännöintitoimistolta tai taloyhtiöltä paperilaskun, kuluttaja voi ottaa e-laskun käyttöön verkkopankissaan tai jos verkkopankkia ei ole käytössä, antaa pankilleen suoramaksutoimeksiannon. Kuluttaja voi maksaa paperilaskulla saamansa kuukausittain toistuvan vastikkeen myös toistuvana maksuna, jolloin toistuva summa veloittuu tililtä automaattisesti kuluttajan määrittelemän ajan. Ja jos ei ole käyttänyt suoraveloitusta, mikään ei muutu.

Pankit ja laskuttajat ovat viestittäneet aktiivisesti suoraveloituksen loppumisesta ja tarjonneet erilaisia vaihtoehtoja. Inkeri Tolvanen kehottaa  taloyhtiöitä valmistautumaan, ettei sitten suoraveloituksen  loppuminen tule yllätyksenä eteen helmikuun alussa maksuliikenteensä hoitamisessa – pankkiin lähetetyt suoraveloitusaineistot hylkääntyvät.

Kaiken kaikkiaan suoraveloituksen loppuminen ei ole Inkeri Tolvasen mukaan kuluttajan kannalta kovin radikaali muutos kuin ehkä niissä tapauksissa, joissa asiakas on hoitanut vuosikymmenien ajan maksunsa pääosin suoraveloituksella ja pyrkinyt välttämään paperilaskuja.

– Ei kai kukaan  paperilaskuja täysin pysty välttämään, jokainen jokusen laskun paperisena saa eli ei tässä kovin oudosta asiasta kuitenkaan ole kysymys.

Toisaalta Inkeri Tolvanen kertoo, että esimerkiksi näkövammaisjärjestöt ovat olleet huolestuneita siitä, että kaikki laskuttajat eivät  aio tarjota suoramaksupalvelua ja sen seurauksena esimerkiksi näkövammaisten laskunmaksu vaikeutuu .

– Suoramaksu on erityisryhmille kuten näkövammaiset tärkeä palvelu. Se toimii maksajan kannalta samalla tavalla kuin suoraveloitus ja laskujen maksu hoituu jatkossakin automaattisesti laskun eräpäivänä.

Lisää tietoa kuluttaja e-laskusta ja suoramaksusta Finanssialan Keskusliiton sivustolta Teemasivujen alta: http://www.fkl.fi/teemasivut/Sivut/default.aspx

SEPA on lyhenne sanoista Single Euro Payments Area, yhtenäinen euromaksualue. Euroopan komissio on asettanut tavoitteeksi muodostaa Euroopan talousalueelle maksuliikennettä koskevan kotimarkkina-alueen. Yhtenäiseen euromaksualueeseen kuuluu 33 maata: kaikki EU-maat sekä Islanti, Norja ja Liechtenstein sekä Monaco ja Sveitsi.

Suomi on siirtynyt tilisiirroissa SEPA-aikaan ensimmäisten maiden joukossa. Kansalliset maksustandardit ovat korvautuneet SEPA-standardilla ja tilinumerot ovat kansainvälisessä IBAN muodossa.

SEPAan liittyvät ponnistelut keskittyvät nyt kotimaisen suoraveloituksen päättymiseen alkuvuodesta 2014. Suoraveloituksesta siirrytään ensisijaisesti e-laskuun ja suoramaksuun.

Artikkeli julkaistaan marraskuussa ilmestyvässä Kiinteistöposti Professionalissa 9/2013