• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Uutiset
    • Uutiset
    • Tuoteuutiset
    • Kaupallinen yhteistyö
  • Artikkelit
    • Energia
    • Huolto ja siivous
    • Isännöinti ja hallinto
    • Julkisivu ja katto
    • Koti
    • Talous
    • Turvallisuus
    • Kolumnit
    • Piha
    • Putket ja vesi
    • Selaa artikkeleita
  • Lehti
    • Lue näköislehtiä
    • Mediatiedot
    • Tilaa uutiskirje ja näköislehti
    • Ilmoita osoitteenmuutoksesta
  • Blogi
  • Yritys
    • RPT Byggfakta Oy
    • Citymark – toimitilapalvelut
    • RakennusFakta – tuotteet ja ratkaisut
    • SIR Tietokanta
    • RPT SMART – Tietopalvelu
  • Yhteystiedot
Kiinteistöposti

Kiinteistöposti

25 vuotta taloyhtiön arjessa ja juhlassa

Olet täällä: Alkuun / Artikkelit / Kun omaisuus päätyy valtiolle ja kunnille…

Kun omaisuus päätyy valtiolle ja kunnille…

3.2.2016

Pähkinähoito Oy:n ja poliisinkin kokema epätietoisuus, miten menetellä ilman omaisia kuolleen vainajan tapauksessa, on Valtiokonttorin johtavan lakimiehen Marjukka Vallioniemen mukaan hyvin ymmärrettävää: – Tapaukset ovat aika harvinaisia. Suomessa kuolee vuosittain noin 550 henkilöä ilman perillisiä. Se on noin 1 prosentti vuosittain kuolleista henkilöistä.

*********************************
Kerroimme joulukuussa vantaalaisen isännöitsijätoimiston Pähkinähoito Oy:n kokemuksista, mitä tapahtui, kun eräästä taloyhtiöstä löytyi vainaja, jolla ei ollut omaisia, sukulaisia, eikä ystäviä. Tässä osiossa käydään läpi, mikä Valtiokonttorin rooli tällaisissa tapauksissa on ja mitä omaisuudelle tapahtuu.

**********************************

– Sukuselvityksen tekeminen ei ole varsinaisesti kenenkään velvollisuus. Sukuselvityksen voi kuitenkin hankkia kuka tahansa. Poliisi tulee kuvioon mukaan tyypillisesti silloin, kun henkilö on kuollut kotonaan, eikä ole tietoa omaisista. Silloin on luontevaa, että poliisi hankkii virkatodistukset seurakunnista tai kirkkoon kuulumattomien osalta maistraatista, Valtiokonttorissa perillisittä kuolleiden jäämistöihin liittyviä asioita hoitava Marjukka Vallioniemi sanoo.
– Poliisin osalta perintökaaressa on säännös (PK 18 luvun 4 §), joka velvoittaa poliisiviranomaisen selvittämään kuolinpesän osakkaat, hän jatkaa.
Jos perillisittä kuolleen henkilön pesästä ei löydy testamenttia, kuolintapauksesta tulee ilmoittaa Valtiokonttorille kirjallisesti heti, kun sukuselvityksestä on käynyt selville, ettei perillisiä ole.
Marjukka Vallioniemen mukaan ilmoituksia perillisittä kuolleista henkilöistä tulee eri tahoilta, mm. vainajan läheisiltä, serkuilta ja sosiaalityöntekijöiltä. Ilmoituksen voi tehdä esimerkiksi Valtiokonttorin nettisivulta löytyvällä lomakkeella, jossa allekirjoituksella vielä vakuutetaan, että on hankittu täydellinen sukuselvitys.
– Poliisi on siis vain yksi taho, joka selvityksiä tekee. Valtiokonttorilla taas ei ole toimivaltaa toimia ennen kuin on selvitetty, onko perillisiä eli serkkuja läheisempiä henkilöitä elossa, hän vielä mainitsee.
Perillisiähän ovat perimysjärjestyksessä rintaperilliset, puoliso, vanhemmat, sisarukset ja näiden lapset, isovanhemmat, tädit, sedät ja enot sekä toissijaiset perilliset eli aiemmin kuolleen puolison isä, äiti, veli ja sisar sekä veljen tai sisaren lapset.

Mainos

Kustannustehokasta toimintaa
– Jos ei tiedetä, onko perillisittä kuolleella vainajalla testamentti, Valtiokonttori antaa valtakirjan asianajajalle perunkirjoituksen toimittamiseksi ja pesän käytännön asioiden hoitamiseksi, Vallioniemi jatkaa.
Tähän valtuutukseen kuuluu esimerkiksi testamentin etsiminen asunnosta tai pankeista, missä niitä usein säilytetään.
Lisäksi pesänhoitaja huolehtii kaikista kuolinpesän käytännön toimista, kuten esimerkiksi asunnon desinfioimisesta, mikä on usein välttämätöntä vainajan kuoltua kotiin. Pesänhoitaja hoitaa myös omaisuuden realisoimisen.
Kaikissa vaiheissa pyritään toimimaan mahdollisimman kustannustehokkaasti eli tämä selittää sen, miksi esimerkiksi desinfioimistyö tai asunnon kiinteistönvälityskin kilpailutetaan. Kustannukset katetaan kuolinpesän tililtä.
Vantaalaisen taloyhtiön kannalta oli myönteistä, että rästissä olleet maksut suoritettiin, eikä taloyhtiölle jäänyt saatavia.
– Jos kuolinpesässä ei ole varoja, silloin tilanne on ongelmallisempi ja esimerkiksi vastikerästit voivat jäädä taloyhtiön vahingoksi. Valtio ei ole vastuussa vainajan veloista. Valtio maksaa vain välttämättömät pesänselvityskulut, kuten perunkirjoituksen ja pesänhoitajan palkkion, hän vielä toteaa.

Testamentti löytyy hyvin usein
Kun perillisittä kuolleella henkilöllä on testamentti, silloin Valtiokonttorilla ei ole mitään roolia pesänhoidon suhteen. Testamentista on annettava tieto perillisille, mutta ellei perillisiä ole, silloin testamentti on annettava tiedoksi Valtiokonttorille. Kun se on hyväksynyt testamentin, se on täytäntöön pantavissa.
Ilman perillisiä kuolleista noin 60 prosenttia on tehnyt testamentin.

Omaisuus voi jakaantua monelle taholle
Jos perillisittä kuolleella ei ole testamenttia, silloin kuolinpesän omaisuus siirtyy valtiolle ja valtio hallinnoi sitä vuoden ajan vainajan kuolemasta.
– Aikaisintaan vuoden päästä perinnönjättäjän kuolemasta Valtiokonttori tekee päätöksen, miten omaisuus jakaantuu, Vallioniemi kertoo tästä vaiheesta.
– Jos perinnön jättäneellä on kiinteistöomaisuutta katsotaan ensin, onko valtiolla käyttöä kiinteistöille. Kiinteistöjä voidaan pysyttää valtiolla esimerkiksi luonnonsuojelukäyttöön, luonnonsuojelualueiksi tai vaihtomaiksi, hän kertoo.
Jos kuolinpesässä on huomattava määrä rahavaroja, osa niistä pysytetään valtiolla.
– Perinnönjättäjän läheisillä henkilöillä on kuitenkin mahdollisuus hakea kuolinpesän omaisuutta tai osaa sitä. Tyypillisesti omaisuutta on luovutettu esimerkiksi avopuolisolle tai henkilölle, joka on pitkän ajan auttanut perinnönjättäjää, hän tuo esiin.
Se osa omaisuudesta, jota ei pysytetä valtiolla, eikä luovuteta perinnönjättäjän läheiselle, luovutetaan perittävän kotikunnalle. Jos kiinteistö sijaitsee eri kunnassa, se luovutetaan kiinteistön sijaintikunnalle.
– Ilmoitamme kotikunnalle ja kiinteistön sijaintikunnalle, että tällaisen henkilön omaisuus on tullut valtiolle ja kuntien on mahdollisuus hakea sitä. Kunnat siis tekevät hakemuksen Valtiokonttorille ja käytännössä saavat omaisuuden.
– Kunnilta kuitenkin edellytetään, että varat käytetään sosiaalisiin tai kulttuurin edistämistarkoituksiin. Hyvin usein omaisuus käytetäänkin kunnissa esimerkiksi vanhustenhuoltoon tai nuorten hyväksi esim. nuorten syrjäytymisen estämiseen, Vallioniemi vielä toteaa.

Teksti ja kuva: Riina Takala
Tämä artikkeli on julkaistu joulukuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Professionalissa 10/2015.

Lue myös isännöitsijätoimiston kokemuksista tästä.

Kategoriassa: Artikkelit Avainsanoilla: johtava lakimies Marjukka Vallioniemi, perillinen, perintökaari, pesänhoitaja, sukuselvitys, testamentti, vainaja, valtiokonttori

Ensisijainen sivupalkki

Lue uusin lehti

Lue aiemmat numerot täältä.

Julkisivujen taitajat

Katso julkisivujen taitajat 2022

Päivää, sanoi isännöitsijä

Vanhat talot ovat upeita kohteita

Normipostia

Takat, takkahormit ja niiden kunnossapitovastuu taloyhtiössä

Valvoja

Valvoja: Urakoitsijan ja työntekijöiden kunnosta

Yhteistyössä

Tilaa Rakennusfakta-uutiskirje

RSS Rakennusfakta tuoteuutisia

  • Fibolla nyt antibakteeriset pinnat 3.2.2023
  • KWC Nordics Oy. Tutut tuotteet – uusi brändi. 3.2.2023
  • Venttiiliteknologian uusi sukupolvi 3.2.2023
  • Pohjoismainen luksusrakennus erikoisvalmisteisella hiilineutraalilla Dekton-julkisivulla 3.2.2023

Suosittua sivustolla

  • Lappeenrannan Sammontalon rakentaminen alkaa tänä kevään
  • Raide-Jokerin koeajot alkavat Espoossa
  • Kiinteistötahkola osti Isännöinti Ilkka Saarinen Oy:n
  • Hervantajärven kivijalkakauppa lämmittää asuntoja
  • Helsinki ja Caverion käynnistävät kolme ESCO-hanketta

Footer

Kiinteistöposti

Kiinteistöposti-lehti on taloyhtiömaailmaan keskittyvä ammattijulkaisu. Lehdessä julkaistaan taloyhtiöitä koskevia artikkeleita ja taloyhtömaailmaan liittyviä uutisia ja tuotteita.

  • Facebook
  • LinkedIn

Copyright © 2023 · Kiinteistöposti | RPT Byggfakta Oy

RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet
Käytämme sivustollamme evästeitä joiden avulla seuraamme sivustomme liikennettä. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi, sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään. Klikkaamalla "Hyväksy", hyväksyt kaikki sivustollamme käytössä olevat evästeet. Muista, että sinulla on myös valintamahdollisuuksia tietojesi ja yksityisyytesi käsittelyyn ja suojaamiseen. Voit määritellä evästeiden hyväksynnän tarkemmin Eväste-asetuksista.
EvästeasetuksetHyväksy
Yksityisyys

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary
Aina käytössä

Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.

Non Necessary

Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.

Tallenna ja hyväksy