Rakentaminen ja remontointi sekä asuntokauppa pysyvät tiiviisti kärkikaartissa kuluttajien ja yritysten välisissä kuluttajariidoissa. Lisäksi huoneenvuokra- ja asumisoikeusasiat ovat lisääntyneet.
Kuluttajariitalautakunta vastaanotti viime vuonna 5 352 kuluttajien ja yritysten välisiä sekä asumista koskevaa riitatapausta 5 352 ja ratkaisi niistä 5 010. Edellisenä vuonna kuluttajat valittivat lautakuntaan 4 810 kertaa ja ratkaisu ehdittiin antaa 4 710 riitaan.
Eniten kasvua on ollut erilaisiin matka- ja kuljetuksiin liittyvissä tilanteissa. Rakentamista ja remontointia koskevia valituksia on tehty 571, seitsemän tapausta enemmän kuin vuonna 2012. Asuntokauppaan ja kiinteistövälitykseen liittyviä valituksia on tehty 502, missä kasvua 8 tapausta edellisvuoteen verrattuna. Lisäksi huoneenvuokra- ja asumisoikeusasioihin liittyvien riitatapausten määrä on kovasti noussut – 324 tapausta eli 25 tapausta enemmän kuin vuonna 2012.
Vaikka lautakunta on vuosittain pystynyt parantamaan ja tehostamaan työtään, riitojen määrä on johtanut siihen, että keskimääräistä käsittelyaikaa, joka on noin 8 kuukautta, ei ole pystytty lyhentämään.
Valitusten määrä on kasvanut voimakkaasti koko 2000 luvun nousten noin 3 000 vuosittaisesta valituksesta yli 5 000 valitukseen. Kehitykselle ei ole näköpiirissä loppua.
Lisäresursseja tarvitaan
Pelkillä kehittämistoimilla, joita vielä voidaan toki tehdä, riitojen käsittelyajat eivät pysy kurissa. Jotta ne eivät nousisi kohtuuttoman pitkiksi tai saataisiin laskemaan, olisi lautakuntaan ohjattava lisäresursseja.
Lisäksi kuluttajaoikeusneuvojien ja kuluttajariitalautakunnan työn yhteensovittamista on jatkettava. Menettely missä kuluttaja voisi valittaa lautakuntaan vasta, kun erimielisyys on ensin pyritty sovittelemaan kuluttajaoikeusneuvojan kanssa, tehostaisi riitojen ratkaisua. Tällöin riidat tulisivat esivalmisteltuina lautakuntaan ja niistä olisi saatu helposti selvitettävät asiat karsittua pois kevyemmällä menettelyllä.
Vuonna 2013 nousi eniten henkilökuljetuksia koskevien valitusten määrä. Tähän yksittäisenä suurimpana syynä, oli lentojen viivästyksiä koskevat valitukset. Lentoyhtiöt joutuvat EU-oikeuden perusteella maksamaan vakiokorvauksen yli 3 tunnin viivästyksistä, ellei viivästys johdu poikkeuksellisesta olosuhteesta. Varsinkin epäselvä kysymys siitä, milloin lentokoneessa ilmennyttä teknistä vikaa voidaan pitää poikkeuksellisena olosuhteena lentotoiminnassa, aiheutti erimielisyyksiä.
Muita selviä nousualueita olivat elektroniikka ja tietoliikenne. Tämä saanee selityksensä volyymien kasvusta.
Myös yksityinen pysäköinnin valvonta aiheutti edelleen lukuisia valituksia. 121 valitusta viime vuonna, 169 valitusta sitä edeltävänä vuotena. Pysäköintiä koskevat valitukset ovat kuitenkin siirtymässä lautakunnan toimivallan ulkopuolelle uuden lain säätämisen myötä.