Kuluttajaneuvonta asunnonostajan apuna

Kuluttajaneuvontaan ja kuluttaja-asiamiehen apuun on turvauduttu viime vuosina keskimäärin 250:ssä uuden asunnon kauppaan liittyvässä ongelmatilanteessa. Syynä ovat olleet usein rakennusliikkeidenkin vuosikorjausten ”syntipukkilistalla” mainitut virheet ja puutteet, mutta toisinaan joudutaan selvittämään hyvin erityyppisiä asioita, kuten virheellistä tietoa vastikkeista tai kännykän kuulumisongelmia huoneistossa.

Kuluttaja-asiamiehelle ja kuluttajaneuvontaan tehtiin viime vuonna 285 uuden asunnon kauppaa koskevaa ilmoitusta tai neuvontapyyntöä. Vuonna 2014 vastaava yhteydenottojen määrä oli 244. Edeltäneiltä vuosilta ei ole tilastoja saatavissa.
– Työnjako kuluttajaneuvonnan ja kuluttaja-asiamiehen kesken toimii niin, että kuluttajaneuvontaan tulevat yksittäisiä asuntokauppoja koskevat tapaukset, joissa kuluttajalla on jo suoranainen vaatimus omassa asiassaan.
– Kuluttaja-asiamiehen käsiteltäväksi taas menevät esimerkiksi virheellistä markkinointia koskevat ilmoitukset, kuten vaikkapa asuntojen harhaanjohtava markkinointi rakennusvaiheessa tai muut sen tyyppiset asiat, kuluttajaoikeusneuvoja Raija Marttala Uudenmaan maistraatin Kuluttajaneuvonnasta kertoo.

Monenlaisia virheitä puitavana
Tyypillisimpiä vuositarkastuksen syitä ja korjaamista vaativia toimia ovat esimerkiksi kylpyhuoneiden lattioiden kaatovalut, halkeamat seinissä ja katoissa, pintaviat ja -naarmut, parvekeovien ja – lasitusten säädöt, ilmanvaihdon säädöt jne.
Tuttuja ovat kuluttajaneuvonnankin näkökulmasta – siis aiheita, joiden vuoksi yhteyttä otetaan.
– Osa tällaisista virheistä ja puutteista hoituu vuosikorjausten kautta, mutta sitten meille päätyvät ovat jollakin tapaa ongelmallisempia, hän toteaa.
– Joskus kuluttajat ottavat meihin yhteyttä sellaisissa tilanteissa, joissa virheiden ja puutteiden korjaaminen kuuluu taloyhtiön kunnossapitovastuulle.

– Epäselvyyttä voi tulla siinäkin, kenen vastuulle osakkeenomistajan asunnossaan havaitsemien virheiden ja puutteiden korjaaminen jatkossa, ellei niitä saada ajallaan, esimerkiksi vuositarkastuksen jälkeen kuntoon, Raija Marttala toteaa joskus varsin hankalastakin rajanvedosta asunnon omistajan ja taloyhtiön vastuunjaon kannalta.

Joskus ongelmat eivät liitykään varsinaisesti rakentamiseen, vaan esimerkiksi talouteen:
– Myyntivaiheessa on saatettu antaa virheellistä tietoa vastikkeista. Paljastuu, että taloyhtiössä onkin autotalliosakkaita tai jotakin muuta sellaista, minkä seurauksena yhtiövastike on korkeampi kuin mitä myyntiaikana on kerrottu.
Uuden tekniikan mukanaan tulleesta ongelmasta Marttala mainitsee tapaukset, joissa uusien talojen asunnoissa kännykät eivät toimineet, koska signaalit eivät läpäisseet seinä- ja ikkunarakenteita.
Kannattaa tutustua tarkkaan asuntoa koskevaan sopimukseen ja siinä erityisesti huoneiston varustelutasoon.
Eräässä tapauksessa ostaja piti itsestään selvänä, että asunnossa on kaapelitelevisioliittymä. Sopimuksessa siitä ei kuitenkaan ollut minkäänlaista mainintaa, joten tapauksessa ei ollut kyse asuntokaupassa tapahtuneesta virheestä.

Vakuusasioissa kuluttajariitalautakunta avuksi

Elleivät uuden asunnon omistaja ja asunnon myyjä ja rakennusliike pääse yhteisymmärrykseen virheiden ja puutteiden korjaamisesta, osakas voi tehdä valituksen asiasta kuluttajariitalautakuntaan.
– Uuden asunnon kaupoissa tähän tilanteeseen voidaan ajautua pakon sanelemana, koska yksittäinen osakas tai taloyhtiö eivät vapauta viimeistä vakuutta, koska asunnossa tai yhtiössä on edelleen korjaukset tekemättä. Rakennusliikehän tietysti haluaisi saada rahansa vapaiksi, Marttala mainitsee.
Vakuuden vapauttamista koskevat riidat poikkeavat kuitenkin Marttalan mukaan normaalimenettelystä siinä, että riita-asian saa kuluttajariitalautakunnassa vireille myös taloyhtiö tai rakennusliike.
– Normaalisti kuluttajariitalautakuntaan saa asian vireille vain kuluttaja, hän korostaa.

Neuvonnasta liikkeelle
Lähes puolessa kuluttajaneuvontaan tulleissa yhteydenotoissa selvitään sillä, että kuluttaja saa neuvoja, miten toimia asiassaan.
– Voi olla tilanne, missä asiakas ei ole välttämättä vielä reklamoinut rakennusliikkeelle. Silloin häntä ohjeistetaan tekemään reklamaatio ja hankkimaan mahdollisesti asiantuntijalausuntoja, jos on kiistanalaista, onko kyseessä virhe vai ei.
Noin 20 prosenttia tapauksista päätyy Marttalan mukaan siihen, että asiakasta ohjeistetaan tekemään valitus yritykselle, jolta asunnon osti.
Noin 10 prosentissa tapauksissa asiakkaan kanssa käydään perusteellisempaa keskustelua, selvitetään asiaa tarkemmin, ohjataan asiantuntijalausuntojen hankkimiseen, perehdytään aineistoon ja mahdollisesti konsultoidaan kuluttajariitalautakunnan kanssa.
– Vajaa 9 prosenttia tapauksista on sellaisia, joissa ohjaamme asiakkaan jo heti ensimmäisen yhteydenoton perusteella tekemään valituksen kuluttajariitalautakuntaan. Asiakas on voinut sinnikkäästi taistella asiansa puolesta, reklamoinut perusteellisesti ja arvioidaan, ettei sopua saada aikaan kuluttajaneuvonnan keinoin. Silloin ohjaamme asiakkaan tekemään suoraan valituksen kuluttajariitalautakuntaan, Marttala jatkaa.
Kuluttajaneuvonnan sovitteluun päätyy Marttalan mukaan vajaa 6 prosenttia yhteydenotoista. Silloin kuluttajaoikeusneuvoja perehtyy asiaan ja ottaa yhteyttä vastapuoleen. Asiaan pyritään löytämään molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.

– Joskus tuntuu siltä, että kun kuluttajaoikeusneuvoja ”tuuppii” rakennusliikettä tekemään korjaukset, ja niin vasta se saa asioihin vauhtia. Toisinaan taas prosessit voivat olla hyvinkin pitkiä. Reilu viidesosa näistä sovitelluista tapauksista kuitenkin ohjautuu vielä kuluttajariitalautakuntaan, Marttala mainitsee.


Neuvotteluapua vai valitus?

Minkälaisia neuvoja antaisit tilanteisiin, joissa vuositarkastuksen yhteydessä esitettyjä virheitä ja puutteita ei vain yksinkertaisesti korjata?
Raija Marttala toteaa ensiksi, että virheistä ja puutteista on tietenkin tehtävä reklamaatio. Kohtuullisena reklamaationa voidaan pitää sitä, että osakas laatii huoneistostaan virhe- ja puutelistan.
Lista voidaan liittää myös taloyhtiön laatimaan reklamaatiolistaan. Mahdollisesti voidaan laatia vielä erillisiä listoja, mutta ellei näistäkään huolimatta tapahdu mitään, osakkeenomistajan kannattaa kääntyä kuluttajaneuvonnan puoleen.
– Me arvioimme, voiko kuluttajaneuvonta toimia ”työntöapuna” vai tarvitaanko muita toimia asian eteenpäinviemiseksi.

Teksti Riina Takala
Artikkeli on julkaistu maaliskuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 2/2016