Kukin kiinteistö vastaa omista hulevesistään
Sääntö on yksinkertainen. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa tonttinsa hulevesien hallinnasta. Hulevesillä tarkoitetaan sade- ja sulamisvesiä, joita tontille valuu niin katoilta kuin maan pintaa pitkin.
Kuva: Jaana Ahti-Virtanen
Erikoissuunnittelija ja hulevesiasiantuntija Pekka Heinonen Tampereen kaupungilta kertoo, että pääsääntöisesti hulevedet on imeytettävä maaperään kiinteistön omalla tontilla. Asemakaavan niin määrätessä on rakennettava huleveden valumista hidastava viivytysjärjestelmä.
Huleveden hallintaa koskevat pykälät ja vastuut on kirjattu vuonna 2014 päivitetyn maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) lukuun 13 a.
– Kunnilla ja kaupungeilla voi olla omia lainsäädäntöä täydentäviä määräyksiään. Tampereellakin on oma vuonna 2014 päivitetty rakennusjärjestys. Kyseisissä määräyksissä annetaan myös lähes aina huleveden hallintaa koskevia tarkempia paikkakuntakohtaisia ohjeita, Heinonen sanoo.
– Määräysten mukaan valumavesiä ei esimerkiksi saa ohjata tontin rajan yli naapurin puolelle, ei myöskään kadulle tai muulle yleiselle alueelle eikä jätevesiviemäriin, Heinonen sanoo.
Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa hulevesijärjestelmästä ja siihen kuuluvista laitteistoista ja rakenteista rajakohtaan asti.
– Rajakohdalla tarkoitetaan liitoskohtaa, jossa kiinteistön järjestelmä ja kaupungin järjestelmä kohtaavat, siis kohtaa, jossa kiinteistön vedet johdetaan kunnan huleveden hallintajärjestelmään, Heinonen kertoo.
Kiinteistöltä pois vain kaupungin luvalla
Kiinteistön hulevesijärjestelmän, laitteiston ja rakenteiden pitää olla tarkoitukseensa soveltuvia. Niiden pitää ylläpitää terveellisiä ja turvallisia olosuhteita. Mitä tahansa viritelmiä, esimerkiksi vanhanaikaisia sekaviemäröintijärjestelmiä, ei hyväksytä, minkä kaikki taloyhtiöissä nykyään ymmärtävätkin.
Aina imeyttäminen tontilla ei onnistu. Kun kiinteistöltä joudutaan johtamaan vesiä pois, niin niiden ohjaamiseen katuojaan tai hulevesiviemäriin tarvitaan kaupungin suostumus.
– Hakijalle annetaan karttaohje, mihin kaivoon tulee liittyä ja millä korkeudella liitytään. Omia viritelmiä kaupungin järjestelmiin ei saa tehdä, Pekka Heinonen sanoo.
Tampereella kuten monessa muussakin kaupungissa on yleistä, että rännit johtavat suoraan jalkakäytävälle, mutta tämänkaltaisesta tilanteesta halutaan pikkuhiljaa eroon rakennusvalvonnan antamilla huomautuksilla ja kehotuksilla.
Etteivät kadut alkaisi tulvia
Maanalainen hulevesi-infra on rakennettu vuosikymmenten saatossa. Nykyään kaupunkeja rakennetaan aikaisempaa tiiviimmiksi. Kaupunkiin tulee paljon uutta vettä läpäisemätöntä pintaa. Hulevesivirtaamat kasvavat.
– Tästä syystä vesien viivytys pitää aloittaa omalla tontilla ennen niiden johtamista kaupungin järjestelmään, muuten kadut alkavat tulvia, Heinonen toteaa.
– Viivytys on yleisimmin toteutettu maanalaisilla säiliörakenteilla, mutta ne voidaan toteuttaa myös putkirakenteina. Tuotteita on pilvin pimein. On esimerkiksi viivytyskasetteja, joita pystyy latomaan yhteen niin monta kuutiota kuin tarvitaan. On myös umpisäiliöitä ja viivytyskaivorakenteita, Heinonen kertoo.
Pekka Heinonen korostaa, että hulevesiä ei ole aina pakko johtaa maan alle, vaan on mahdollista valita myös yleishyödyllisempi, viihtyisyyttä lisäävä ratkaisu.
Viivytystä varten taloyhtiö voisi toteuttaa sisäpihalleen esimerkiksi sadepuutarhan, jossa on istutuksia ja painanne, jolle on laskettu tietty asemakaavassa määritelty viivytystilavuus.
– Luovuutta on lupa käyttää; on muitakin ratkaisuja kuin se iänikuinen maanalainen kasetti tai säiliö. Sadepuutarharatkaisu on tosi hyvä, jos on tarvetta esimerkiksi istutuksille.
– Viivytys voitaisiin toteuttaa pintakallistuksilla niin, että kattovedet johdetaan rännikouruilla maanpintaa pitkin tähän painanteeseen. Sinne kertynyttä valumavettä voitaisiin hyötykäyttää esimerkiksi kasteluvetenä, Heinonen sanoo.
Hulevesien viivytykselle on paljon vaihtoehtoja, mikä on hyvä, koska tontitkin ovat erilaisia; esimerkiksi rinnetontilla kaikki menetelmät eivät ole toteuttamiskelpoisia.
Kunnossapito ja toimivuus
Mutta miten taloyhtiö voisi varautua tulevaisuuteen, jossa sataa enemmän ja paljon kerralla? Heinonen neuvoo selvittämään, mitä rakenteita omaan järjestelmään tontilla kuuluu, miten niitä tulee huoltaa ja näin varmistaa niiden toimivuus.
– Huoltoyhtiön kanssa tulee varmistaa järjestelmän pysyminen kunnossa. Ennen kaikkea tulvareitit pitää rakentaa kuntoon. Nykyiset hulevesiviemäröinnit on nimittäin mitoitettu tietynlaiseen sadetapahtumaan, ja jos tätä rankempi sadetapahtuma iskee, niin kaivot alkavat tulvia.
Tontilla pitää hallita kaivojen tulvimissuunta.Tulvareitit kannattaa miettiä, etteivät ne johda rappukäytävään tai autotallin ajoluiskaan vaan kadun tai yleisten alueiden suuntaan.
– Pintojen tasaukset tulee suunnitella kadun tai yleisen alueen suuntaan kallistaviksi, muuten taloyhtiö on pulassa, jos tulvavedet eivät ohjaudu pois kiinteistöltä, Pekka Heinonen toteaa.
Teksti: Matti Valli
