Kiinteistöpostin lukija kysyy: Kummalle taloyhtiölle kuuluu naapurin autotallin seinän maalaus? Naapuriyhtiön autotalli on kysyjän taloyhtiön rajassa kiinni, kaavan mukaisesti. Nyt on epäselvää, kumpi taloyhtiö maalaa rajassa kiinni olevan autotallin takaseinän. Hinnaltaan pieni, mutta juridisesti mielenkiintoinen kysymys.
Naapurirajalla ja sen läheisyydessä olevat rakennukset ja rakennelmat kuten aidat aiheuttavat usein eripuraa naapureiden välillä.
Paras ja pidemmän päälle helpoin ratkaisu on aina sopia rajanaapureiden kanssa yhteisesti siitä, mitä rakennetaan ja miten rakennelmaa pidetään kunnossa ja kuka kunnossapidosta vastaa. Lähtökohtaisesti Suomessa on sopimusvapaus, joka oikeuttaa osapuolia sopimaan seikoista sitovasti keskenään. Jos naapurin kanssa ei voida sopia, joudutaan turvautumaan kaupungin rakennusjärjestykseen, kaavoihin ja viime kädessä lakiin. On mahdotonta antaa kysyjälle montaa yksilöllistä neuvoa tarkkaa tilannetta tuntematta, mutta yleispätevänä ohjeena voidaan pitää sitä, että rajalle rakentaminen vaatii aina naapurin luvan, kun taas omalle tontilleen (tietyn matkan päähän rajasta) saa rakentaa kaavan ja kaupungin rakennussäännön puitteissa mitä haluaa. Tontilleen ei kuitenkaan saa rakentaa naapuria häiritsevää rakennelmaa ilman, että naapuria kuulee. Tässä tapauksessa rakennus on kaavan mukainen, eli kaavasta on voinut aikanaan valittaa ja sen tultua lainvoimaiseksi naapurin katsotaan hyväksyneen rakennuksen paikan.
RAKENNUSTEN kunnossapitoa sääntelee maankäyttö- ja rakennuslaki, MRL 312/1999. Lain pykälä 166:n mukaan rakennuksen omistajan on muun ohessa pidettävä rakennus sellaisessa kunnossa, ettei se rumenna ympäristöä. MRL:n kunnossapitovastuun voidaan katsoa sisältävän velvollisuuden rakennuksen maalaukseen. Näin ollen tässä tapauksessa vastuu rakennuksen maalauksesta on sen omistajalla riippumatta siitä, missä rakennus sijaitsee. Täysin ongelmaton tilanne ei kuitenkaan ole, sillä kysymys siitä, milloin rakennus rumentaa ympäristöä, ei ole niin yksiselitteinen.
Toisinaan kinaa saattaa olla myös esimerkiksi tonttien rajoilla olevista puista. Näiden osalta laki on suhteellisen yksiselitteinen, jos juurista tai oksista aiheutuu haittaa, ne saa naapurille annetun kehotuksen jälkeen poistaa. Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) on vanha, mutta edelleen voimassa muutettuna. Se sääntelee yleisellä tasolla naapuruussuhteita.
Lain pykälässä 8 todetaan:
”Se, jolle oman tahi nautintaoikeudella hallitsemansa maan käyttämisessä johtuu haittaa naapurin alueelta tunkeutuvista juurista, olkoon oikeutettu ottamaan ne pois. Sama olkoon laki sieltä ulottuviin oksiin nähden, ellei omistaja kohtuullisessa ajassa siihen kehotuksen saatuaan niitä poista.”
NAAPURIN kanssa kannattaa kuitenkin aina ensin keskustalla asiasta. Mikäli tämä ei johda toimenpiteisiin, suosittelemme kirjallisen huomautuksen antamista todisteellisesti esimerkiksi kirjattuna kirjeenä. Kohtuullista aikaa ei ole laissa määritelty ja se on arvioitava tapauskohtaisesti. On esitetty, että kuukausi olisi riittävä aika sulan maan aikana toimiin ryhtymiselle. Mikäli naapuri ei ole siinä ajassa ryhtynyt toimiin, huomautuksen antaja voi poistaa ne tontilleen ulottuvat juuret ja oksat, joista aiheutuu konkreettista haittaa.
Naapuruusasioissa sopu on siis aina valttia! Sopimalla päästään helpommalla, halvemmalla ja usein molempia tyydyttävään ratkaisuun.
Lakipostia-palstalla käsitellään asunto-osakeyhtiölakia ja muuta taloyhtiöön liittyvää juridiikkaa. Tällä kertaa asiantuntijoina olivat BOWA Legal Oy:n Paula Bock, paula@bowa.fi, sekä Matti Vansén, matti@bowa.fi.
Aiheita voi lähettää osoitteeseen jaana.ahti-virtanen@rpt.fi tai postitse Jaana Ahti-Virtanen, Kiinteistöposti, Ruukinkuja 3, 02330 Espoo.
Kaikkiin viesteihin on liitettävä mukaan kysyjän yhteystiedot.
