Kuivaketju10 -toimintamalli on yksi keino vähentää rakennusten kosteusvaurioita ja parantaa rakentamisen laatua. Kuivaketju10 kattaa rakennushankkeen tarjouspyynnöstä toteutukseen.
Kosteudenhallintaan rakentamisen prosesseissa halutaan puuttua uusin keinoin. Kuivaketju10 -toimintamallia noudattamalla torjutaan merkittävimmät kosteusriskit rakennushankkeen kaikissa vaiheissa ja todennetaan ja dokumentoidaan riskien torjunnan onnistuminen.
Toimintamalli pitää sisällään muun muassa kymmenen keskeisintä kosteusriskiä, joiden toteutuminen pitäisi Kuivaketju10:tä noudattamalla välttää.
Tilaajan nimittämä kosteudenhallintakoordinaattori on mallissa olennainen, koska koordinaattori seuraa toimenpiteiden toteutumista ja tiedonkulkua hankkeen osapuolten välillä.
– Kosteudenhallinta mielletään herkästi pelkästään työmaan kosteuden hallinnaksi. Työmaa on kuitenkin vain yksi vaihe rakennushankkeessa. Yksi heikko lenkki ketjussa voi tehdä turhaksi kaikkien muiden vaiheiden työt tai tilaajalta edellytettävät toimet, asiantuntija Sami Saari Rakentamisen Laatu RALA ry:stä toteaa.
Toimintamalli otetaan käyttöön, jos tilaaja niin päättää.
– Jotta tahtotila etenee suunnitteluun ja urakointiin, se pitää kirjata tarjouspyyntöön vaatimukseksi. Lyhyimmillään riittää kirjaus, että hanke tulee toteuttaa Kuivaketju10 -toimintamallin mukaisesti, Saari sanoo.
– Tilaajalta vaaditaan rakennusluvan yhteydessä kosteudenhallintaselvitys, josta käy ilmi, mitä asioita ja minkälaista tasoa kosteudenhallinnan suhteen tullaan työmaalla vaatimaan. Tilaajat ovat aikaisemmin luottaneet urakoitsijan suunnitelmiin. Käytännössä urakoitsija ei välttämättä ole kuitenkaan tiennyt riittävästi tilaajan vaatimustasosta, Rakennusteollisuus ry:ssä rakentamisen kehitykseen keskittynyt asiamies Jani Kemppainen toteaa.
Rakennusteollisuus on suositellut talonrakentamisen jäsenyrityksille toimintamallin käyttöönottoa. Sen käyttö on kuitenkin vapaaehtoista.
Saaren mukaan kymmenen suurimman kaupungin rakennusvalvonnat aikovat edellyttää hankkeissa kosteudenhallintaselvityksen laatimisen ja kosteudenhallintakoordinaattorin nimeämisen.
– Kuivaketju10 täyttää nämä vaatimukset, eikä erillistä kosteudenhallintaselvitystä silloin tarvita, Saari sanoo.
Vähän enemmän suunnittelua
Jani Kemppaisen mukaan Kuivaketju10 vaikuttaa paljon rakennesuunnitteluun ja tuo detaljisuunnitteluun uusia vaatimuksia. Tähän mennessä toteutetuissa piloteissa on käynyt ilmi, että toimintamallin mukainen tekeminen nostaa suunnittelukustannuksia.
– Jos suunnittelukustannukset ovat nousseet noin 30 prosenttia, niiden osuus kokonaisuudessa on kuitenkin ollut prosentin luokkaa. Jos toimintamallilla saadaan tietynlainen vakuutus siitä, että tehdään oikein, suunnitteluunkin kannattaa satsata, Kemppainen sanoo.
Urakoitsijan vastuulle kuuluu työvaiheiden todentaminen ja dokumentointi.
– Jos huomataan myöhemmin, että jokin kohta on pielessä, voidaan mennä työn tekemisen ketjussa taaksepäin ja dokumenteista löytyy, missä virhe on tapahtunut ja kuka sen on tehnyt, Sami Saari sanoo.
Kuivaketju10 sopii korjausrakentamiseenkin. Olennaisimmat erot uudisrakentamiseen tulee Saaren mukaan siinä, että korjaamiselle tarvitaan hyvä kuntotutkimus ja suunnitteluvaiheessa käydään toimintamallin riskilistojen perusteella hankekohtaisesti läpi, miten suunnitelmilla ja niiden mukaisella toteutuksella vältetään kosteusriskit.
– Muilta osin hanke etenee kuin uudisrakentaminen: tilaajan tahtotilasta suunnitteluun, työmaatoteutukseen, käyttöönottoon ja ylläpitoon, Saari toteaa.
Jotta toimintamallia olisi mahdollisimman helppo käyttää, RALA on muokannut sen verkkopohjaiseksi työkaluksi, jota pilotoidaan tällä hetkellä useissa hankkeissa.
Virheetön rakentaminen lienee mahdollista
– Kuivaketju10 -toimintamallilla vähennetään merkittävästi kosteusvaurioiden riskiä. Vaikka toimintamallin mukaan rakennetaan, siltikin voi syntyä myös vaurioituneita rakennuksia. Millään toimintamallilla ei päästä nollaan, Sami Saari sanoo.
Jani Kemppaisen mielestä virheetön rakentaminen ei ole täysin utopiaa.
– Kun työmaalla toimitaan rakennusalan YSE-sopimuksen mukaisesti, urakoitsija tekee ennen lopputarkastusta ja työn luovutusta niin sanotun oman työn vastaanoton. Jos löytyy virheitä, ne korjataan. Näin toimien saadaan aikaan nollavirheluovutuksia, hän toteaa.
Rakennusteollisuudella on meneillään RATU-ohjeistukseen liittyvä kehittämishanke, jolla osaltaan pyritään edistämään laadukasta rakentamista. RATU-kortisto on tuotannonsuunnitteluun tarkoitettu tietopaketti, jota Rakennustieto pitää yllä.
Jani Kemppaisen mukaan RATU-ohjeistus on tärkeä työväline myös työmailla kosteusvaurioiden ennaltaehkäisemisen kannalta.
– RATU-ohjekorteista löytyy tietoa, miten työ suoritetaan ja minkälaisia laatu- ynnä muita vaatimuksia siihen liittyy. Viime aikoina olemme keskittyneet siihen, miten saisimme RATU-kortistossa olevan laajan tiedon paremmin käyttöön. Sen lisäksi, että RATU-haku on nyt vapaasti käytettävissä, pyrimme linkittämään myös RATU-kortit niin, että työnjohtaja voi kännykällä, tabletilla tai tietokoneella katsoa tarkemmat työohjeet, Kemppainen kertoo.
RATU sisältää esimerkiksi laadunvarmistukseen liittyviä tarkistuslistoja, joiden käyttämisestä halutaan nyt tehdä mahdollisimman helppoa.
Mikä Kuivaketju10 on?
Kuivaketju10 -hankkeeseen on nimettävä kosteudenhallintakoordinaattori, joka valvoo ja ohjaa tilaajan valtuutuksella Kuivaketju10:n toteutumista koko prosessin ajan.
Suunnitteluvaiheessa arkkitehti-, rakenne-, LVI- ja sähkösuunnittelijat tarkentavat Kuivaketju10-riskilistan ja -todentamisohjeen kyseisen hankkeen erityispiirteisiin.
Urakoitsija toteuttaa suunnitelmat sekä todentaa ja dokumentoi riskejä sisältävien kohtien onnistuneen toteutuksen.
Lisätietoa: www.kuivaketju10.fi
Teksti Riina Takala-Karppanen Kuva Jaana Ahti-Virtanen
Artikkeli on julkaistu lokakuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti 8/2017
