– Ympäristön esteettömyys on saavutettavuutta ja helppokäyttöisyyttä. Paljon on kyse myös ajattelutavasta, asenteista ja toisten huomioon ottamisesta. Esteettömyys on turvallisuutta ja laatua. Se on välttämätöntä itsenäisen ja yhdenvertaisen osallistumisen näkökulmasta, toteaa Invalidiliiton viestintäjohtaja Sinikka Rantala.
– Lähivuosina esteettömyyden kehittämisen merkitys korostuu, kun ikääntyvien ja ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa. Esteettömyydessä ei ole kyse vain rakennetun ympäristön esteettömyydestä; on otettava huomioon liikkumiseen, näkemiseen, kuulemiseen, kommunikaatioon ja aistimiseen liittyvät näkökohdat. Oikeanlaiset apuvälineet ja sopivan tuen tarjoaminen edistävät esteettömyyttä yksilötasolla.
– Suurissa kaupungeissa alkaa rakennetun ympäristön esteettömyystilanne olla suhteellisen hyvä. Esteettömän Suomen tavoitteessa on silti vielä tekemistä, toteaa Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE:n johtaja Kirsti Pesola.
– Uudet rakennukset ovat yleensä esteettömiä, mutta uudisrakentaminen keskittyy suuriin taajamiin. Haasteena ovat olemassa olevat rakennukset, joiden muuttaminen esteettömiksi vaatii tahtotilan lisäksi osaamista ja rahaa.
– Kuinka järkevää olisikaan, jos kaikki rakentaminen olisi tehty alun alkaen esteettömästi, Pesola muistuttaa.
Apuväline 2015 -messut järjestetään marraskuussa ja se on Suomen suurin esteettömyyden tapahtuma. Se esittelee uusimmat esteettömyyttä edistävät ratkaisut ja apuvälineet niin kotiin kuin hoitoalan ammattilaisten työhön. Muun muassa työn ergonomiaan messuilla on tarjolla runsaasti ideoita.