Sitra uudistaisi kotitalousvähennysjärjestelmää nykyistä oikeudenmukaisemmaksi ja kansalaisten tarpeita huomioivammaksi. Suurimman hyödyn saisivat pienituloiset eläkeläiset ja erityisesti 75 vuotta täyttäneet pienituloiset naiset.
Uudistus lisäisi palveluostoja 125–285 miljoonalla eurolla vuodessa ja toisi myös positiivisia työllisyysvaikutuksia. Malli ja laskelmat on koottu Sitran selvitykseen Kotitalousvähennys arjen tukena.
Kotitalousvähennysreformi on suunnattu 75 vuotta täyttäneille
Sitran ehdotuksessa 75 vuotta täyttäneille suunnatun kotitalouspalvelutyön verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin.
Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen.
Kotitalousvähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. Jos maksetut verot ovat vähennykseen oikeuttavaa summaa pienemmät, verosta vähentämättä jääneen osan saisi suorana tukena. Tällöin kyseessä olisi rahallisella tuella täydennetty kotitalousvähennysmalli.
– Mallin etuna on, että ikäihmiset päättävät itse, mitä, millaisia ja milloin he saavat palveluja. Ehdotettu malli lisää kotitalousvähennysjärjestelmän oikeudenmukaisuutta, koska myös pienituloiset pystyvät hyödyntämään uudentyyppistä kotitalousvähennystä – toisin kuin nykyisessä järjestelmässä, toteaa johtava asiantuntija Tuomo Melin Sitrasta.
Mallista hyötyisivät palvelun ostajat, jotka saisivat tukea nykyjärjestelmään verrattuna enemmän ja juuri niihin vähennyksen piiriin kuuluviin palveluihin, joilla he haluavat parantaa hyvinvointiaan.
Jos kotitalouspalvelujen lisääntynyt käyttö vähentää kuntien vanhuspalvelujen kysyntää ja siirtää tai vähentää laitoshoidon tarvetta, palveluja myyvät yritykset ja ammattilaiset saavat enemmän työtilaisuuksia ja pystyvät työllistämään lisää työvoimaa.
Lisäksi vanhusten omaisten ja lähipiirin antamaa apua voidaan tuen avulla vähentää.
Valtio ja muut veronsaajat saisivat lisää verotuloja työllisyyden, palvelutuotannon ja välituotekysynnän parantuessa samalla, kun työttömyydestä aiheutuvat menot vähenevät.
Uudistus vahvistaa paikallista yrittäjyyttä ja työllisyyttä
Palvelujen kasvava kysyntä monipuolistaa tarjontaa ja lisää työpaikkojen määrää. Nämä vaikutukset hyödyttävät paikallistaloutta, koska palvelut ostetaan ja tuotetaan paikallisesti.
Palvelujen kysyntä lisää varsinkin paikallisten järjestöjen ja pienyrittäjien toimintaedellytyksiä.
Kotitalousvähennysmallista saadaan suurimmat hyödyt etenkin silloin, jos kotitalouspalvelujen osto lykkää ikäihmisten hakeutumista kunnan järjestämisvastuulla olevien palvelujen piiriin, esimerkiksi tehostettuun palveluasumiseen.
Jos 14 000 ikäihmisen tehostetun palveluasumisen tarve siirtyy puolella vuodella, kustannussäästö olisi 330 miljoonaa euroa, kun kustannus on keskimäärin 131 euroa/henkilö vuorokaudessa.
– Vanhusväestön osuus kasvaa tulevien parin vuosikymmenen aikana ja lisää siten palvelutarvetta ja oletettavasti myös vanhushuollon kustannuksia. Ehdotettu malli siirtäisi ja mahdollisesti poistaisi ikäihmisille suunnattujen kunnan järjestämisvastuun piiriin kuuluvien palveluiden tarvetta ja ehkäisisi ikääntymisestä aiheutuvaa kustannusten kasvua, sanoo vanhempi neuvonantaja Mirjami Laitinen Sitrasta.
Palveluostot lisääntyvät 125–285 miljoonalla eurolla vuodessa
Lähtökohtana mallissa on koko kotitalousvähennysjärjestelmän sisäinen kustannusneutraliteetti. Tällä tarkoitetaan, että palveluostojen tuottamat välittömät verotulot ovat vähintään yhtä suuret kuin kotitalousvähennyksenä ja -tukena myönnetyt subventiot yhteensä, kun myös alle 75-vuotiaiden kotitaloustyön ostot otetaan nykysäännöillä huomioon.
Laskelmassa oletetaan, että 58 prosenttia kotitalousvähennykseen oikeuttavista ostoista palautuu veroina takaisin julkiselle sektorille.
Kotitalousvähennysmalli lisäisi palveluostoja 125–285 miljoonalla eurolla käyttöasteesta riippuen. Mitä useampi henkilö ostaa palveluja, sitä pienemmiksi järjestelmän kustannukset jäävät ja sitä suuremmat hyödyt voidaan saada.
Palvelumyynnistä koituvat verotulot ja -maksut ylittävät korotetun kotitalousvähennyksen sekä tukijärjestelmän kustannukset yhteensä noin 40 miljoonalla eurolla vuodessa.
Tarkemmat tiedot mallista ja laskelmista on julkaistu Kotitalousvähennys arjen tukena -selvityksessä, jonka on koonnut finanssineuvos Elina Pylkkänen valtiovarainministeriöstä: www.sitra.fi