Lämmitystapamuutos, digitalisointi älykodiksi, ilmanvaihtokanavien puhdistaminen tai WC-tilojen uusiminen ovat esimerkkejä niistä korjaus- ja huoltotöistä, joihin voi saada kotitalousvähennystä.
Tänä vuonna kotitalousvähennystä voi hakea verotuksessa 2 400 euroa, mutta nyt voi vähentää 50 prosenttia ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle yrittäjälle tai yritykselle maksetusta työkorvauksesta tai 20 prosenttia maksetusta palkasta sekä palkan sivukulut.
Kotitalousvähennys on henkilökohtainen: samassa taloudessa asuva pariskunta voi saada yhteensä 4 800 euron vähennykset per vuosi.
– Jos talven vaihtelevat kelit tai älykotien mahdollisuudet ovat saaneet miettimään kodin lämmitystavan energiankulutusta tai muita ratkaisuja, nyt on aika aloittaa suunnittelu. Remonttiin kuuluvaan työn osuuteen on mahdollista saada kotitalousvähennystä ja – hyvällä suunnittelulla – remontin kuluja voi jakaa useammalle vuodelle, lakimies Pia Kilpeläinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä vinkkaa.
Kotitalousvähennys myönnetään sinä vuonna, jona työkorvaus on maksettu, joten tarkkaan ajoitetusta remontista voi saada vähennystä kahtena eri vuonna.
Kilpeläinen kuitenkin huomauttaa, että remontin ajoituksessa kannattaa olla tarkkana, koska verottaja voi katsoa laskutuksen keinotekoista jakamista kahdelle vuodelle veronkierroksi, jos remonttiin kuuluva työ ei todellisuudessa ajoitu vuodenvaihteeseen.
– Jos remonttiin kuuluvaa työtä tehdään osittain kahden vuoden puolella, silloin ei jälkeenpäin voi sanoa, että kyse olisi keinottelusta. Isoissa remonteissa kannattaakin etukäteen sopia, että laskutus tapahtuu useammassa erässä töiden etenemisen mukaan.