Kotirinne – arvoisensa historiikin julkaissut taloyhtiö

Tästä alkaa Töölö – sen osuvampaa nimeä ei voisi kuvitella Asunto-osakeyhtiö Kotirinteen historiikille. Uljas talo nousi Arkadian kalliolle uuden kaupunginosan etelälaidalle vuonna 1911. Tänä päivänä erittäin keskeisellä paikalla sijaitsevan talon naapureihin lukeutuvat niin Eduskuntatalo, Sibelius-Akatemia, Luonnontieteellinen museo kuin Taidehallikin.

Kotirinteen historiikin kirjoittaja museoneuvos Kati Heinämies toteaa talohistorian kokoamisen olleen mielenkiintoinen matka Suomen suurruhtinaskunnan ajoilta nykypäivään yhden taloyhtiön ja sen asukkaiden näkökulmasta.
Hän on vaikuttunut asunto-osakeyhtiön perustajajäsenten kaukonäköisyydestä ja taloudellisista taidoista sekä ennakkoluulottomuudesta.
Kotirinteen rakennuttajana oli joukko kansakoulunopettajia. Helsinkiin oli perustettu 1900-luvun alkupuolella paljon suomenkielisiä kansakouluja, joihin tarvittiin opettajia. Heidän muuttaessaan maaseudulta kaupunkiin asuntoja ei ollut tarpeeksi, joten ratkaisuna oli oma asunto-osakeyhtiö.
Vastaavaa tapahtui myös muissa ammattikunnissa, ja asuinkerrostaloja rakennuttivat muun muassa valtion virkamiehet ja rautatieläiset.

Myöhäisjugendtyylinen arvorakennus
– Kansakoulunopettajilta ei puuttunut rohkeutta, eivätkä he pihtailleet palkatessaan talon suunnittelijaksi jo mainetta saaneen arkkitehti Usko Nyströmin. Hänen vaikutuksensa jugend- tai art nouveau -tyylin vakiintumiseen Suomessa on merkittävä, Kati Heinämies kertoo.
Kirjassa on kuva arkkitehdistä hänen omalla parvekkeellaan Kotirinteessä 1910-luvulla. Nyströmin asunto oli talon silloisessa ylimmässä kerroksessa.
– Usko Nyströmillä oli tapana muuttaa edellisestä suunnittelemastaan talosta seuraavaan sen valmistuttua. Monikohan tämän päivän arkkitehti olisi valmis muuttamaan suunnittelemaansa taloon, Kati Heinämies tuumaa.
Kotirinteessä on kolme porrashuonetta ja niillä omat osoitteensa: Nervanderinkatu 1, Ainonkatu 12 (nykyisin 4) ja Pohjoinen Rautatiekatu 11.
Ulko-ovien kauniit hiotut lasit ja veistokuviot sekä talon julkisivun luontoaiheiset koristerappaukset hakevat vertaistaan.
Talosta tehtiin viisikerroksinen ja porrashuoneisiin rakennettiin yhteensä 40 huoneistoa. Suurin osa osakkaiden omistamista huoneistoista oli kolmi- tai nelihuoneisia pinta-alaltaan 85–110 neliömetriä.
Suuria muutoksia huonejaoissa ei ole vuosien varrella tehty. Ja esimerkiksi huoneistosaunojen rakentamiseen taloyhtiössä on suhtauduttu nihkeästi. Ne korvaa hulppea ullakkosauna, jonka vilvoitteluparvekkeelta avautuvat upeat näköalat kaupunkiin.
Talon valmistuttua vuonna 1911 Kotirinteeseen muutti 83 asukasta, joista 41 oli naisia. Toisin kuin muissa Töölön taloissa melkein kaikki asukkaat olivat suomenkielisiä.
Kotirinteen asukkaiden määrä on pysytellyt viime vuosikymmeninä 70–80 hengen välillä.

Taloudellinen pohja vahvaksi
Taloyhtiön talous rakennettiin vankalle pohjalle jo sen alkuvaiheessa, mistä nykyisetkin osakkaat voivat olla kiitollisia.
– Asunnot jaettiin perustajajäsenten kesken siten, että kullekin tuli kaksi huoneistoa: toinen omaan käyttöön ja toinen vuokrattavaksi. Näin osakkeenomistajat saivat rahoitettua omaa asumistaan. Kotirinteessä asui yhtäläisesti asunnonomistajia ja vuokralaisia.
Kiinteistön alakerrassa sijaitsevat liikehuoneistot jäivät asunto-osakeyhtiön vuokrattaviksi, samoin 1930-luvulla rakennetun lisäkerroksen asunnot.
– Näiden ratkaisujen ansiosta taloyhtiö on voinut vuosien saatossa pitää arvorakennuksensa kunnossa rasittamatta osakkaitaan kohtuuttomasti. Keskeisellä paikalla sijaitsevan arvotalon yhtiövastike on edelleen maltillinen, Kati Heinämies toteaa.

Hissit, lisäkerros ja paljon muuta
Asunto-osakeyhtiö Kotirinteessä toteutettiin jo viime vuosisadan alkupuoliskolla hankkeita, jotka ovat vasta nyt tätä päivää monessa taloyhtiössä.
– Taloyhtiö on hyödyntänyt taitavasti talouden suhdannevaihteluita käynnistäessään suuret korjaustyönsä, Kati Heinämies sanoo.
Hissit jälkiasennettiin taloon vuonna 1926 yhden hallituksen jäsenen antaman pikavipin turvin. Niille oli jätetty tilavaraus jo taloa suunniteltaessa ja rakennettaessa.
Kotirinnettä korotettiin yhdellä kerroksella vuonna 1934. Samaan aikaan tehtiin putkiremontti, uusittiin lämmitysjärjestelmä ja sähkönousut sekä toteutettiin koko joukko muita remontteja.
Edelleen hämmästystä herättää se, miten taloyhtiö pystyi toteuttamaan mittavat hankkeet yhtä aikaa – ja kaikki tämä alle puolessa vuodessa.
– Käsittämätön saavutus senaikaisilla koneilla, työvälineillä ja materiaaleilla. Lisäksi ihmiset asuivat remontin ajan kodeissaan. Herää väistämättä kysymys: miten tänä päivänä rakentaminen voi olla niin vaikeaa, Kati Heinämies pohdiskelee.
Remonteista puhuttaessa historiikin kirjoittaja toteaa, että ennakkoluulottomuus ja avarakatseisuus sopivat kuvaamaan myös taloyhtiön tämän päivän päättäjiä.
– Esimerkiksi vuosikymmenen vaihteessa toteutettu putkiremontti tehtiin pinnoituksena. Kysyessäni osakkailta remontin onnistumisesta he olivat poikkeuksetta tyytyväisiä. Taloyhtiössä on selvitetty myös aurinkoenergian ja maalämmön hyödyntämistä.

Sijainnista iloa ja murhetta
Kotirinteen keskeinen sijainti hyvien yhteyksien äärellä on tuonut talon asukkaille ilonsa ja murheensa.
– Asunto-osakeyhtiö Kotirinne, joka oli ensin nimeltään Asunto-osakeyhtiö Päivärinne, sai rakennuslupansa juuri ennen kuin alueelle ryhdyttiin suunnittelemaan julkisia rakennuksia. Sitä ennen korttelista oli ollut kissanhännänvetoa: muodostuisiko se asuintaloista vai julkisista toimitiloista.
– Taloyhtiöllä on ollut paineita julkisten rakennusten puristuksessa. Naapureitten laajennustyöt lisättynä pysäköintiongelmilla ja vilkkaalla liikenteellä saivat sen aikoinaan harkitsemaan talon myymistä. Selvityksen jälkeen muun muassa veroseuraamusten vuoksi yksimielisenä päätöksenä oli hankkeen hautaaminen.
Kun eduskuntatalon peruskorjauksesta järjestettiin jokunen vuosi sitten tiedotustilaisuus, yksi Kotirinteen osakas tuumasi:
”Aiemmin sanoin, että talomme sijaitsee Eduskuntatalon takana. Nyt voimme sanoa, että eduskunta toimii meidän takapihallamme.”

Tieteen tekijöitä,taiteilijoita ja poliitikkoja
Kotirinteessä on asunut yli satavuotisen historiansa aikana runsaasti tieteen tekijöitä, taiteilijoita ja talouselämän vaikuttajia. Heitä on niin paljon, että vain muutaman esille nostaminen on vaikeaa.
Kirjasta voi poimia muun muassa seuraavat nimet: kansainvälisesti tunnettu tiedemies J. G. Granö, diplomi-insinööri Jouko Pohjanpalo, kansakoulunopettaja, runoilija Immi Hellén, tekstiilitaiteilija Toini Nyström, uutispäällikkö, kirjailija Hannes Markkula, säveltäjä, muusikko Lasse Mårtenson, taiteilija Eero Rislakki, kauppaneuvos Matti Helkama, apulaisjohtaja Eino Karisto sekä säveltäjä, muusikko Kerkko Koskinen.
Talossa on tehty paljon politiikkaa, sillä naapuritalo toi vuokralaisiksi kansanedustajia ja ministereitä. Historiikin kirjoittaja Kati Heinämies toteaakin hymyillen, että jos seinät osaisivat puhua, niillä olisi paljon kerrottavaa.

Palasia myös Helsingin historiasta
Lähes 200-sivuinen Asunto-osakeyhtiö Kotirinteen historiikki ”Tästä alkaa Töölö” on mielenkiintoista
luettavaa. Se kertoo paitsi yhden taloyhtiön elämästä vuosikymmenten saatossa myös Helsingin ja Suomen vaiheista.
Kirjoittaja Kati Heinämies kertoo taloyhtiöstä olevan hyvin jäljellä arkistomateriaalia, mistä kiitoksen ansaitsevat taloa isännöineet isännöitsijätoimistot. Kotirinteestä on tehty aikaisemmin, vuonna 1978 talohistoriikki ”Vihreän talon tarina”. Heinämies arvelee, että vielä tuolloin tekijän käytössä oli rakennusaikaisia materiaaleja, mutta sittemmin ne ovat hävinneet.
Kirjaa tehdessään Kati Heinämies muun muassa kahlasi läpi pöytäkirjat ja teki niistä muistiinpanot. Ne ja muuta kirjan tekemisestä syntynyttä aineistoa hän on antanut taloyhtiön arkistoon, josko niille myöhemmin löytyisi käyttöä.

Teksti ja kuva Irene Murtomäki
Artikkeli on julkaistu lokakuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 7/2016

Asunto osakeyhtiö Kotirinteen nykyisellä hallituksen puheenjohtajalla on vahvat siteet kotitaloonsa, sillä hän on kolmannen polven kotirinneläinen. Lue Kiinteistöpostin digilehdestä, miten esimerkillisesti ja ennakkoluuttomasti taloa on korjattu pitkän historian aikana. Lue sivulla 63 sijaitseva artikkeli TÄSTÄ.