Kosteus- ja homevauriot synnyttäneet 30-50 miljardin korjausvelan

Kosteus- ja homeongelmien torjumisessa on epäonnistuttu. Kosteus- ja homevauriot ovat johtaneet arviolta noin  30-50 miljardin euron korjausvelkaan. Tutkimuksiin ja asiantuntijalausuntoihin tukeutuen eduskunnan tarkastusvaliokunnan sanookin, että kosteus- ja homevauriot ovat viime vuosikymmeniin verrattuna jopa lisääntyneet ja riski ongelman pahenemisesta on todellinen. Kosteus- ja homevaurioihin altistuu päivittäin arvioiden mukaan 600 000 – 800 000 ihmistä.

Tässä eduskunnan tarkastusvaliokunnan tänään 2.5.2013 julkistamaan mietintöön liittyvä vakava perussanoma. Tilanteen korjaamiseksi valiokunta esittää mietinnössään 14 toimenpidettä, joita eduskunta käsittelee mahdollisesti vielä toukokuun aikana täysistunnossaan.

Taloja ei hoideta, eikä korjata ajoissa

Eduskunnan hyväksyttäväksi esitettävässä kannanotossa ehdotetaan toimia  muun muassa rakentamisen kosteudenhallinnan parantamiseen, nykyisen ohjausjärjestelmän uudistamista, osaamisen parantamista, säädösten muutostarpeita, rakentamisen vastuiden selkeyttämistä, terveyshaittojen syiden löytämisen parantamista, sekä oireilevien ja sairastuneiden tutkimusten, hoidon ja tuen parantamista.

Keskeinen syy rakennusten kosteus- ja homevaurioihin ovat valiokunnan mukaan kiinteistönhoidon ja kunnossapidon laiminlyönti ja huonokuntoisten rakennusten korjaaminen liian myöhään. Valiokunnan mielestä rakennuskannan kuntoa pitää seurata ja arvioida merkittävästi nykyistä paremmin.

”On tärkeä tunnistaa eri aikoina ilmenevät korjaustarpeet ja edistää kunnossapito- ja korjauskulttuuria. Myös kunnossapidon ja korjausten laiminlyöntien todentamiseen tarvitaan uusia toimintamalleja, jotta myös vastuutahot laiminlyönneistä voidaan tunnistaa ja saada kantamaan seuraukset syntyneistä vahingoista”, mietinnössä todetaan.

Konkreettiseksi toimenpiteet valiokunta esittää tähän, että rakentamisen ohjaamista ja neuvontaa uudistetaan ja rakennusten elinkaaren aikaiseen ja rakentamisen kosteudenhallintaan liittyvä ohjaus- ja neuvontapalvelu keskitettäisiin esimerkiksi ARA:lle tai yhdelle ELY-keskuksista.

Lisäksi valiokunnan mielestä pitäisi selvittää, voiko energiatehokkuuden parantamiseen liittyviä menettelyitä yhdistää nykyistä paremmin sisäilman parantamistoimiin mm. rakennusten korjauksissa ja energiatodistusmenettelyssä.

”Tässä yhteydessä tulee myös tarkastella, onko perusteltua keskittää sekä energiakysymykset että sisäilman parantamistoimet samaan organisaatioon”, mietinnössä myös esitetään pohdittavaksi. Tarkastelun tarvetta valiokunta perustelee sillä, että vaikka rakennus- ja kiinteistöalalle on kehitetty runsaasti erilaisia apuvälineitä ja on oppaita ja ohjeistusta, niin silti toimintaa leimaa osaamattomuus ja tiedon puute.

Kosteus- ja hometalkoille esitetään jatkoa

Lisäksi valiokunta edellyttää muutoksia kuntien rakennusten korjauksiin myönnettäviin valtion tuen ehtoihin. Tuen tulee ohjata ja kannustaa kuntia rakennusten suunnitelmalliseen ja ennakoivaan kunnossapitoon sekä rakennusten elinkaaren oikea-aikaisiin korjauksiin. Lisäksi tulee selvittää tukiasioiden keskittäminen yhdelle viranomaistaholle.

Päiväkotien, koulujen ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten kunnostamiseksi ja terveyshaittojen vähentämiseksi tulee laatia pitkän aikavälin suunnitelma, jonka toteuttamista tuetaan nykyistä suuremmalla valtion tuella.

Valiokunta edellyttää, että Kosteus- ja hometalkoita jatketaan vuoden 2014 jälkeen ja että talkoiden toimintaedellytyksiä parannetaan turvaamalla hankkeelle riittävät voimavarat ja mahdollisuudet pitkäjänteiseen kehittämistyöhön.

Valiokunta edellyttää hallituksen raportoivan edellytettyjen toimenpiteiden toteuttamisesta ensimmäisen kerran vuodelta 2013 annettavassa hallituksen vuosikertomuksessa. Tässä yhteydessä tulee selvittää, miten uudis- ja korjausrakentamisen sekä rakennusten ylläpidon laatua voidaan parantaa merkittävästi ja kuka ottaa kokonaisvastuun tarkastusvaliokunnan mietinnössä esille otettujen puutteiden korjaamisesta.

Ongelma paisuu, ellei siihen puututa

Rakentamisen virheet, rakennusten kunnossapidon laiminlyönnit ja korjausten lykkäämiset tarkoittavat valiokunnan näkemyksen mukaan terveyshaittojen lisääntymistä, korjauskustannusten kasvua ja korjaustarpeiden lisääntymistä. Kokonaistilanteen parantamista vaikeuttaa uusissa rakennuksissa ilmenevät kosteus- ja homevauriot sekä korjausten epäonnistumiset.

Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden terveyshaitasta aiheutuu yhteiskunnalle vuosittain 450 miljoonan euron lasku.

Määrällisesti eniten kosteus- ja homevaurioita on yksityisten omistamissa rakennuksissa, mutta suhteellisesti eniten kuitenkin kuntien omistamissa rakennuksissa. Esimerkiksi pien- ja rivitaloissa kosteus- ja homevaurioiden esiintyvyys rakennusten kerrosalasta on 7-10 prosenttia ja kerrostaloissa 6-9 prosenttia. Kouluissa ja päiväkodeissa vaurioituneisuuden aste on jo 12-18 prosenttia ja hoitolaitoksissa 20-26 prosenttia.

Välitön kosteus- ja homevaurioiden korjaustarve koskee tutkimusten mukaan 6 000 – 12 000 kerrostaloa. Niissä asuu 103 000 – 154 000 ihmistä. Kosteus- ja homevaurioituneissa pien- ja rivitaloissa asuu tutkimusten mukaan 224 500 – 336 900 asukasta.

Sairastuneille parempaa tukea

Inhimillistä hätää aiheuttaa myös se, että oireilevien ja sairastuneiden potilastutkimukset, hoito ja tuki ovat heikosti järjestettyjä. Monet sairastuneet ihmiset ovat kokeneet itsensä väliinputoajiksi ja huonosti kohdelluiksi.

Se, ettei kansalaisille ole selkeästi kerrottu, mitä aihealueesta tiedetään ja mitä ei tiedetä, on osoitus huonosta hallintotavasta ja tilanteen hallitsemattomuudesta. Puutteellinen tiedottaminen on myös heikentänyt kansalaisten luottamusta viranomaisia kohtaan.

Valiokunnan arvio on, että yhteistoiminnan puute vaikeuttaa tilanteen parantamista ja resurssien tarkoituksenmukaista kohdentamista.

Tilanteen parantaminen kaikkien tavoitteeksi

Mietintö perustuu viime vuonna valmistuneeseen tutkimukseen. Sen jälkeen valiokunta on kuullut yli 70 asiantuntijaa sekä saanut 72 taholta kirjalliset asiantuntijalausunnot.

Alustuksessaan tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Tuija Brax muistutti, että Suomessa on jo pitkään ollut maankäyttö- ja rakennuslain velvoitteet,

– Jos kaikki olisivat niitä noudattaneet, niin tämänkaltaista, tämän mittakaavaista ja pahenemaan päin olevaa ongelmaa ei pitäisi meillä olla.

Valiokunnan varapuheenjohtaja Matti Saarinen totesi mietinnön olevan välitasemainen tilannekatsaus.

Prosessi kuitenkin jatkuu, eikä työ saa jäädä tähän, hän totesi ja toivoi, että olkoon mietintö ja hallitukselle asetetut vastuut kuin omatunto, joka kolkuttaa niin, että asiat saadaan paremmalle tolalle.

– Tämän mietintötyön aikana on kuulunut erilaisia lausahduksia ja viisauksia. Yksi niistä on, että viisas kunta muuttaa korjausvelkansa pankkivelaksi, Saarinen vielä totesi tilaisuuden päätteeksi.