Korjausrakentamisen energiatehokkuus etenee

Energiatehokkuus ei tarkoita sitä, että kiinteistönomistajan pitäisi ryhtyä pakon sanelemana korjaamaan ehjää ja toimivaa rakennetta jatkossakaan. Sen sijaan sitten kun on aika ja tarve korjata esimerkiksi julkisivuja tai vesi- ja viemärijärjestelmiä ja toimelle pitää hakea rakennus- tai toimenpidelupa kunnan rakennusvalvonnalta, niin silloin energiatehokkuus on otettava huomioon.

Vaatimusten toteuttamisessa on kuitenkin syytä huomioida sekin, että energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä ei tarvitse toteuttaa, mikäli ne eivät ole teknisesti, toiminnallisesti tai taloudellisesti mahdollisia. Tärkeää on myös huomioida rakennuksen ominaispiirteet ja käyttötarkoitus.

Näistä perusperiaatteista on nyt syytä taloyhtiöväkeä muistuttaa, koska ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä annettiin 27. helmikuuta. Asetus viimeistelee korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräyksiä koskevan uudistuksen.

Tarkoitus on, että viranomaisten käytössä olevissa rakennuksissa asetus astuisi voimaan 1. kesäkuuta alkaen ja muiden rakennusten osalta 1. syyskuuta alkaen.

Asetus ei koske hankkeita, joiden lupahakemus on jätetty ennen asetuksen voimaantuloa. Ympäristöministeriö valmistelee opasmateriaalia muun muassa kuntien rakennusvalvonnoille ja suunnittelijoille määräysten soveltamisen tueksi.

Kolme vaihtoehtoista tapaa toteuttaa

Ensimmäisenä vaihtoehtona on parantaa korjattavien tai uusittavien rakennusosien lämmönpitävyyttä vaatimusten mukaisiin arvoihin. Toisena vaihtoehtona on parantaa energiatehokkuus kyseiselle rakennustyypille määritellylle tasolle. Tällöin tarkastellaan koko rakennuksen vuosittaista, normaalikäytössä syntyvää laskennallista energiankulutusta suhteessa rakennuksen pinta-alaan.

Kolmantena vaihtoehtona on laskea rakennukselle ominainen, rakentamisajankohdan mukaisilla tai viimeisimmän käyttötarkoituksen muutoksen mukaisilla ratkaisuilla laskettu kokonaisenergian kulutus eli E-luku ja pienentää sitä kyseiselle rakennustyypille asetetun tason mukaisesti.

Teknisille järjestelmille on määritelty omat vaatimukset. On tärkeää varmistaa, että rakennuksen tekniset järjestelmät, kuten lämmitys ja ilmanvaihto toimivat ja niiden perussäädöt tarkistetaan aina, kun rakennukseen lisätään eristeitä tai sen ilmanpitävyyttä parannetaan tai järjestelmiä uudistetaan. Tämä on erittäin tärkeää hyvän sisäilman ja asumismukavuuden kannalta.

Määräykset mahdollistavat joustavasti erilaisten teknisten kysymysten, kuten kosteusasioiden ja mobiililaitteiden kuuluvuuden huomioon ottamisen suunnittelussa.

Korjausrakentamisella on ratkaiseva merkitys Suomen energiakulutukseen, sillä rakennuksissa kuluu nykyään 40 % energian kokonaiskulutuksesta