Korjaamisessa ei ole muoti-ilmiöitä

20 vuotta sitten hyvänä isännöitsijänä pidettiin sellaista, joka oli pitänyt vastikkeen alhaisena. Nyt on toisin. Yhtiövastikkeen suuruuteen tuntuvat vaikuttavan paljon enemmän ulkopuoliset tahot kuin taloyhtiön osakkaat, niin paljon esimerkiksi energian ja jätehuollon maksut ovat nousseet ja verotuskin kiristynyt.

20 vuotta sitten keskusteltiin entistä useammin korjaamisesta ja varsinkin työllisyyden edistämiseksi perustetuilla korjausavustuksilla saatiin moni julkisivukorjaushanke vauhtiin. Korjausavustusten myöntäminen myös asunto-osakeyhtiöille herätti pahaa verta – onko oikein tukea verorahoin omistustalojen korjaamista? Unohdettiin samalla, miten tärkeää oli saada yhteiskunnan rattaat pyörimään ja rakennusmiehille töitä.

Tuli julkisivukorjaamisen buumi. Betoni ei kestänytkään sille arvioitua 30-50 vuoden käyttöikää. Silloin puhuttiin myös korjausvelasta – siitä, että rakennuksia ei ole korjattu ajallaan ja rakenteet ovat osin elinkaarensa päässä. Joudutaan tekemään isoja korjauksia kerralla.

Edelleenkin puhutaan korjausvelasta, sillä 20 vuoden aikana velkaa ei ole saatu kurottua umpeen, päinvastoin, sillä velka vain kasvaa vuosittain. Sen verran hitaasti korjaaminen taloyhtiöissä etenee. Nyt eivät kestä putket. Vesivuotovahinkoja tapahtuu toista sataa joka päivä  ja niitä korvattiin vakuutuksista esimerkiksi vuonna 2011 yhteensä 162 miljoonaa euroa. Nyt meillä on putkiremonttibuumi.

Kun te osallistutte tänä keväänä yhtiökokoukseenne ja käsittelette tulevia korjaustarpeita ja korjaussuunnitelmia, pitäkää huolta, ettette ”hurmaannu” naapuritaloyhtiöiden innoittamista korjausbuumeista.

Älkää ryhtykö korjaamiseen liian kevein perustein tai puutteellisin lähtötiedoin. Tutkituttakaa julkisivut ja vesi- ja viemärijärjestelmät, ellette tiedä, missä kunnossa ne ovat. Esimerkiksi betonijulkisivujen kuntotutkimusten tilaamiseen ilmestyi viime vuonna erinomainen opas. Vastaavanlainen tilaajaa opastava kirja on tehty Kosteus- ja hometalkoissa vesi- ja viemärijärjestelmien kuntotutkimusten tilaamiseen.

Arvioikaa oikeaa korjaamisen tapaa asiantuntijoiden avulla – kevyesti, lyhyen käyttöiän mallilla vai perusteellisesti, laajasti ja palkintona pitkä käyttöikä. Valmistelkaa rahoitus huolellisesti ja suunnitelkaa toteutus. Ei niin, että tänä kesänä tehdään sitten se julkisivukorjaus. Tai niin, että käsitellään viemäriputket, kun se on asukkaan kannalta helppoa, vaikka kylpyhuoneiden vedeneristykset kaipaisivat perusteellista kunnostamista kosteusvaurioiden vähentämiseksi.

Korjaamisessa ei ole muoti-ilmiöitä. Siellä pitää olla yksilöityjä, räätälöityjä korjauksia kunkin taloyhtiön osakkaiden ja asukkaiden tarpeiden mukaisesti.

Päätoimittaja Riina Takala
pääkirjoitus Kiinteistöpostissa helmikuu 2/2013