KLIKK-hankkeessa aikaansaadut, ennakkoluulottomasti suunnitellut kerrostalon korjaamisen ja lisäkerrosten rakentamisen ratkaisut täytyisi saada mahdollisimman pian testattavaksi käytännössä taloyhtiöiden pilotointihankkeina.
Tämän ajatuksen taakse asettautui KLIKK-hankkeen loppuseminaarissa myös rakennusneuvos Aila Korpivaara ympäristöministeristöä. Hän kehotti kaikkia hankkeessa mukana olleita ”liputtamaan” sen puolesta, että KLIKK-hankkeessa aikaansaadut ratkaisumallit voitaisiin testata käytännössä, koska ”vain kokeilemalla syntyy todistusaineistoa siitä, mikä toimii”.
Kirjaimet KLIKK tulevat sanoista Lähiöiden käyttäjä- ja liiketoimintalähtöinen korjauskonsepti, jolla viitataan kolmivuotiseen, viime vuoden lopussa päättyneeseen kehittämishankkeeseen.
– Meillä ei ole käytänteitä tai en ole ainakaan tähän päivään mennessä tunnistanut niitä, miten pystyisimme järkevästi, teollisesti, tehokkaasti, nopeasti ja asukasystävällisesti korjaamaan lähiöitä ja lähiötaloja, professori Jouni Koiso-Kantila Oulun yliopistosta totesi loppuseminaarin puheenvuorossaan.
Tästä taustasta hankkeen ydinkysymykseksi nousikin se, miten olemassa oleviin tuotteisiin ja ratkaisuihin nojautuen voitaisiin konseptoida lähiötalojen korjaaminen.
Hankkeessa tutkittiin lisäkerrosten ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksia ja toteuttamista. Niitä tarkasteltiin sekä kortteli- että rakennustasolla.
Hankkeessa haluttiin löytää ne konkreettiset ratkaisut olemassa olevia tuotteita ja ratkaisuja konseptoimalla, joilla korjaaminen olisi ”teollisempaa”, toimintamalli, joka tekisi korjaamisesta asukkaille nopean, tehokkaan, myös kustannusmielessä tehokkaan, ja asumisen mahdollistavan prosessin.
Lisäksi hankkeessa testattiin suunnittelutapoja ja saatiin kokemuksia vuorovaikutteisesta suunnittelusta ja osallistavasta suunnittelusta. Niissä molemmissa alueiden ja talojen asukkaat olivat hyvin tiiviisti mukana kokouksissa, asukasilloissa, osallistuivat kyselyihin, vastasivat haastatteluihin, hyödynsivät sosiaalista mediaa, infottiin lehti-ilmoittelulla ja porrashuoneilmoituksin tilaisuuksista jne.
Ideoita ja malleja tarjolla
– Alun perin sovittiin, että kolmivuotisen hankkeen tuloksena syntyy idea- ja mallikirja, jossa esitetään erilaisia korjaamisen ja lisäkerrosten rakentamisen malleja, siinä mielessä testattuina ja tutkittuina, että tiedämme, mitä meidän lähiökerrostaloillemme voitaisiin tehdä, Koiso-Kanttila jatkoi.
Tällainen mallikirja, nimeltään ”Korjaa ja korota –kerrostalojen korjaamisen ja lisäkerrosten rakentamisen ratkaisuja”, onkin jo julkaistu Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnan toimesta.
Myös Aalto yliopistosta on tulossa julkaisu kevään aikana, mutta tässä vaiheessa Aalto yliopiston loppuraporttiin ”Käyttäjät keskiössä – Lähiöuudistamisen keinot ja vaikutukset” voi tutustua oheisesta linkistä: http://issuu.com/klikk_aalto/docs/klikk_aalto_loppuraportti_loppusemi
Alkuperäinen ajatus siitä, että ideat ja ratkaisut olisivat tässä vaiheessa myös testattuja ja tutkittuja ei ole toteutunut, koska aika ei yksinkertaisesti Koiso-Kanttilan mukaan antanut siinä myöden. Niinpä KLIKK-hankkeen osapuolet toivovat, että löytyisi rohkeita pilottitaloyhtiöitä – mahdollisimman monesta hankkeessa mukana olleista kaupungeista tai muualtakin, joiden kanssa voitaisiin tehdä tarvittava jatkokehitystyö.
– KLIKK-tutkimushankkeessa kehitettyjä kerrostalojen korjaamisen ja lisäkerrosten rakentamisen ratkaisuja on tavoitteena päästä pilotoimaan useammassakin kohteessa tulevan vuoden aikana. Pilotointihanketta valmistellaan yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön, Oulun yliopiston sekä teollisten partnerien kanssa, Koiso-Kanttila toteaa.
Kaupungeista hankkeessa ovat olleet mukana Joensuu, Kouvola, Porvoo ja Turku. Porvoosta KLIKK-hankkeen case-esimerkkeinä olivat Kevätkummun ja Gammelbackan lähiöt, Joensuusta kortteli 41, Kouvolassa Kasarminmäen ja Kaunisnurmen lähiöt sekä Turusta Ilpoisten ja Runosmäen lähiöt.
Käytännön kokemukset ensiarvoisen tärkeitä
Lähiöissä on valtiovallan ja ympäristöministeriönkin taholta nähty, miten valtava potentiaali niiden kehittämiseksi on olemassa.
– Keinot täytyy löytää käytännön hankkeiden avulla. Pidän erittäin tärkeänä, että hankkeessa päästäisiin ottamaan seuraava askel ja pilotit oikeasti toteutuvat. Hankkeessa on esitelty niin upeita suunnitelmia ja kuvia, miten voitaisiin ratkaista lähiöiden teknisiä, esteettisiä, mutta myös sosiaalisia ongelmia, minkä vuoksi olisi hyödyllistä nähdä niitä myös käytännössä, rakennusneuvos Aila Korpivaara evästi hankkeen osapuolia eteenpäin.
Kaavoitukseenkin uudenlaista ajattelua
Hanke osoitti vahvasti senkin, että lähiötalojen ja –alueiden kehittämiseksi – lisäkerrosten rakentamiseen tai täydennysrakentamiseen – tarvitaan joustavampia kaavoja, jotka mahdollistavat erilaiset talokohtaiset ja alueellisetkin ratkaisut.
– Pitäisi tehdä kaavoja, joissa turvataan kaikkien oikeudet, mutta annetaan niin paljon pelivaraa, ettei rakennussuunnitteluvaiheessa tarvita edetä ”postimerkkikaavoilla”, Jouni Koiso-Kanttila totesi.
Hän pohti myös, pitäisikö valtiovallan myöntää lähiötaloille korjausavustusten tai energia-avustusten tapaan ”täydennysrakentamisavustusta”, joka madaltaisi taloyhtiöiden kynnystä ryhtyä lisä- ja täydennysrakentamishankkeisiin.
Myös kaupunkisuunnittelupällikkö Eero Löytönen Porvoon kaupungista oli sitä mieltä, että kaavoittaminen edellyttää tulevaisuudessa kaupungeilta ja kunnilta uudenlaista ajattelua.
– Ei pitäisi tuijottaa liikaa rakennusoikeuden markkinahintaan tai pitää autopaikkanormeista kiinni liian tiukasti, vaan lähteä siitä, mitä oikeasti tarvitaan ja mikä oikeasti toimii. Kaavoituksessakin pitäisi yhteiskunnan toimijoilla olla yhteinen intressi, minkä avulla täydennys- ja lisärakentaminen tehtäisiin mahdolliseksi, tarjottaisiin siihen porkkanoita ja ne porkkanat olisivat tietenkin euroja. Tämä tarkoittaisi siis sitä, että koska rakentaminen on monimutkaista ja vaikeaa, niin kunta joustaisi maankäyttömaksuissa ja rakennusoikeuden hinnoittelussa, hän totesi.
Rakennusneuvos Aila Korpivaara mainitsi, että ympäristöministeriö on ollut mukana hankkeessa, jossa on nimenomaan mietitty, miten lainsäädäntöteitse tai muilla toimenpiteillä voidaan edistää lähiöitä tiivistävää lisä- ja täydennysrakentamista.
Lisäksi hän toivoi, että niiden kuntien ja kaupunkien, jotka ovat mukana maankäyttö- ja rakennuslakiin liittyvässä kokeilussa kevennetyistä kaava- ja rakentamismääräyksistä ja joille on myönnetty ns. poikkeamistoimivalta, hyvät kokemukset voitaisiin hyödyntää niin, että tällainen poikkeamistoimivalta voitaisiin siirtää koskemaan kaikkia kuntia.
– Haluaisin muistuttaa, että kaavoituksen keskeinen tehtävä on intressien yhteensovittaminen ja lähiöissä, jos missä on usein erilaisia intressejä. Kiinteistönomistajan intressi on yksi, mutta yhtälailla vaikkapa sen yläkerroksen asukkaalla on halu vaikuttaa siihen, kuinka monta kerrosta hänen yläpuolelleen rakennetaan tai tuleeko ikkunoistaan avautuvan puiston tilalle 8- tai 18 –kerroksinen uusi puukerrostalo. Kaavoituksella haetaan hyötyjä ja haittoja ja niiden kohdentumisia oikein, kuten kaavoittamisen rooliin kuuluu. Kaavoitus ei ole peikko, jos sitä vain oikein osataan käyttää, Aila Korpivaara vielä kommentoi.
Joensuulaista Rakennusliike Purmonen Oy:tä edustaneen Tarja Pukkalan mielestä asunto-osakeyhtiöiden pitäisi voida lähteä kaavoittamaan ennen kuin niillä on tiedossa esimerkiksi lisäkerrosten rakennusoikeuden ostajaa.
– Asunto-osakeyhtiö voisi laittaa kaavoitushankkeen vireille, mutta kaavoitusmaksu erääntyisi maksuun vasta sitten, kun rakennuslupa on myönnetty. Silloin asunto-osakeyhtiö olisi ehtinyt myydä rakennusoikeuden ja voisi niillä rahoilla maksaa kaupungille kaavoitusmaksun, Tarja Pukkala pohdiskeli ja piti tärkeänä, että kaupunki nimenomaan madaltaisi kaavoitusmaksuja, minkä ansiosta hankkeet saataisiin taloyhtiöissä paremmin liikkeelle.
Info:
KLIKK – Lähiöiden käyttäjä- ja liiketoimintalähtöinen korjauskonsepti 2012 –2014
TEKES:in rahoittama kansallinen tutkimushanke
Osapuolet: Oulun yliopisto, Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, VTT, useita kaupunkeja ja rakennusalan yrityksiä sekä yhteistyökumppanina ympäristöministeriö
Hankkeessa keskityttiin lähiöiden täydennysrakentamisen mahdollisuuksien tarkasteluun ja uudenlaisten kaavoituksen käytänteiden kehittämiseen, lähiökerrostalojen korjausratkaisujen tutkimiseen sekä erityisesti lähiökerrostalojen lisäkerrosten rakentamisratkaisujen ideointiin ja niiden suunnittelu- ja rakentamisratkaisujen kehittämiseen.
Samalla tutkimushankkeessa on tutkittu korjausrakentamisen toimintamallien kehittämisen mahdollisuuksia keskittyen vuorovaikutteisen suunnittelun mahdollisuuksiin ja projektin toteuttamiseen yhteistoiminnallisesti kaikkien hankkeeseen osallistuvien toimesta allianssimallia hyödyntäen.
Lisätietoja: http://www.lci.fi/fi/content/klikk