Turkulainen Asunto Oy Kirjosieppo uudisti linjasaneerauksen yhteydessä energiajärjestelmänsä kaksi vuotta sitten. Kaukolämmön rinnalle tuli poistoilman lämpöpumput.
– Energiajärjestelmän muutos on järkevää tehdä linjasaneerauksen yhteydessä, jolloin esimerkiksi kaikki tontilla tarvittavat kaivuu- ja rakennustyöt voidaan tehdä samalla kertaa muun linjasaneeraustyön yhteydessä. Lisäksi lämpöpumppujärjestelmä vaatii lisää sähkötehoa, jolloin tämä lisääntynyt tehontarve on helppoottaa huomioon linjasaneerauksen yhteydessä pääkeskusta ja sähkösyöttöä uusittaessa, toteaa energiaurakan suunnitellut Jussi Virta QMG-konserniin kuuluvasta Calto Oy:stä. Calto oli myös hankkeen LVIA-urakoitsija.
Vuonna 1971 valmistuneen Kirjosiepon neljän rakennuksen taloyhtiössä ratkaisu perustuu kahteen lämpöpumppuun, jotka ovat yhden rakennuksen lämmönjakohuoneessa. Sieltä putkistot kulkevat kolmeen muuhun rakennukseen ja nousevat porrashuoneessa vesijohtoputkistojen rinnalla. Jokaisen talon katolla on yksi poistopuhallin, jota kautta hoidetaan lämmön talteenotto. Järjestelmä on jatkuvassa etävalvonnassa.
– Jokainen varmasti ymmärtää, että jos lämpöä syntyy, sitä kannattaa ottaa myös talteen. Harakat eivät sitä tarvitse. Oikean vaihtoehdon löytäminen onkin sitten jo vaikeampaa. Siksi on erinomaista, että löytyy asiansa osaavia konsultteja, jotka voivat tuottaa laskelmia ja tuoda erilaisia ratkaisumalleja taloyhtiöiden harkintaan, isännöitsijä Vesa Keskilä toteaa.
– Energiaratkaisuja on hyvä pohtia kaikissa vanhemmissa kerrostaloyhtiössä. Kehotan aina huolellisesti selvittämään lähtötilanteen ja olemaan kriittinen. Vaihtoehtoja on useita, mutta niiden kautta saavutettavat hyödyt ovat aina kiinni kiinteistön koosta, muodosta ja tekniikasta. Merkittävää on, että useimmiten tämän tyyppinen järjestelmä voidaan tehdä hallinnollisesti ja taloudellisesti niin, että sillä ei ole korottavaa vaikutusta vastikkeeseen. Pikavoittoja ei ole luvassa, mutta kun järjestelmä on maksanut takaisin investointikustannuksen, tulee hyöty sen jälkeen osakkaille, Keskilä sanoo.
Asunto Oy Kirjosiepon hallituksen puheenjohtaja Eero Turpeisen mukaan hallituksessa keskusteltiin energiaremonteista linjasaneerauksen yhteydessä.
– Hyödynsimme ulkopuolista asiantuntijaa, joka kertoi eri vaihtoehdoista. Hankesuunnitelma tehtiin siltä pohjalta. Lämmön talteenottojärjestelmän asennus tuli tavallaan ihan luonnollisesti mukaan. Totta kai sitä kautta saadut säästöt ovat tärkeä tekijä, mutta myös mahdollisuus ottaa myöhemmin käyttöön maalämpö vaikutti ratkaisuun, Turpeinen kertoo.
– Vuosihyötysuhde on ollut se, mikä oli päätöksenteon perusteena, ja kustannukset ovat laskeneet. Eli saimme, mitä tilasimme, Turpeinen toteaa.
– Yhtiöt ovat erilaisia. Varallisuus ja mahdollisuus saada lainaa riippuvat monesta asiasta. Sanoisin kuitenkin, että jos linjasaneerausta tehdään, kannattaa ainakin hybridijärjestelmän mahdollistava putkitus tehdä valmiiksi. Sitä tullaan tarvitsemaan ennemmin tai myöhemmin, vaikka kyse olisi maalämpöönkin siirtymisestä, sanoo rakennuttajakonsultti Ari Laanti, joka toimi hankkeessa valvojana Kirjosiepon puolesta.