Rasvanerotuskaivoja ei ole tyhjennetty asianmukaisesti tai ne puuttuvat kokonaan ja joulukinkun rasvat kaadetaan viemäriin, vaikka ne pitäisi laittaa bio- tai sekajätekeräykseen. Tässä vesihuoltolaitosten vastauksia siitä, mitkä syyt ovat aiheuttaneet eniten ongelmia esimerkiksi pumppaamoissa tai tukoksia verkostoissa.
Vesilaitosyhdistys lähetti kaikille viemärilaitostoimintaa harjoittaville jäsenlaitoksilleen kyselyn, jossa selvitettiin rasvan aiheuttamien ongelmien laajuutta viemäriverkostoissa.
Kyselyyn vastasi 50 vesihuoltolaitosta. Vastaajista 68 % ilmoitti, että rasvat aiheuttavat viemäriverkostossa jollakin alueella ongelmia, kuten tukkeutumista tai säännöllistä tarvetta rasvan poistoon, kun taas 32 % vastasi, ettei tällaisia ongelmia ole.
Mitä ongelmia aiheutuu?
Tyypillisesti rasvaa kertyy vesilaitosten pumppaamoihin sillä seurauksella, että ne pitää puhdistaa. Epätavallista ei ole sekään, että rasva aiheuttaa tukkeutumista myös verkostoissa.
– Rasva kertyy putkeen, pienentää putken kapasiteettia ja sitoo itseensä myös muita lika-aineita. Rasva jää kiinni putken alapintaa, sitä joudutaan painehuuhtelukalustolla irrottamaan viemäristä, kertoo verkostopäällikkö Kari Kuosmanen Kuopion Vesiliikelaitokselta.
82 prosenttia vesihuoltolaitoksista joutuu puhdistamaan pumppaamoita sinne kertyneen rasvan vuoksi ja tukkeutumisten kanssa painii 51 prosenttia vesihuoltolaitoksista. Rasvan aiheuttamista hajuhaitoista kertoi 24 prosenttia vesilaitoksista ja rasvan aiheuttamasta haitasta jätevedenpuhdistukselle mainitsi 24 prosenttia vesilaitoksista.
Mistä syystä?
Vesihuoltolaitoksia pyydettiin ilmoittamaan, millaisia syitä on voitu todentaa rasvan alkuperää selvitettäessä. 39 prosenttia vesilaitoksista kertoi, viemäriin joutuneen rasvan lähteeksi sen, että rasvanerotuskaivojen tyhjentäminen on ollut puutteellista. 27 prosentia vastasi, että syynä on se, ettei ole rasvanerotuskaivoja laisinkaan. 22 prosenttia on törmännyt ongelmiin elintarvikeyritysten päästöjen vuoksi.
Varsin iso riesa on joulukinkun rasva, joka päätyy roskiksen sijaan viemäriin. 14 prosenttia vesilaitoksista kertoi kinkkurasvojen aiheuttaneen ongelmia verkostossa.
– Joulun aikaan kinkkujen paistorasva menee kotitalouksissa liian herkästi viemäriin ja lisää rasvaongelmaa, kertoo Kuosmanen ja muistuttaa, että kinkunpaistorasva kuuluu bio- tai sekajätteisiin ja sinne se laitetaan jäähtyneenä.
Ongelmia ilmenee kaikilla alueilla, erityisesti keskustoissa ja asuinalueilla. Lisäksi ravintolayritysten keskittymien läheisyydessä on erityisesti ongelmia.
Rasvatukosten poistoa lähes joka viikko
Vastanneiden vesihuoltolaitosten verkostoalueella rasvatukoksia poistetaan vuosittain 0 – 50 kertaa, keskimäärin 8 kertaa vuodessa. Rasvojen tyhjennyksistä aiheutuvien kustannusten arviot vaihtelivat vesihuoltolaitoksittain 100 eurosta 50 000 euroon.
Vesihuoltolaitoksia pyydettiin arvioimaan millä tavalla rasvan aiheuttamat ongelmat ovat kehittyneet. Vastaajista 31 % arvioi ongelmien lisääntyneen jonkin verran ja 12 % lisääntyneen merkittävästi. 29 % vastaajista ei ollut havainnut muutosta.
Vastaajista 8 % oli sitä mieltä, että ongelma on vähentynyt jonkin verran ja 10 % sitä mieltä, että ongelma on vähentynyt huomattavasti. Vastaajista 8 % ilmoitti, ettei ongelmia ole.